Suomen sosiaaliturvamenot 91 miljardia euroa, miten jakautuvat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Suomen sosiaaliturvamenot olivat 91 miljardia euroa.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) virallisten tilastojen mukaan sosiaalimenot jakautuvat suurimmasta pienimpään riskien ja tarpeiden (pääryhmien) mukaan seuraavasti:📊


Sosiaaliturvamenojen jakautuminen pääryhmittäin


Järjestys Pääryhmä / Kohde Euromäärä (miljardia €) Prosenttiosuus (%)


1. Ikääntyminen (mm. vanhuuseläkkeet) 39,9 mrd.€ 43,8 %


2. Sairaus ja terveys (sairausmenot ja terveydenhuolto) 20,4 mrd.€ 22,4 %


3. Perhe ja lapset (perhe-etuudet ja -palvelut) 9,2 mrd.€ 10,1 %


4. Toimintarajoitteisuus 7,9 mrd.€ 8,7 %


5. Työttömyys (työttömyysmenot) 4,6 mrd.€ 5,1 %


6. Asuminen (asumistuet) 2,7 mrd.€ 3,0 %


7. Leski ja muut omaiset 2,3 mrd.€ 2,5 %


8. Muu sosiaaliturva (mm. toimeentulotuki) & hallinto 4,0 mrd.€ 4,4 % ***


*** Kohdan 8 kokonaispotti (4,0 miljardia euroa / 4,4 % sosiaalimenoista) jakautuu THL:n tilastoissa kahteen selkeään pääluokkaan: muuhun sosiaaliturvaan (johon viimesijainen toimeentulotuki kuuluu) sekä sosiaaliturvajärjestelmän yleishallintoon.


Eroteltuna toimeentulotuki ja muut 8. kohdan menokohteet jakautuvat seuraavasti:💶


Kohdan 8 erittely (Yhteensä 4,0 mrd.€)


Toimeentulotuki: n. 0,9–1,0 miljardia euroa
* Käsittää Kelan maksaman perustoimeentulotuen sekä hyvinvointialueiden myöntämän täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen.


Muu yleinen sosiaaliturva (pl. toimeentulotuki): n. 1,2 miljardia euroa
* Sisältää muita pienempiä erityisryhmien tukia ja palveluita, kuten m aahanmuuttajien kotoutumista tukevat etuudet, pakolaisten vastaanottotoiminnan kulut, kriisiapua sekä rikosten ja katastrofien uhrien korvauksia.


Sosiaaliturvan yleishallintokulut: n. 1,8 miljardia euroa
* Kattaa sosiaaliturvajärjestelmää pyörittävien virastojen ja laitosten (kuten Kelan, eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muiden viranomaisten) hallinto-, IT- ja järjestelmäkulut, joita tarvitaan etuuksien käsittelyyn ja jakamiseen.
 
Suomen sosiaaliturvamenot olivat 91 miljardia euroa.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) virallisten tilastojen mukaan sosiaalimenot jakautuvat suurimmasta pienimpään riskien ja tarpeiden (pääryhmien) mukaan seuraavasti:📊


Sosiaaliturvamenojen jakautuminen pääryhmittäin


Järjestys Pääryhmä / Kohde Euromäärä (miljardia €) Prosenttiosuus (%)


1. Ikääntyminen (mm. vanhuuseläkkeet) 39,9 mrd.€ 43,8 %


2. Sairaus ja terveys (sairausmenot ja terveydenhuolto) 20,4 mrd.€ 22,4 %


3. Perhe ja lapset (perhe-etuudet ja -palvelut) 9,2 mrd.€ 10,1 %


4. Toimintarajoitteisuus 7,9 mrd.€ 8,7 %


5. Työttömyys (työttömyysmenot) 4,6 mrd.€ 5,1 %


6. Asuminen (asumistuet) 2,7 mrd.€ 3,0 %


7. Leski ja muut omaiset 2,3 mrd.€ 2,5 %


8. Muu sosiaaliturva (mm. toimeentulotuki) & hallinto 4,0 mrd.€ 4,4 % ***


*** Kohdan 8 kokonaispotti (4,0 miljardia euroa / 4,4 % sosiaalimenoista) jakautuu THL:n tilastoissa kahteen selkeään pääluokkaan: muuhun sosiaaliturvaan (johon viimesijainen toimeentulotuki kuuluu) sekä sosiaaliturvajärjestelmän yleishallintoon.


Eroteltuna toimeentulotuki ja muut 8. kohdan menokohteet jakautuvat seuraavasti:💶


Kohdan 8 erittely (Yhteensä 4,0 mrd.€)


Toimeentulotuki: n. 0,9–1,0 miljardia euroa
* Käsittää Kelan maksaman perustoimeentulotuen sekä hyvinvointialueiden myöntämän täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen.


Muu yleinen sosiaaliturva (pl. toimeentulotuki): n. 1,2 miljardia euroa
* Sisältää muita pienempiä erityisryhmien tukia ja palveluita, kuten m aahanmuuttajien kotoutumista tukevat etuudet, pakolaisten vastaanottotoiminnan kulut, kriisiapua sekä rikosten ja katastrofien uhrien korvauksia.


Sosiaaliturvan yleishallintokulut: n. 1,8 miljardia euroa
* Kattaa sosiaaliturvajärjestelmää pyörittävien virastojen ja laitosten (kuten Kelan, eläkelaitosten, vakuutusyhtiöiden ja muiden viranomaisten) hallinto-, IT- ja järjestelmäkulut, joita tarvitaan etuuksien käsittelyyn ja jakamiseen.
Eläkkeiden kohdalla tässä puhutaan vaan menoista, ei rahoituksesta. Kaikki ei käsittääkseni mene veropotista vaan niitä maksetaan myös eläkerahastoista? Korjatakaa toki, jos olen väärässä.

Terveydenhuoltomenoista menee iso osa kakkostyypin diabateksen hoitoon. Arviolta noin 9-12%. Suurin osa näistä olisi hoidettavissa elämäntapamuutoksilla...
 
Mistä tämä tieto löytyy? Jos kaikkien diabeetikoiden hoito vie 15 proosaa, niin onko kakkostyyppejä sitten noin paljon 🤔
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa yli 424 000 suomalaista. Diagnoosin saaneiden lisäksi arviolta jopa kymmenet tuhannet sairastavat tautia tietämättään, sillä sairaus voi edetä alussa pitkään ilman selviä oireita. Keinoäly
 
Suomessa Ozempic-lääkettä tai muita saman vaikuttavan aineen painonhallintavalmisteita (kuten Wegovya) ei saa Kela-korvauksena pelkkään lihavuuden hoitoon. Yhteiskunta ei maksa lääkettä, jos sitä käytetään ilman tyypin 2 diabeteksen diagnoosia, jolloin käyttäjä maksaa hinnan kokonaan itse. Keinoäly
Eilen uutisissa puhuttiin että lääke pitäisi saada korvatuksi myös painonhallintaan.
Siis lisää kustannuksia yhteiskunnalle.
 
Suomessa Ozempic-lääkettä tai muita saman vaikuttavan aineen painonhallintavalmisteita (kuten Wegovya) ei saa Kela-korvauksena pelkkään lihavuuden hoitoon. Yhteiskunta ei maksa lääkettä, jos sitä käytetään ilman tyypin 2 diabeteksen diagnoosia, jolloin käyttäjä maksaa hinnan kokonaan itse. Keinoäly
Eilen uutisissa puhuttiin että lääke pitäisi saada korvatuksi myös painonhallintaan.
Siis lisää kustannuksia yhteiskunnalle.
Toisaalta huomattava ylipaino voi altistaa monelle kallille sairaudelle. Luultavasti menisi kuitenkin voiton puolelle. Mutta ihmisen pitää oikeasti haluta laihtua, että sietää haittavaikutukset esim huonon olon
 
Toisaalta huomattava ylipaino voi altistaa monelle kallille sairaudelle. Luultavasti menisi kuitenkin voiton puolelle. Mutta ihmisen pitää oikeasti haluta laihtua, että sietää haittavaikutukset esim huonon olon
Ei voi vaan altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, maksan ja sisäelinten rasvoittumiselle, korkeaan kolesteroliin, verenpainetautiin, nivelvaivoihin....
Syöminen ei saa olla harrastus, jota voi tehdä jatkuvasti.
Lihavuus tulee aiheuttamaan runsaasti turhia ennenaikaisia kuolemia.
 
"Noin 2 miljoonan suomalaisaikuisen verenpaine on koholla ja noin miljoona on verenpainelääkityksellä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, aivoverenkiertohäiriöille ja monille muille sairauksille."
 
Liikalihavuus nostaa monien eri syöpien riskiä. Kun painoindeksi on yli 30, syöpäriski kasvaa selvästi. Vaikea lihavuus voi jopa puolitoistakertaistaa riskin. Keinoäly
 

Yhteistyössä