Surettaa ja kaipaan tukea :'(

Hienoa että sulla on lääkärille aika. On myös vahvuutta tunnustaa joskus olevansa "heikko" ja että tarvii apua.

Itse olen alle vuoden ikäisen lapsen yksinhuoltaja, koko ajan olen ollut yksin. Ja pärjätty on ja siksi sanonkin sinulle, että älä ripustaudu huonoon suhteeseen. Kuten joku jo aiemminkin sanoi, niin olet tuollaisenaan arvokas ihminen ja ansaitset parempaa! Miehesi kuulostaa tosi törkeältä. Pienen vauvan kanssa voi olla rankkaa, ja siinä ei ainakaan auta se jos mies haukkuu ja motkottaa vieressä. Ja jos mies on lapsen saamista vastustanut, niin voisin kuvitella että hän ei sitten tikkua ristiin laita sinua auttaakseen.

Itse käyn terapiassa ja meillä on ollut kotiapua. Ensin oli vaikeaa myöntää että masennus on uusiutunut ja tarvin lääkkeet, mutta niistä (ja terapiasta) on ollut vain pelkkää hyötyä

Missä päin asut ap?

Tsemppiä loppuraskauteen!!

 

Miehen käytökseen en voi muuta sanoa kuin että huhhuh. Ihan uskomatonta, en ymmärrä miten olet jaksanut tuollaista. Itse en sallisi tuollaista käytöstä!

On tosi hienoa, että purat tunteitasi edes jonnekin. Kunhan saat edes vähän sitä taakkaa kevennettyä niin se on vaan hyväksi. Asian käsitteleminen ja muiden mielipiteiden kuuleminen auttaa ehkä myös näkemään asioita eri tavalla ja mahdollisesti rohkaisee toimimaan. Toivon todella että uskallat tehdä tälle tilanteelle jotain, se on sekä sulle että vauvalle hyväksi! Jos sinä aloittaja voit hyvin, myös vauvalla on hyvä olla

Paljon tsemppiä ja jaksamista!! :hug:

 

Myi auton, vaikka tietää, että lähtö voi tulla synnyttämään koska vaan?? Irtisanoi itsensä?? MIKSI olet vielä tuossa suhteessa? MITÄ saat tuosta suhteesta itsellesi?? Missä päin asut? (Voit laittaa ysityisviestillä jos et halua tänne kirjoittaa... ) Sun tilanne kuulostaa aivan käsittämättömältä! Tekisi mieli ravistella sua, että etkö näe ollenkaan millainen elämäsi on ja millainen sen PITÄISI OLLA? Miehen kuuluu parisuhteessa ja kohta tuoreena isänä auttaa, rakastaa, helliä, lohduttaa, tukea sekä henkisesti että fyysisesti ja jopa taloudellisesti , jos jäät kotiin vielä vanhempainvapaan jälkeen. Miehesi ei tunnu viis veisaavan KENESTÄKÄÄN paitsi itsestään! Ota nyt järki käteen ole kiltti! :hug:

 

oi ei
meillä mies jo sanoi että mistä noita ääliöitä löytyy, tarkoitti siis miestäsi ja kyseli osoitettakin
katsos maailmassa on miehiä jotka ei salli tuollaista käytöstä edes vieraalle naiselle

nyt olisi aika sitten riisua ne ruusunpunaiset lasit pois nokalta ja ruveta etsimään apua ja kiireesti.
toki apua on hirmu vaikeaa hakea mutta usko tai älä että sitten kun tartut härkää sarvista niin asiat järjestyvät varmasti pika vauhtia ja maailmasta löytyykin ystävällisiä ihmisiä jotka haluavat oikeesti auttaa.
jos kuuluisit minun ystävä piiriini niin oltas käyty hakeen jo tavarasi ja yksi huone olisi sinulle varattuna siihen asti että saat asiat järjestymään

hyvä että sinulla on aika lääkärille ja koita saada sanottua asiasi ja että tarvit apua.
itse muistan hyvin tuon tilanteen että apua tarvi mutta ei pystynyt puhumaan asioista,käynnit psygolikolla auttoivat ja heillähän on vaitiolovelvollisuus, joka auttoikin minun kohdallani puhumisen suhteen kun tiesin että hän ei voi missään vaiheessa mennä kellekkään puhumaan asioitani.

ei sinulla ole ketään kaveria,sisaruksia,vanhempia? joilta saisit apua tuossa tilanteessa?
olisi hyvä kun pääsisit miehen luota pois mahdollisismman pian.
ehkä sitä sen jälkeen katsoisi elämääkin ihan erikantilta
ja kun laskettuun aikaan on vaan kolmisen viikkoo niin mahdotonta enää ajatella muuttoa omaan asuntoon mutta pääsisit siltikin pois miehen tyköö jos voisit asustaa hetken jonkun tuttavan luona.
niin tai kumman sieltä asunnosta pitäisi edes lähteä?sinun vai miehen?

ei voi muuta sanoa kun että hirveästi voimia:hug:
ja pura niitä ajatuksiasi edes tänne niin voi sekin jo pelkästään helpottaa ja rohkaista toimimaan kuten joku jo sanoikin

 

Voi ei!! Tuo tilanne kuulostaa vain koko ajan pahemmalta ja raskaammalta sinulle! Itsellä oli tuollainen sikamaisesti käyttäytyvä exä ja tiedän kokemuksesta, että on vaikea lähteä sellaisesta parisuhteesta (koska ainakin itsellä oli hyvin alistettu olo, eikä voimat riittäneet), ja sinulla on varmasti vielä hankalampaa, kun on juuri synnyttämässä.

Mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että kun pääsin entisestä (joka kuulostaa hyvin samanlaiselta narsistilta kuin miehesi) eroon, niin elämäni muuttui niin paljon paremmaksi. Toki se ero oli hyvin, hyvin rankka, koska exä teki kaikkensa, että eroominen tuntuisi mahdollisimman pahalta minusta, niin silti pystyn sanomaan, etten kadu yhtään! Jokainen huonompikin päivä nykyään tuntuu paremmalta hengittää kuin silloin suhteessa paraskin päivä! Trust me!

Multa kesti kauan tajuta nykyisen miehen kanssa, että hän oikeasti arvostaa minua sellaisena kuin on!

Ansaitsisit parempaa

 

Tämä ketju osui silmiin ja nyt on pakko kysyä, että mitähän kuuluu nemiahille? Vauva on varmaan syntynyt, toivottavasti kaikki meni synnytyksessä hyvin ja hartaasti toivon, ettet enää ole vauvan kanssa miehen luona. Niin uskomattoman kamalalta kuulosti nuo kertomukset miehesi toilailuista, että niskavillat nousi pystyyn :O Mitä ihmettä oikein näet miehessä? Sanoit tehneesi aiemmin listan miehen hyvistä ja huonoista puolista, kiinnostaisi todella tietää, että mitähän ihmettä siellä + - puolella on oikein ollut, niin itsekkäältä p*skalta ukko kertoman mukaan kuulostaa.

Niinkuin tässä on jo monesti mainittu, avun hakeminen ei ole rikos, siihen on jokaisella oikeus ja tässä tapauksessa jopa ehkä velvollisuus pienen vauvan ollessa kyseessä myös. Itse olen avioeroperheestä. Vanhemmat riitelivät melkein 2vuotta ennen päätöstä erosta, jota me lapset olimme toivoneet salaa jo vuosia. Mieluummin lapselle kaksi kotia, joissa on rakastavat vanhemmat, kuin väkipakolla ylläpidetty koti, jossa ei kuule muuta kuin riitaa ja eripuraa kaikesta. Vaikka vanhemmat lasta rakastaakin, niin kyllä muksu siitä jatkuvasta riitelemisestä kärsii ja paljon, ei vain valitettavasti osaa siitä kertoa ja sitten saattaa oireilla eri tavoin ja siitäkös taas saadaan riita aikaan, kun pähkäillään, että kumman syy vauvan oire taas on Tai muuta vastaavaa.

Valtavasti tsemppiä jatkoon joka tapauksessa, toivottavasti kaikki on hyvin ja olet saanut apua! Toivottavasti tulet kertomaan, miten asiat ovat nykyään

 

Huh, tuli melkein kuuma lukiessa... Turvakodissa nainen on turvassa huonolta suhteelta ja joskus käy niin, että se ei maksa, vaan saa maksusitoumuksen. Itse olen ollut ensikodissa kerran ja turvakodissa kerran (vaikkakin ne ovat sama paikka ja sama talo). Niin no ehkä tutuille soittelu ei auta, paitsi jos tuttu on oikein hyvä ja tekee myös hyviä tekoja. Puhelimessa saattaa sanoa sellaista, että mitä ei tarkoita ja joskus on parempi olla ilman soittoja. On varmaan niin, että vauvasi isän mielestä pitää vaan jaksaa. Kyllähän äidit pystyy lasten takia melkein mihin tahansa

 

Ei hyvänen aika!!! Aivan aivan kauheaa, ihan tippa linssissä luin nuita Nemiahin viestejä. Mitä oikeen kuuluu tällä hetkellä?? Kuinka on mennyt ja miten mies on käyttäytynyt?

Asia vaan on niin, että ennemmin lapsen kanssa kahdestaan , kun tuollaisen kauhean miehen kanssa. Kuitenkin me äidit haluamme ajatella lapsemme parasta ja haluamme tehdä lapsellemme parhaimman elämän, jonka vain pystymme. Siihen ei pitäisi kuula tuollaista isää tai tuollaista puolisoa, joka ei tippaakan arvosta perhettään. Takuulla Nemiah olet onnellisempi lapsen kanssa kahden <3
Lähetän ihan hirveän paljon halauksia ja voimia! Erot ovat aina vaikeita ja jos vähääkään on taipuvainen kiintymään ihmisiin, se on vielä vaikeampaa. Vaikka kuinka puoliso käyttäytyisi, niin tuntuu ettei uskalla olla yksinja pelkää sitä yksinäisyyden tunnetta.

Toivottavasti vastaat tänne pian, Nemiah!! Hassua, vaikken sua tunne, mutta huolissani olen sun tilanteesta!!!

 

Voi järkytys! Vaikka näytti aika vanha keskustelu olevan niin sai kyllä niin karvat pystyyn että ei voinut jättää mitään sanomatta. Ei kukaan ansaitse tuollaista kohtelua! Mikähän siinä on että monet miehet tuntuu tarvitsevan enemmän huomiota kuin heidän raskaana olevat naiset ja lisäksi pitäisi heidän pillin mukaan tanssia! Huoh! Mikähän teillä mahtaa olla tilanne nykyään?

 

Voimia sinne elämään teille! Olis kans kiva kuulla, että hymyiliskö se elämä vihdoin viimein jo?

 

itseäni kanssa kiinnostais tietää, mitä ap.lle kuuluu :S (utelias)