Toki muistan. Iäkäs isä, mutta hyväkuntoinen henkisesti ja fyysisesti. Ajellaan perheen kanssa isän ja äidin luo, syödään, ja vietetään mukava päivä. Niin kuin aina ennenkin on tehty =) Mukanani vien kirjan. Sekin on perinne, koska kyseessä on lukutoukka.
Välimme ovat hyvät ja lämpimät, joskus puhutaan syvällisiä, joskus vähemmän. Ei ole niin väliä, läsnäoleminen on puhetta tärkeämpää. Olemme aika samalla aaltopituudella. Kunnioitan isääni paljon, sekin leimaa välejämme. Mikään hali-isä hän ei ole tosin koskaan ollut - hänen lapsuudessaan ei ollut tapana lellitellä lapsia. Jos jotain puutteita haluaa väkisinkin hakea, niin se on kai sitten tämä. Vaikka en tosin koskaan lapsena osannut edes ajatella, että isien pitäisi halailla...:xmas: