Tuntuu joskus että meillä on vähän kumma suku, aina saa olla selittelemässä tai sitten suuttuvat olemattomasta tai niitä saa muuten vaan kummastella 
Miehen täti on nyt pitkästä aikaa alkanut taas pitämään yhteyttä meihin, aiemminkin välit oli ihan ok mutta tätin aika kului juodessa.
Eilen kävi sitten meillä ja olisi halunnut ottaa meidän koiran hänelle hoitoon, mutta tyytyi sitten vaan ulkoiluttamaan koiran ja sehän pääsi heti ekassa risteyksessä karkuun... Onneksi pysähtyi tien toiselle puolelle eikä jäänyt siinä välissä auton alle..!
Tänään olin kaupassa ja mies soitti, että täti kyselee meidän koiraa nyt pojalleen hoitoon. Mies oli sanonut että ei nyt oikein sovi, ehkä joskus myöhemmin. Täti halusi vielä mun kanssa kuulema puhua joten lupasin soittaa tätille kun tulen kotiin.
Kotiin tullessa täti oli kuulema jo pari kertaa soittanut ja taas kysellyt. Soitin hänelle ja hän kysyi että saisiko poikansa meidän koiran hoitoon. Tarkensi vielä että kyllähän ****** tietää että hoitoon siis vaan :xmas: Mä sanoin että meillä on vähän huonoja kokemuksia siitä kun joku tuota ADHD-tapausta on hoitanut tai edes ulkoiluttanut. Hän selitti että kun mulla nyt on tämä vauvamaha, ***** on niin eläinrakas ja ***** on sairauslomalla elokuun loppuun asti niin **** voisi ottaa koiran siksi aikaa että me saadaan arki vauvan kanssa rullaamaan. Eli ainakin pariksi kuukaudeksi
Eikä meillä edes ole mitään intoa heivata tuota karvakasaa nyt mihinkään. Miksi olisi.
No, äsken taas miehen puhelin soi ja siellä oli sitten tätin poika ja kummasteli eikö sitä koiraa nyt saakaan |O
Miehen täti on nyt pitkästä aikaa alkanut taas pitämään yhteyttä meihin, aiemminkin välit oli ihan ok mutta tätin aika kului juodessa.
Eilen kävi sitten meillä ja olisi halunnut ottaa meidän koiran hänelle hoitoon, mutta tyytyi sitten vaan ulkoiluttamaan koiran ja sehän pääsi heti ekassa risteyksessä karkuun... Onneksi pysähtyi tien toiselle puolelle eikä jäänyt siinä välissä auton alle..!
Tänään olin kaupassa ja mies soitti, että täti kyselee meidän koiraa nyt pojalleen hoitoon. Mies oli sanonut että ei nyt oikein sovi, ehkä joskus myöhemmin. Täti halusi vielä mun kanssa kuulema puhua joten lupasin soittaa tätille kun tulen kotiin.
Kotiin tullessa täti oli kuulema jo pari kertaa soittanut ja taas kysellyt. Soitin hänelle ja hän kysyi että saisiko poikansa meidän koiran hoitoon. Tarkensi vielä että kyllähän ****** tietää että hoitoon siis vaan :xmas: Mä sanoin että meillä on vähän huonoja kokemuksia siitä kun joku tuota ADHD-tapausta on hoitanut tai edes ulkoiluttanut. Hän selitti että kun mulla nyt on tämä vauvamaha, ***** on niin eläinrakas ja ***** on sairauslomalla elokuun loppuun asti niin **** voisi ottaa koiran siksi aikaa että me saadaan arki vauvan kanssa rullaamaan. Eli ainakin pariksi kuukaudeksi
Eikä meillä edes ole mitään intoa heivata tuota karvakasaa nyt mihinkään. Miksi olisi.No, äsken taas miehen puhelin soi ja siellä oli sitten tätin poika ja kummasteli eikö sitä koiraa nyt saakaan |O
