V
vierailija
Vieras
Väite ”Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa” perustuu tapaan, jolla sosiaalimenot tilastoidaan, ja siihen sisältyy nimenomaan myös työeläkkeet. Tämä selittää ison osan siitä, miksi Suomen luku näyttää erittäin korkealta.
Lasketaanko työeläkkeet mukaan?
Kyllä, kansainvälisissä sosiaalimenotilastoissa (esim. Eurostat, Tilastokeskus) työeläkkeet lasketaan sosiaaliturvamenojen osaksi.
Eläkemenot ovat Suomessa hyvin suuria, koska väestö on ikääntynyt ja eläkkeensaajia on paljon, ja tämä nostaa sosiaalimenojen osuutta suhteessa BKT:hen.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita (TyEL-maksu yhteensä yli 24% palkoista, josta osa työntekijän palkasta pidätettyä).
Silti tilastoissa katsotaan vain se, kuinka paljon eläkkeitä maksetaan ulos (eläkemenot), ei sitä, tulevatko rahat veroista vai eläkemaksuista – kaikki lasketaan sosiaalimenoiksi.
Miten tämä vaikuttaa Suomen asemaan?
Tällä on kaksi keskeistä vaikutusta:
● Eläkemenot ovat suurin yksittäinen sosiaalimenojen erä: Eurostatin mukaan ikääntymiseen liittyvät menot (erityisesti eläkkeet) ovat sosiaalimenojen suurin osa koko EU:ssa, ja Suomessa juuri nämä menot ovat EU:n korkeimpia.
● Kun nämä suuret eläkemenot lasketaan mukaan, Suomen sosiaalimenot BKT-osuutena nousevat selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle, ja tietyissä tilastoissa Suomi sijoittuu kärkeen.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen ”sosiaalikulut” näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Muut syyt korkeaan tasoon
Työeläkkeiden lisäksi Suomen lukua nostavat:
● Laaja sosiaaliturvajärjestelmä (etuuksia moniin elämäntilanteisiin, universaaleja etuuksia ja tulosidonnaisia etuuksia).
● Korkea työllisten ja eläkkeensaajien kattavuus (lähes kaikki työskentelevät kerryttävät työeläkettä ja saavat lopulta lakisääteisen eläkkeen).
● Se, että sosiaaliturvan rahoituskanavalla ei ole merkitystä tilastossa: oli rahoitus veroista tai pakollisista vakuutusmaksuista, se näkyy sosiaalimenona.
Yhteenvetona: työeläkkeet lasketaan täysimääräisesti mukaan sosiaalimenoihin, ja juuri niiden suuruus, yhdistettynä ikääntyneeseen väestöön ja korkeaan maksuasteeseen, on tärkein syy siihen, että Suomi näyttää sosiaalietuuksiin suhteessa BKT:hen ”maailman kärjessä” olevalta.
Lasketaanko työeläkkeet mukaan?
Kyllä, kansainvälisissä sosiaalimenotilastoissa (esim. Eurostat, Tilastokeskus) työeläkkeet lasketaan sosiaaliturvamenojen osaksi.
Eläkemenot ovat Suomessa hyvin suuria, koska väestö on ikääntynyt ja eläkkeensaajia on paljon, ja tämä nostaa sosiaalimenojen osuutta suhteessa BKT:hen.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, jotka ovat kansainvälisesti vertailtuna korkeita (TyEL-maksu yhteensä yli 24% palkoista, josta osa työntekijän palkasta pidätettyä).
Silti tilastoissa katsotaan vain se, kuinka paljon eläkkeitä maksetaan ulos (eläkemenot), ei sitä, tulevatko rahat veroista vai eläkemaksuista – kaikki lasketaan sosiaalimenoiksi.
Miten tämä vaikuttaa Suomen asemaan?
Tällä on kaksi keskeistä vaikutusta:
● Eläkemenot ovat suurin yksittäinen sosiaalimenojen erä: Eurostatin mukaan ikääntymiseen liittyvät menot (erityisesti eläkkeet) ovat sosiaalimenojen suurin osa koko EU:ssa, ja Suomessa juuri nämä menot ovat EU:n korkeimpia.
● Kun nämä suuret eläkemenot lasketaan mukaan, Suomen sosiaalimenot BKT-osuutena nousevat selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle, ja tietyissä tilastoissa Suomi sijoittuu kärkeen.
Karkeasti: jos tarkastelusta irrotettaisiin ansiosidonnaiset työeläkkeet ja katsottaisiin vain esimerkiksi perusturvaa (kansaneläkkeet, toimeentulotuki, asumistuki, työttömyysturvan perusosa), Suomen ”sosiaalikulut” näyttäisivät selvästi pienemmiltä eikä Suomi välttämättä olisi listan kärjessä. Tätä eroa harvoin avataan uutisotsikoissa, vaikka tilastoteknisesti se on ratkaiseva.
Muut syyt korkeaan tasoon
Työeläkkeiden lisäksi Suomen lukua nostavat:
● Laaja sosiaaliturvajärjestelmä (etuuksia moniin elämäntilanteisiin, universaaleja etuuksia ja tulosidonnaisia etuuksia).
● Korkea työllisten ja eläkkeensaajien kattavuus (lähes kaikki työskentelevät kerryttävät työeläkettä ja saavat lopulta lakisääteisen eläkkeen).
● Se, että sosiaaliturvan rahoituskanavalla ei ole merkitystä tilastossa: oli rahoitus veroista tai pakollisista vakuutusmaksuista, se näkyy sosiaalimenona.
Yhteenvetona: työeläkkeet lasketaan täysimääräisesti mukaan sosiaalimenoihin, ja juuri niiden suuruus, yhdistettynä ikääntyneeseen väestöön ja korkeaan maksuasteeseen, on tärkein syy siihen, että Suomi näyttää sosiaalietuuksiin suhteessa BKT:hen ”maailman kärjessä” olevalta.
