Sujuva seurustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keinoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Keinoja

Vieras
Ongelmamme on ollut se, että miehellä on paljon muuta menoa ja minä tunnen välillä jääväni sivuun ja odottelen hänen soittoaan tai tapaamista. Jos joudun pettymään niin minulle kerääntyy katkeruutta miestä kohtaan. Kirjoitin miehelle kirjeen tunteistani, hän järkyttyi, sanoi, että meidän on kesksuteltava, muuten jompi kumpi ennen pitkää väsyy.

Mies ei tahallaan halua aiheuttaa pahaa mieltä, mutta ei ymmärrä, että jos hänellä on töissä kiire, että soiton odottelu turhaan tekee minut surulliseksi. Hän kyllä yleensä muistaa soittaa, kun on luvannut.

Kertokaa miten toimisimme, näemme noin kerran viikossa. Onko parempi yrittää varata tietty päivä vai miten?

Tämä hankala tilanne muuttuu ensi kesänä. Mutta miten sinnittelemme siihen asti?
 
Tytttäreni on samassa jamassa kuin sinä.He näkevät miehensä kanssa kyllä päivittäin,mutta yleensä mies tulee yöllä kotiin töistään ja menee nukkumaan.Aamulla on pieni yhteinen hetki,mutta silloin ei oikein kuulemma ole mitään juttuhaluja.Suhde on kriittisessä tilassa.
 
Seurustelun ei pidä olla symbioosi, vaan kaksi itsenäistä ihmistä. Hanki omaa tekemistä äläkä elä pelkästään suhteelle, niin molemmilla on hyvä olla. Hän kuitenkin noudattaa sovittuja juttuja, mikä osoittaa, että hän arvostaa sinua.
 
Ei suju ei.

Mä oon monta kertaa hankkinut sen oman elämän - ja mies on siis jäänyt. Eli tuo on huono neuvo. Olisin halunnut sitä elämää miehen kanssa. (Siis muutakin kuin panon viikossa.)

Jos haluaa olla parisuhteessa (kumpi tahansa) on myös otettava se toinen huomioon. Muuten toinen väsyy, katkeroituu, turhautuu...jne. Ja lähtee. Jos ei saa mitään suhteelta (kumppanilta) niin ei jaksa = ei ole järkeä jatkaa suhdetta.
 
Ihmisiä on niin erilaisia! Jotkut parit elävät onnellisina ollen ""aina"" yhdessä, ehkä töissä ja kavereiden polttareissa käydään yksin, mutta muuten ollaan aina kaksin/peheen kanssa. Toiset taas ovat yhdessä, mutta se yhdessä olo on käytännössä vain muutama tunti viikossa, ja ehkä jotkin lomamatkat tmv. vuoden mittaan. Kummatkin ovat aivan yhtä hyväksyttäviä tapoja elää ja olla. Sinun pitää valita kumppanisi siten, että ""ajankäyttönne"" parisuhteessa käy yksiin. Et voi muuttaa miestäsi, tai ehkä siinä saata vielä onnistuakin, mutta sen jälkeen hän ei ole enää onnellinen! ..Eikä todellakaan se sama mies johon ihastuit...
Ihmisillä on vain yksi elämä elettävänään, kukaan ei halua pilata omaansa. Sinun miehesin tulee saada tehdä niitä asioita jotka ovat hänelle tärkeitä. Lapsen tmv. myötä toki vanhempien tulee hieman prioirisoida ja jättää osa omista menoistaan, mutta yleensä se tulee (/pitäisi tulla...) luonnostaa, koska yleensä vanhemmat haluavat viettää aikaansa lastensa kanssa. Ja toisaalta, sinun ei tule elää elämääsi yksin kotona miestäsi odottaen! Ehdotan keskustelua aiheesat, jos löydätte TOIMIVAN kompromissin, jatkakaa suhdettanne, muussa tapauksessa erotkaa. ""Turha jatkaa huonosti alkanutta matkaa!.;)
 
Kiitos, kerään tässä vinkkejä siihen keskusteluun, joka on edessä.

Sain ajatuksen, että miehen asenne on ratkaisu, kun hän on herännyt siihen, että haluaa hoivata suhdettamme, se on tärkeintä eikä ehkä sääntöviidakon rakentaminen. Siitä voisi seurata ahdistusta.

Rakastan itsekin tavallaan omaa vapauttani, haluan vain, että mulla on se perusturvallisuudentunne jossain pohjalla, että mies välittää.

Jos tuntee jäävänsä aina viimeiseksi niin katkeruus kasvaa. Sitten sanoo, että ei tarvitse soitta, silloin ei tarvitse myöskään odottaa.
 
Ei oma elämä tarkoita sitä, että toinen jää ja tottakai parisuhteessa on otettava toinen huomioon. Jos vähääkään on ns. sosiaalista älyä, niin kyllä nämä asiat voi yhdistää.
 
Miehillä yhteydenpito helposti liittyy siihen onko ""asiaa"". Naiset kaipaavat vahvistusta ja huomiota muutenkin.

En haluaisi olla mikään vaativa riippa. Ja haluaisin tuottaa miehelle iloa.
 
Miksi ihmeessä miehen pitäisi soitella sinulle pitkin työpäivää? Siksikö, että saisit huomiota? Jos tarvitset tuolla tavalla huomiota ja vahvistusta tms, niin vika on kyllä ehdottomasti sinun korvien välissä, ei miehesi.
 
Siis olette parisuhteessa ja näette noin kerran viikossa? Henk.koht. näen ystäviänikin useammin, perheestä puhumattakaan. Kyllä molempien parisuhteessa olevien pitäisi tuossa tilanteessa yrittää ylläpitää sitä suhdetta edes puhelimitse / sähköpostilla ja päivittäin. Toinen vaihtoehto sitten onkin se, että järjestää itselleenkin niin paljon ohjelmaa ettei tule istuttua turhaan puhelimen ääressä. Miten parisuhde tällaisen sitten kestää, onkin jo ihan toinen juttu...
 

Yhteistyössä