Suomi velkaantuu tällä hetkellä sellaista vauhtia, että edes Orpon hallituksen kaavailemat säästöt eivät taita velan kasvua

Miten käy velkaantuvan Suomen?

Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.

www.is.fi

Käytännössä velan taittaminen laskuun vaatii liki kaikkien tulonsiirtojen lakkauttamista. Muuten edessä on konkurssi.

 

Näinhän se on. Meillä osa porukasta naureskelee ja vähättelee asiaa, mutta tämän päässä ei ole kuin troikan holhous. Ja sitten todella tekee kipeää. Sen takia on parempi yrittää itse ja edes jonkinlaisen kansallisen konsensuksen kanssa säätää taloutta kuntoon. Kyllähän jokainen kuitenkin pohjimmiltaan sen ymmärtää, että pitkällä aikavälillä se nyt vaan on niin, ettei rahaa voi käyttää enempää kuin sitä tienataan. Ja tämä kyllä ihan oikeasti koskee kaikki yksilöstä perheen kautta koko valtioon.

 

Näinhän se on. Meillä osa porukasta naureskelee ja vähättelee asiaa, mutta tämän päässä ei ole kuin troikan holhous. Ja sitten todella tekee kipeää. Sen takia on parempi yrittää itse ja edes jonkinlaisen kansallisen konsensuksen kanssa säätää taloutta kuntoon. Kyllähän jokainen kuitenkin pohjimmiltaan sen ymmärtää, että pitkällä aikavälillä se nyt vaan on niin, ettei rahaa voi käyttää enempää kuin sitä tienataan. Ja tämä kyllä ihan oikeasti koskee kaikki yksilöstä perheen kautta koko valtioon.

Olen aina ollut erittäin tarkka rahan käyttäjä. En ole pätkääkään huolissani Suomen valtion veloista. Osa tämän palstan väestä laulaa kevään vaalilauluja. Vaalien jälkeen on ollut riittävästi luotettavaa tietoa Suomen taloustilanteesta. Kyse on vain politiikan arvoista. Kuuntelin radiojumalanpalveluksen Agrikolan kirkosta. Valtion kirkko ei onneksi ole nykyhallituksen hallitusohjelman kannalla.
Sumutus ja propaganda ovat tehneet tehtävänsä. Ankeuttajat tekevät väsymättä rumaa työtään tällä palstalla Ihan kuin Suomessa ei olisi mielenterveysongelmia jo riittämiin.

 

Olen aina ollut erittäin tarkka rahan käyttäjä. En ole pätkääkään huolissani Suomen valtion veloista. Osa tämän palstan väestä laulaa kevään vaalilauluja. Vaalien jälkeen on ollut riittävästi luotettavaa tietoa Suomen taloustilanteesta. Kyse on vain politiikan arvoista. Kuuntelin radiojumalanpalveluksen Agrikolan kirkosta. Valtion kirkko ei onneksi ole nykyhallituksen hallitusohjelman kannalla.
Sumutus ja propaganda ovat tehneet tehtävänsä. Ankeuttajat tekevät väsymättä rumaa työtään tällä palstalla Ihan kuin Suomessa ei olisi mielenterveysongelmia jo riittämiin.

Et kai ole huolissasi valtion veloista, koska sulla on jo toinen jalka haudassa.

Se on Agricolan kirkko.

 

Valtiokonttorin valtionvelka, vuoden lopussa

Vuosi	Velka (miljoonaa euroa)	Suhteessa BKT:hen
1940	29	39,7 %
1941	59	66,0 %
1942	74	67,2 %
1943	87	61,4 %
1944	113	71,1 %
1945	144	58,7 %
1946	176	47,9 %
1947	198	39,6 %
1948	205	29,4 %
1949	235	31,5 %
1950	228	24,8 %
1951	220	16,4 %
1952	217	15,6 %
1953	224	16,3 %
1954	228	15,0 %
1955	230	13,7 %
1956	253	13,5 %
1957	284	13,9 %
1958	289	13,1 %
1959	294	12,3 %
1960	271	10,1 %
1961	282	9,1 %
1962	342	10,4 %
1963	439	12,2 %
1964	505	12,5 %
1965	580	12,9 %
1966	661	13,8 %
1967	745	14,1 %
1968	840	13,9 %
1969	744	10,8 %
1970	707	9,2 %
1971	672	7,9 %
1972	637	6,5 %
1973	531	4,4 %
1974	451	3,0 %
1975	596	3,3 %
1976	778	3,8 %
1977	1 136	5,0 %
1978	2 051	8,2 %
1979	2 555	8,8 %
1980	3 022	9,0 %
1981	3 717	9,8 %
1982	5 087	11,9 %
1983	6 412	13,4 %
1984	7 445	13,9 %
1985	7 902	13,6 %
1986	8 745	13,9 %
1987	9 841	14,5 %
1988	9 769	12,7 %
1989	8 899	10,4 %
1990	9 593	10,5 %
1991	14 204	16,3 %
1992	27 849	32,8 %
1993	43 030	50,2 %
1994	51 722	57,0 %
1995	60 121	61,0 %
1996	66 121	64,8 %
1997	69 770	63,0 %
1998	69 796	58,0 %
1999	68 052	53,6 %
2000	63 435	46,6 %
2001	61 760	42,8 %
2002	59 253	40,0 %
2003	63 320	41,7 %
2004	63 788	40,2 %
2005	60 044	36,5 %
2006	58 904	34,1 %
2007	56 068	30,0 %
2008	54 382	28,0 %
2009	64 281	35,4 %
2010	75 152	39,9 %
2011	79 661	40,2 %
2012	83 910	41,7 %
2013	89 738	43,9 %
2014	95 129	46,0 %
2015	99 807	47,2 %
2016	102 352	47,0 %
2017	105 773	46,7 %
2018	104 973	45,0 %
2019	106 368	44,3 %
2020	124 833	52,4 %
2021	128 696	51,4 %
2022	141 628	53,1 %

Lähde: Valtiokonttori

 

Et kai ole huolissasi valtion veloista, koska sulla on jo toinen jalka haudassa.

Se on Agricolan kirkko.

Kielenkäyttösi on surkuden huippu. Kukaan ei tiedä elämänsä päivien määrää.
Jatkuva valtion velasta jankutus syö ihmisten hyvinvointia.
Ei kukaan järkevä ihminen synnytä lapsia näin synkkään ja ikävään maahan.
Toistan vielä tuhannen kerran. Suomen luottoluokitus on kunnossa ja talous on tasapainossa. Tärkeintä on iloinen ja hyvä mieli. Sitä ei vie Orpo ja Purra pirun ilme naamoillaan etkä ”cinä” sinä palstan tukkija. Lue Agricolan alkuperäisiä kirjoituksia.
Niiden kirjojen sanoista huomaat miten alkutekijöissään äidinkielemme silloin oli. Kirjaimet k ja c olivat vain Mikaelin mielikuvituksen varassa. Cinulla on vielä elämässäsi paljon opittavaa. Ehkä tilanne hieman muuttuu kun täytät 15 vuotta.

 

surkuden, surkeuden huippu
pilkunviilaajan iloksi jäi yksi virhe

Taulukoihin ei kannata tuijottaa.
Raha on luotu kiertämään yhteiseksi hyväksi.

 

Miten käy velkaantuvan Suomen?

Suomi on selvästi velkaisempi kuin muut Pohjoismaat, ja jos IMF:n ennuste pitää paikkansa, enää kourallinen EU-maita on Suomea velkaisempia viiden vuoden päästä.

www.is.fi

Käytännössä velan taittaminen laskuun vaatii liki kaikkien tulonsiirtojen lakkauttamista. Muuten edessä on konkurssi.

Työttömyysturva(peruspäiväraha, työmarkkinatuki, ansiosidonnainen), toimeentulotuki ja asumistuki ovat niin pieni osa sosiaalimenoja yht. 78 mrd€ (2021), ettei niiden laskemisella saavuteta juuri säästöjä. Perustuslaki takaa minimiperusturvan, mikäli palkkatyötä ei ole tarjota.

Suomen sosiaaliturvamenot vuonna 2021 lähes 78 000 000 000 euroa

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2021 : Sosiaaliturvamenot olivat 78 miljardia euroa – kasvua edellisvuodesta alle prosentti https://www.julkari.fi/handle/10024/146556 Vuonna 2021 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia...

keskustelu.kaksplus.fi

 

Kielenkäyttösi on surkuden huippu. Kukaan ei tiedä elämänsä päivien määrää.
Jatkuva valtion velasta jankutus syö ihmisten hyvinvointia.
Ei kukaan järkevä ihminen synnytä lapsia näin synkkään ja ikävään maahan.
Toistan vielä tuhannen kerran. Suomen luottoluokitus on kunnossa ja talous on tasapainossa. Tärkeintä on iloinen ja hyvä mieli. Sitä ei vie Orpo ja Purra pirun ilme naamoillaan etkä ”cinä” sinä palstan tukkija. Lue Agricolan alkuperäisiä kirjoituksia.
Niiden kirjojen sanoista huomaat miten alkutekijöissään äidinkielemme silloin oli. Kirjaimet k ja c olivat vain Mikaelin mielikuvituksen varassa. Cinulla on vielä elämässäsi paljon opittavaa. Ehkä tilanne hieman muuttuu kun täytät 15 vuotta.

Talous tasapainossa nyt kun valtio joutuu ottamaan elämistä varten velkaa vuosittain 10000000000 euroa?

 

Valtiokonttorin valtionvelka, vuoden lopussa

Vuosi	Velka (miljoonaa euroa)	Suhteessa BKT:hen
1940	29	39,7 %
1941	59	66,0 %
1942	74	67,2 %
1943	87	61,4 %
1944	113	71,1 %
1945	144	58,7 %
1946	176	47,9 %
1947	198	39,6 %
1948	205	29,4 %
1949	235	31,5 %
1950	228	24,8 %
1951	220	16,4 %
1952	217	15,6 %
1953	224	16,3 %
1954	228	15,0 %
1955	230	13,7 %
1956	253	13,5 %
1957	284	13,9 %
1958	289	13,1 %
1959	294	12,3 %
1960	271	10,1 %
1961	282	9,1 %
1962	342	10,4 %
1963	439	12,2 %
1964	505	12,5 %
1965	580	12,9 %
1966	661	13,8 %
1967	745	14,1 %
1968	840	13,9 %
1969	744	10,8 %
1970	707	9,2 %
1971	672	7,9 %
1972	637	6,5 %
1973	531	4,4 %
1974	451	3,0 %
1975	596	3,3 %
1976	778	3,8 %
1977	1 136	5,0 %
1978	2 051	8,2 %
1979	2 555	8,8 %
1980	3 022	9,0 %
1981	3 717	9,8 %
1982	5 087	11,9 %
1983	6 412	13,4 %
1984	7 445	13,9 %
1985	7 902	13,6 %
1986	8 745	13,9 %
1987	9 841	14,5 %
1988	9 769	12,7 %
1989	8 899	10,4 %
1990	9 593	10,5 %
1991	14 204	16,3 %
1992	27 849	32,8 %
1993	43 030	50,2 %
1994	51 722	57,0 %
1995	60 121	61,0 %
1996	66 121	64,8 %
1997	69 770	63,0 %
1998	69 796	58,0 %
1999	68 052	53,6 %
2000	63 435	46,6 %
2001	61 760	42,8 %
2002	59 253	40,0 %
2003	63 320	41,7 %
2004	63 788	40,2 %
2005	60 044	36,5 %
2006	58 904	34,1 %
2007	56 068	30,0 %
2008	54 382	28,0 %
2009	64 281	35,4 %
2010	75 152	39,9 %
2011	79 661	40,2 %
2012	83 910	41,7 %
2013	89 738	43,9 %
2014	95 129	46,0 %
2015	99 807	47,2 %
2016	102 352	47,0 %
2017	105 773	46,7 %
2018	104 973	45,0 %
2019	106 368	44,3 %
2020	124 833	52,4 %
2021	128 696	51,4 %
2022	141 628	53,1 %

Lähde: Valtiokonttori

Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat…julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen.”

HS: Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Vieraskynä | Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

www.hs.fi

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

Tarvitaan veropohjan laajentamista, eli listaamattomien yritysten veroetu pois ja institutionaalisten sijoittajien eli yhteisöjen mm. säätiöiden 3-5%:n lähdevero.

Omistamisen verotuksen lasku syö Suomelta verotuottoja ainakin 5,5 miljardia euroa vuodessa, joka vähentäisi velanottotarvetta.

Samalla sekunnilla, kun joku mainitsee veronkorotukset, alkaa älämölö Suomen kokonaisveroasteesta peittäen kokonaan alle tarkemman tarkastelun verotuksen rakenteesta verrattuna muihin maihin. EK ja Kokoomus ovat loistavasti saaneet mantransa läpi Suomessa ja enää heidän ei edes tarvitse itse kummemmin vastustaa, kun suuri osa ihmisistä uskoo, ettei veroja voi korottaa tai tulee perikato.

Jos lähdetään purkamaan kokonaisveroastetta osiin, niin sieltä voidaan erottaa EU:n käyttämän jaottelun mukaan työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. EU julkaisee statistiikkaa näistä merkittävällä viiveellä, mutta verotuksen rakenne ei tietääkseni ole merkittävästi muuttunut Suomessa.

Tilastokeskuksen Olli Savela avaa näitä kirjoituksessaan Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. Kirjoituksessa kerrotaan:

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

www.stat.fi

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia."

"Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."

Kun muistetaan Hiilamon raportin tarkoituksena olleen pohtia keinoja tuloerojen kaventamiseksi, niin asiaa voidaan tarkastella eri verojen kautta tarkemimin kuin jankkaamalla kokonaisveroasteen korkeudesta. Hiilamon ehdotukset eivät välttämättä nosta kokonaisveroastetta mikäli vastaavasti toisilla alueilla tehtäisiin verohelpotuksia. Kyse on painopisteistä ja siitä, mistä verotulot kerätään.

Itselleni nousee pari kysymystä:

Miten ja miksi Suomessa on päädytty tilanteeseen, jossa pääomaan kohdistuvat verot ovat EU:n keskiarvon alapuolella ja kaksi muuta reilusti yläpuolella?

Miksi pääomatulojen verotus on merkittävästi alhaisempaa kuin työn?

Hiilamo ottaa esimerkiksi raportissaan esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen:

"Tuloerojen kannalta erittäin tärkeä tekijä on se, miten muiden kuin pörssiyhtiöiden osinkoja verotetaan. Tuloerojen kasvu 1990-luvun lopussa liittyi ennen muuta verouudistukseen, joka teki mahdolliseksi progressiivisesti verotettujen ansiotulojen muuntamisen kevyesti verotetuiksi pääomatuloiksi henkilöyhtiöiden kautta.12 Myöhemmin henkilöyhtiöiden verotusta on kiristetty hieman, mutta edelleen henkilöyhtiöiden omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain 7,5 prosentin verolla. Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta. Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti. Kaikki asiaa laajemmin katsovat asiantuntijat pitävät järjestelmää surkeana. Verotus ei kannusta riskinottoon, laajentumiseen eikä uuden työ- voiman palkkaamiseen."

Hallituksen asettama yritysverotusta tutkinut työryhmä päätyi samaan tulokseen, mutta hallitus päätti olla tekemättä mitään asialle. Tästä kirjoitin taannoin blogissani https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/nikokaistakorpi/235767-kaikenmaailman-dosenttien-osinkoveroehdotus/

Olisi hyvä, että pelkän kokonaisveroasteen kauhistelun sijaan keskittyisimme tutkimaan, millainen on verotuksemme rakenne ja kohdistuuko se oikeudenmukaisesti. Nyt keskustelu junnaa heti paikoillaan.

Kokoomus taustapirunaan EK näyttää onnistuneen täydellisesti luodessaan mielikuvan siitä, että mitään veroja ei voi nostaa (paitsi tietysti tupakkaa ja viinaa). Kokonaisveroasteen ei todellakaan pidä nousta, mutta verotuksen kohdistamista on syytä arvioida ja uudistaa.

 

Ruotsin ja Suomen palkkatuloverotuksien vertailusta – verokiila

Ruotsin ja Suomen palkkatuloverotuksien vertailusta - verokiila | Uusi Suomi Puheenvuoro

Tänään Veronmaksajien keskusliitto on julkaissut palkkaverovertailun eri maiden välillä ja jälleen kuten aiempina vuosinakin pöyristyttää se, että tulovero Ruotsissakin on joillain tulotasoilla alempi.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Tänään Veronmaksajien keskusliitto on julkaissut palkkaverovertailun eri maiden välillä ja jälleen kuten aiempina vuosinakin pöyristyttää se, että tulovero Ruotsissakin on joillain tulotasoilla alempi.

Veronmaksajien materiaalista selviää kyllä eron syykin ja kuinka Ruotsin veron painopiste eroaa meistä, mutta se halutaan jättää pieneen sivuosaan. Syyhän löytyy palkkaverokiilasta – Ruotsissa veroista tai oikeastaan veroluonteisista maksuista työnantaja maksaa merkittävästi meitä enemmän.

Tämähän oikeastaan tarkoittaa sitä, että yritys maksaa sivukuluineen palkkaa enemmän kuin Suomessa ja päästään suurempaan summaan käpälään suhteessa bruttopalkkaan. Saatu summa on tosin pienempi kuin tuo yrityksen maksama. Olisiko näin parempi? Siirretään maksuja työnantajalle, jolloin ollaan kaiketi ”yhtä fiksuja kuin ne ruotsalaiset demarit” kuten mm kokoomuslaiset hokevat nykyään.

Merkittävä asia on palkkaverokiila – erityisesti yritysten ja investointien sijoittumisen suhteen

Paljon on viime aikoina puhuttu palkkatasosta – ja kuinka se saattaa ajaa yrityksiä muihin maihin. Keskeistä yrityksille palkkojen kohdalla on palkkakustannus sivukuluineen ja maksuineen – se kokonaissumma, joka työstä joudutaan maksamaan. Edellinen karkea laskutoimitus osoittaa ettemme ainakaan Ruotsiin verrattuna ole huonommassa jamassa.

Vuosien varrella erilaiset päätökset ovat vähentäneet yritysten maksuja, mutta samoin ei ole käynyt työntekijälle. Loppujen lopuksi näissä on kyse kokonaisuudesta varsinkin pohdittaessa maamme kustannustasoa yritysten kannalta.

Jos siis siirtäisimme päätöksillä maksuja Ruotsin tapaan enemmän työnantajan maksamaksi palkoista, niin olisiko tilanne parempi? Tuskin, sillä tämä heijastuisi varmaankin aika nopeasti maksetun palkan tasoon. Eivät yritykset ota kustannuslisää kantaakseen mukisematta. Lopulta pelattaisiin oikeastaan nollasummapeliä, mutta toki se näyttäisi vertailuissa paremmalta ja kenties fiilis olisi sitten parempi? Kuulostaa kyllä vähän hölmöläisten hommalta.

Verovertailussa maiden välillä katsottava kokonaisuutta

Kansainväliset verovertailut ovat usein hankalia, sillä veromallit ovat joiltain osin erilaisia ja myös painotukset. Otettaessa yksittäinen lähestymiskulma päästään usein haluttuun tulokseen ja huomaamatta jää useita vaikuttavaia tekijöitä.

Palkkaverokiila ja työnantajakustannukset on yksi hyvä esimerkki tästä. Pitkään on puhuttu, että Suomessa on kovat henkilösivukulut ja työnantajamaksut. Jonkinlainen mennyt tila on oikeastaan puheissa jäänyt elämään. Sama Veronmaksajien vertailu kuitenkin kertoo, että työnantajien sosiaalivakuutusmaksuissa olemme keskitasoa emmkä suinkaan kärkipäätä.

Sosiaalisessa mediassa tuo verovertailun päätelmä leviää kuin kulovalkea. Kaikki ei kuitenkaan ole ihan niin, miltä näyttää. Korkeahan meidän verotus toki on – siitä ei pääse mihinkään.


Niko Kaistakorpi kirjoittaa täyttä asiaa

Oikeisto ja elinkeinoelämä haluaa napsia vain rusinat pullasta tai maksalaatikosta, enemmistö vihaa niitä rusinoita.

 

No eihän elinkeinoelämältä ja sen omistajilta tai muilta pääomapiireiltä voi vaatia osallistumista Suomitalkoisiin.

 

Talous tasapainossa nyt kun valtio joutuu ottamaan elämistä varten velkaa vuosittain 10000000000 euroa?

Lopetetaan kaikki lainarahan ottaminen ja katsotaan sitten kuinka hyvinvointivaltio pötkii.

 

Lopetetaan kaikki lainarahan ottaminen ja katsotaan sitten kuinka hyvinvointivaltio pötkii.

Laajennetaan veropohjaa niin että kokonaisveroaste on 2016 tasolla, niin talous saadaan kestävälle uralle. Lähdevero, listaamattomien yritysten veroedun poistaminen jne.

 

Jos lähdetään purkamaan kokonaisveroastetta osiin, niin sieltä voidaan erottaa EU:n käyttämän jaottelun mukaan työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. EU julkaisee statistiikkaa näistä merkittävällä viiveellä, mutta verotuksen rakenne ei tietääkseni ole merkittävästi muuttunut Suomessa.

Tilastokeskuksen Olli Savela avaa näitä kirjoituksessaan Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. Kirjoituksessa kerrotaan:

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

www.stat.fi

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia."

"Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."

Et tainnut ihan ymmärtää mistä tuossa on kysymys. Kyse ei ole pelkästään veroprosenteista, vaan siitä miten raha yhteiskunnassa liikkuu. Suomessa kerätään vähemmän veroja pääomatuloista koska Suomessa on vähemmän pääomatuloja. Tämä on köyhä maa ja edelleenkin osakesäästäminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin monessa muussa maassa. Jos Suomi olisi rikas maa, jossa olisi paljon pääomatuloja, suurempi osuus verokertymästä tulisi pääomatuloveroista.

Saman linkin takaa: " Yllä oleva kuvio kertoo, miten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on muuttunut Suomessa ja EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2000 osuus oli suunnilleen sama. Vuosi oli poikkeuksellinen, silloin Suomessa syntyi paljon verollisia myyntivoittoja. Muutoin ero EU:n keskimääräiseen vero-osuuteen on pysynyt melko samana kasvaen hieman 2000-luvulla.

Sekä Suomessa että muissakin EU-maissa pääomaan kohdistuvien verojen osuus pieneni vuosina 2008 ja 2009, kun talouskriisi alkoi. Ylipäänsä pääomaverojen osuus on seurannut aika hyvin talouden suhdanteita. Nousukausina pääomaverojen osuus on kasvanut ja laskusuhdanteessa pienentynyt. Sen lisäksi tietysti veroperusteiden muutokset ovat vaikuttaneet.

Myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

 

Laajennetaan veropohjaa niin että kokonaisveroaste on 2016 tasolla, niin talous saadaan kestävälle uralle. Lähdevero, listaamattomien yritysten veroedun poistaminen jne.

Turhaanko Sanna perusti veronkierto-osakeyhtiön?

Niin paljon veroja ei saada kerättyä etteivät poliitikot saisi niitä kaikkia tuhlattua ja joutuis vielä lopuksi tekemään velkaa.

 

Valtiokonttorin valtionvelka, vuoden lopussa

Vuosi	Velka (miljoonaa euroa)	Suhteessa BKT:hen
1940	29	39,7 %
1941	59	66,0 %
1942	74	67,2 %
1943	87	61,4 %
1944	113	71,1 %
1945	144	58,7 %
1946	176	47,9 %
1947	198	39,6 %
1948	205	29,4 %
1949	235	31,5 %
1950	228	24,8 %
1951	220	16,4 %
1952	217	15,6 %
1953	224	16,3 %
1954	228	15,0 %
1955	230	13,7 %
1956	253	13,5 %
1957	284	13,9 %
1958	289	13,1 %
1959	294	12,3 %
1960	271	10,1 %
1961	282	9,1 %
1962	342	10,4 %
1963	439	12,2 %
1964	505	12,5 %
1965	580	12,9 %
1966	661	13,8 %
1967	745	14,1 %
1968	840	13,9 %
1969	744	10,8 %
1970	707	9,2 %
1971	672	7,9 %
1972	637	6,5 %
1973	531	4,4 %
1974	451	3,0 %
1975	596	3,3 %
1976	778	3,8 %
1977	1 136	5,0 %
1978	2 051	8,2 %
1979	2 555	8,8 %
1980	3 022	9,0 %
1981	3 717	9,8 %
1982	5 087	11,9 %
1983	6 412	13,4 %
1984	7 445	13,9 %
1985	7 902	13,6 %
1986	8 745	13,9 %
1987	9 841	14,5 %
1988	9 769	12,7 %
1989	8 899	10,4 %
1990	9 593	10,5 %
1991	14 204	16,3 %
1992	27 849	32,8 %
1993	43 030	50,2 %
1994	51 722	57,0 %
1995	60 121	61,0 %
1996	66 121	64,8 %
1997	69 770	63,0 %
1998	69 796	58,0 %
1999	68 052	53,6 %
2000	63 435	46,6 %
2001	61 760	42,8 %
2002	59 253	40,0 %
2003	63 320	41,7 %
2004	63 788	40,2 %
2005	60 044	36,5 %
2006	58 904	34,1 %
2007	56 068	30,0 %
2008	54 382	28,0 %
2009	64 281	35,4 %
2010	75 152	39,9 %
2011	79 661	40,2 %
2012	83 910	41,7 %
2013	89 738	43,9 %
2014	95 129	46,0 %
2015	99 807	47,2 %
2016	102 352	47,0 %
2017	105 773	46,7 %
2018	104 973	45,0 %
2019	106 368	44,3 %
2020	124 833	52,4 %
2021	128 696	51,4 %
2022	141 628	53,1 %

Lähde: Valtiokonttori

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtionvelka Suomessa. Paljonko valtiolla on velkaa? Valtion velan kehitys eri vuosina. Julkisen sektorin velka EU-maissa.

www.veronmaksajat.fi

 

Lopetetaan kaikki lainarahan ottaminen ja katsotaan sitten kuinka hyvinvointivaltio pötkii.

Hyvinvointi ei synny velasta vaan työstä. Tätä vasemmiston on mahdotonta käsittää.

 

Hyvinvointi ei synny velasta vaan työstä. Tätä vasemmiston on mahdotonta käsittää.

Vasemmisto tekee työt ja sinä kulutat päiväsi tällä palstalla. Ehkä sekin päivä koittaa, että saat kirjoitettua yhden järkevän lauseen.

 

Vasemmisto tekee työt ja sinä kulutat päiväsi tällä palstalla. Ehkä sekin päivä koittaa, että saat kirjoitettua yhden järkevän lauseen.

 

Lopetetaan kaikki lainarahan ottaminen ja katsotaan sitten kuinka hyvinvointivaltio pötkii.

Ei se lopeta eu-projekteja kuitenkaan. Digifundus ym

 

Suomen velkaantuminen on veropohjan rapauttamisen syytä, jota oikeisto kokoomuksen ja persujen johdolla pahentaa koko ajan. Esim. vuoden 2016 veropohjalla saisimme 8-10 mrd euroa enemmän verotuloja ja vastaavasti vähemmän velanottoa. OrpoPurran veronkiertovelkatalous ei ole kestävällä pohjalla.

 

Et kai ole huolissasi valtion veloista, koska sulla on jo toinen jalka haudassa.

Se on Agricolan kirkko.

Ai jaa. Silmänpohjakuvauksiin ne tarvii kaikki - sitä ikiliikkujaa ei pysäytä mikään

 

Ai jaa. Silmänpohjakuvauksiin ne tarvii kaikki - sitä ikiliikkujaa ei pysäytä mikään

Oftan Tropicamide>virtsaretentio

 

Lopetetaan kaikki lainarahan ottaminen ja katsotaan sitten kuinka hyvinvointivaltio pötkii.

Ei sitä oo pakko ottaa. Ei edes luottokorttia