Surettaa niin että ehkä kuolen :(

:hug: :hug: :hug: :hug: Voimia

 

\

:hug: :hug:
Synkälläkin pilvellä on hopeareunus.

Niin täytyy uskoa.
Nyt tuntuu tosi pahalta, mutta ratkaisu lienee järkevin. Turha meidän on tässä enää taistella, mikään ei kuitenkaan näytä muuttuvan.<br><br>

 

Iso :hug: !

Suretti sut jättää yksin ajatuksinesi tänään, kun tiesin miltä se tuntuu. Kun tätä välimatkaakin on sen verran että kyläily vaatii hiukan järjestäytymistä :/ Mutta kyllä se siitä helpottaa, vaikka ajankin päästä saattaa vielä tulla yhtäkkiä mieleen että mitä sitä on mennyt tekemään...kun ne pahimmat jutut on jo päässeet hiukan unohtumaan.

Me voidaan vastakin tulla piipahtamaan tytön kanssa, kun poitsusikin näytti tykkäävän tuon seurasta, nyt tosin nämä seuraavat 2 viikkoa arkena päiväsaikaan olen hiukan varattu...mutta viikonloppuna ja iltasella

 

Mikäli vielä päädytte miehen kanssa keskusteluyhteyteen, niin onko sinulle mahdoton ajatus vähentää juomistasi? Jos lupaat miehelle sen asian (mikä sitä tuntuu oikeasti vaivaavan) voisit saada miehesi lupaamaan vastavuoroisesti jotain muuta. Parisuhde on yhteinen projekti jossa kummankin täytyy tehdä tiettyjä "uhrauksia" toisen eteen. Hyvää suhdetta ei saa ilmaiseksi ilman mitään panostamista.

 

Kiitos kaikille yytä laittaneille! :flower: :hug:

Ukkelipukkelinäiti: Käyhän vaan lasten kanssa kunhan ehdit, täällähän me ollaan.
Tykkää tuo poikakin niin kovin kun käy vieraita, ne ovat niin harvinaisia. :wave:

 

:hug: Voimia. Ja usko vaan se aika tekee tehtävänsä. Mut tässä vaiheessa riittää kun selviät hetki kerrallaan. Ja onhan sulla sun poika, keskityt nyt siihen, vaikka vaikeaa ja surullista onkin. Muaki ihmetyttää että miks jätti ne lahjat kuitenki ja oli ostanu sen kukanki rakkaalle.

 

:hug: Kyllä se siitä helpottaa aikanaan, ei huonossa suhteessa kannata jatkaa, vaikka sydän särkyykin erotessa. Se kyllä paranee.
Jos sulla on äiti olemassa jossain lähellä, niin menkää pojan kanssa sinne huomenna, ootte muutaman yön vaikka tai edes yhdenkin yön.

:wave:

 

\

Mikäli vielä päädytte miehen kanssa keskusteluyhteyteen, niin onko sinulle mahdoton ajatus vähentää juomistasi? Jos lupaat miehelle sen asian (mikä sitä tuntuu oikeasti vaivaavan) voisit saada miehesi lupaamaan vastavuoroisesti jotain muuta. Parisuhde on yhteinen projekti jossa kummankin täytyy tehdä tiettyjä "uhrauksia" toisen eteen. Hyvää suhdetta ei saa ilmaiseksi ilman mitään panostamista.

Ei tässä oikeasti edes ollut kysymys siitä minun satunnaisesta päkistä, ihan muuta taustalla.
Mies on itse railakas juhlija jos sille päälle sattuu.
Hän on vielä nuori ja kypsymätön sitoutumaan perhe-elämään ja parempi onkin että saa tulla ja mennä omien halujensa mukaan.
Kasvakoon rauhassa aikuiseksi, ilman että painostan häntä tässä kypsymään.

 

\

:hug: Voimia. Ja usko vaan se aika tekee tehtävänsä. Mut tässä vaiheessa riittää kun selviät hetki kerrallaan. Ja onhan sulla sun poika, keskityt nyt siihen, vaikka vaikeaa ja surullista onkin. Muaki ihmetyttää että miks jätti ne lahjat kuitenki ja oli ostanu sen kukanki rakkaalle.

Tuo lahjojen jättäminen ihmetyttää kovasti. Tuli niin paha olo niistä. Ihan kuin kiusallaan olisi jättänyt kun tietää että olen tooosi herkkä ja varmasti itken itseni kuivaksi kun ne löydän.

 

\

:hug: Kyllä se siitä helpottaa aikanaan, ei huonossa suhteessa kannata jatkaa, vaikka sydän särkyykin erotessa. Se kyllä paranee.
Jos sulla on äiti olemassa jossain lähellä, niin menkää pojan kanssa sinne huomenna, ootte muutaman yön vaikka tai edes yhdenkin yön.

:wave:

Kyllähän se helpottaa ajan kanssa, aika vaan tuntuu näissä tilanteissa kovin pitkältä. :/
Äidin luokse tekisi mieli, paras tuki ja turva.
Matkaa on kuitenkin yli 200km ja minulla ei ole autoa.

Lapsella on synttärit ensi su. ja sitten on äiti ja muita tulossa. Nyt tuntuu kyllä tosi raskaalta ajatukselta jaksaa synttärit järjestää.

 

:hug: VOIMIA!

 

Päivä ja hetki kerrallaan,sä selviät ihan varmasti.Itke jos itkettää,se helpottaa :hug: Puhu ystävillesi,halaa poikaasi ja anna aikaa surulle :hug:

 

\

Päivä ja hetki kerrallaan,sä selviät ihan varmasti.Itke jos itkettää,se helpottaa :hug: Puhu ystävillesi,halaa poikaasi ja anna aikaa surulle :hug:

Juuri näin.Ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka palaisittekin yhteen vielä.Miehesivoialkaa miettimään asioita ja teitä kun onkin yksin.Kaverit otti välimatkaa toisistaan ja yhteen palasi ja naimisiin menivät.
Jaksamista :hug:

 

Me ollaan erottu ja palattu niin monta kertaa.
Tavallaan sitä toivookin että jospa tämä kerta olisi viimeinen. Hirmu rassaavaa tuo soutaminen ja huopaaminen.

Talouspuoli se huolettaa ja tuo yksin jääminen.
Nytkin on tilanne niin 'kiva' että mulla ei penniäkään rahaa, mitenhän tässä meinataan selvitä...

Yksin ollaan, koska tänne paikkakunnalle muutettiin vuosi sitten sillä toiveella että mies saisi tehdä töitä lähempänä ja käydä siellä kotoa pitäen. Edelliseltä paikkakunnalta kulki aina viikot töissä ja oli vain viikonloput kotona.
Ehkäpä tuo olikin se ahdistavin juttu hänelle, totutella elämään normaalia elämää. Olla 7.00-15.30 töissä ja tulla kotiin kun ennen oli tottunut reissaamaan ympäriinsä ja nukkumaan aina heti töistä tultuaan aamuun asti.

Eihän tuo tapa ole täällä onnistunut. On ollut oltava perheen kanssa sitten illat.
Olen nähnytkin että hankalaa se on, mutta eikö miehen pidäkin aikuistua kun perhe on? Ei silloin pelkät omat halut ja toiveet enää päde.
Hän ei sitä oppinut/hyväksynyt.

 

Mutta nyt sinä voit muuttaa lähemmäksi tuttujasi.Kyllä lapsen aina isälleen saa vietyä jos tarvitsee.Huomenna soitat heti sossuun ja kerrot mikä on tilanne.Ero tullut eikä rahaa ole.Varmasti saat tukiakin enemmän kun olet kaksin poikasi kanssa.
Päivä kerrallaan :hug: :hug:

 

Voi miten tutulta sun tilantees kuulostaa....paitsi että mun mies ei vielä ole lähtenyt...Mutta se päivä on varmaan lähempänä kuin luulenkaan. Toisaalta odotan sitä, toisaalta pelkään, sillä mä myös olen yksin tällä paikkakunnalla.

Tosi paljon voimia sulle...jos ette palaa yhteen niin jonkin ajan kuluttua varmaan huomaat että tämä oli paras mahdollinen ratkaisu...

Oisko sulla ja lapsella mahdollista muuttaa lähemmäs sukulaisia?

 

\

Mutta nyt sinä voit muuttaa lähemmäksi tuttujasi.Kyllä lapsen aina isälleen saa vietyä jos tarvitsee.Huomenna soitat heti sossuun ja kerrot mikä on tilanne.Ero tullut eikä rahaa ole.Varmasti saat tukiakin enemmän kun olet kaksin poikasi kanssa.
Päivä kerrallaan :hug: :hug:

En enää ikuna muuta takasin sinne kuppaseen kylään mistä lähdettiin, en edes lähelle. :x
Kyllä nyt täytyy uusien tuulien puhaltaa ja minun etsiä koulupaikkaa tai työtä ja ryhdistäytyä.
Tuo mies polki minun itsetunnon nolliin. Näytän vielä että minäkin voin olla jotain!

Tsemiä mulle, eiks vaan?

 

kyllä sä selviät tästä voittajana.
exä monesti uhkasi lähteä mutta palasi aina takaisin... ei uskaltanutkaan ottaa sitä askelta. lopulta se olin minä jolle riitti. et sinäkään jaksa loputtomiin itkeä, sullakin on oikeus onnelliseen elämään! nuo pelot ja ajatukset mitä sulla nyt on, ovat kaikkien erotilanteessa olevien... mullakin oli samanlaisia mietteitä!
pää pystyyn nainen, kuivaa kyyneleet ja ota uusi suunta parempaan elämään :hug:

 

Juu,Tsemppiä!!
Jos siellä suunnalla on jotain avoimia päiväkerhoja tai muita sen tapaisia,menet niihin ja tutustut muihinkin äiteihin sekä lapsiin.

 

\

En enää ikuna muuta takasin sinne kuppaseen kylään mistä lähdettiin, en edes lähelle. :x
Kyllä nyt täytyy uusien tuulien puhaltaa ja minun etsiä koulupaikkaa tai työtä ja ryhdistäytyä.
Tuo mies polki minun itsetunnon nolliin. Näytän vielä että minäkin voin olla jotain!

Tsemiä mulle, eiks vaan?

Juuri näin! Kyllä aika haavat parantaa ja asioilla on tapana aina järjestyä vaikkei ihan heti aina uskoisi. Kun yksi ovi sulkeutuu niin moni uusi avautuu. Helppoa se ei ole mutta sitä paremmaltahan se tuntuu kun pääsee tavoitteeseensa ja samalla se itsetuntokin kasvaa. Tsemiä ja onnea sinulle tulevaisuutta varten! :hug:

 

\

Juu,Tsemppiä!!
Jos siellä suunnalla on jotain avoimia päiväkerhoja tai muita sen tapaisia,menet niihin ja tutustut muihinkin äiteihin sekä lapsiin.

Olen ihan outo kun en vaan saa mentyä kerhoihin. :ashamed:
Tiedän että se tekisi pojallekin tosi hyvää, on niin eläväinen lapsi.

Mulla vaan taitaa olla joku kompleksi itellä. Olen lihava, vähän arkakin uusien ihmisten kanssa ja mieshän talloi minun itsetunnon kokonaan.
Joskus jopa olin tosi suulas ja menevä...
:/

Vuosi täällä asuttu ja koko sen ajan on pitänyt lähteä viemään poikaa ja itseäni jonnekin, mutta ei. Tässä vaan olen lihonut pahassa olossani. :'(

Kesäkin tulee ja kerhot varmaan loppuu. Mutta minä tyttö se taidankin alkaa laihikselle ja aloittaa uuden elämän! :wave:

 

\

\

Juu,Tsemppiä!!
Jos siellä suunnalla on jotain avoimia päiväkerhoja tai muita sen tapaisia,menet niihin ja tutustut muihinkin äiteihin sekä lapsiin.

Kesäkin tulee ja kerhot varmaan loppuu. Mutta minä tyttö se taidankin alkaa laihikselle ja aloittaa uuden elämän! :wave:

Kesäkuussa voi olla vielä kerhot auki.Alat tekemään reippaita kävelylenkkejä pojan ja rattaiden kanssa.Siinä mieli lepää.

 

\

Mulla vaan taitaa olla joku kompleksi itellä. Olen lihava, vähän arkakin uusien ihmisten kanssa ja mieshän talloi minun itsetunnon kokonaan.
Joskus jopa olin tosi suulas ja menevä...
:/

Vuosi täällä asuttu ja koko sen ajan on pitänyt lähteä viemään poikaa ja itseäni jonnekin, mutta ei. Tässä vaan olen lihonut pahassa olossani. :'(

Kesäkin tulee ja kerhot varmaan loppuu. Mutta minä tyttö se taidankin alkaa laihikselle ja aloittaa uuden elämän! :wave:

Usko pois kyllä se suulas ja menevä ihminen siellä tallella on! Samoin siellä ylimääräisen painon alla on se sama mimmi kuin aiemminkin. Et ole siis menettänyt mitään, itsetuntosi on ehkä kuihtunut mutta mikään ei esta saamasta sitä takaisin. Muista nyt kuitenkin ettet lähde vaatimaan itseltäsi liikoja vaan koetat ottaa rauhassa ja anna itsellesikin aikaa toipua tuosta suhteesta.

 

:wave:

Tsemppiä, nainen!!! Sä selviät siitä ihan varmasti, vaikka pahalle tuntuu! Sulla on oikeus onnelliseen elämään, tiiät sen.

Mulle voit aina kirjotella, ja mielellään tultas käymään

 

Anteeksi jo etukäteen, mutta miten ihmeessä sellianen mies voi olla paha joka on ostanut tuollaisia lahjoja
Minun ukko ei ostanut mitään ja jos jotain noin ihanaa olisi ostanut niin antaisin sille varmaan kaikki pahat tekonsa anteeksi. Kyllä kai se sinua rakastaa kun tuollaisia ostaa. Yrittäkää vielä :hug: