Subjektiivinen päivähoito-oikeus?

[QUOTE="fem";23565445]No jos meillä olisi se auto tuossa pihassa, niin miten se auttaisi jaksamiseen? Ajelisin sillä ympäri maita ja mantuja kaiket päivät ja kuluttaisin kaikki rahat bensaan? Lapset istuisivat autossa ja saisivat siinä sit virikkäitä vai? Täällä perämetsässä ei ole mitään kerhoja tai muutakaan toimintaa missä lasten kanssa käydä. Kolmen kanssa en todellakaan lähtisi minnekään kauppaan.
.[/QUOTE]

Perämetsässä on päiväkoti mutta ei yhtään mitään muuta? Seurakunnan kerhoa, avointa kerhoa, kirjastoa, puistoa, muskaria, kahvilaa? Kuinka pitkä makta sulla on neuvolaan ja terveyskeskukseen?

Itse kun olin kahden pienen kanssa kotona, josta vauva oli koliikkinen yökukkuja, niin olin oikein iloinen siitä, että mulla oli auto (lähimpään keskustaan 5km). Olin itse masennuksen partaalla, mutta tiistaisin käytiin kerhossa, tosrtaisin isompi kävi puistotätillä ja perjantaisin käytiin perhemuskarissa, auttoi kummasti jatkamaan. Välillä käytiin vielä puistossa. Sen jälkeen lapset viihtyvät paljon paremmin omassakin pihassa, kun olivat välillä poiskin. Ja eivät menneet kaikki rahat bensaan (näistä mun ajoista tuli ehkä 200km/kk, eli ei todellakaan paljon!). Ja samalla sai kätevästi hoidettu kaikki neuvolakäynnit ja lääkärissä käynnitkin.

 

No, sillä autolla pääsisi liikkumaan ihmisten ilmoille. Lasten kanssa leikkipuistoihin, kerhoihin yms jos niitä siis ei kävelyetäisyydellä ole. Kai siellä jossain perämetsien jälkeen löytyy jotain asutuskeskustakin? Sillä autolla pääsisi kyläilemään kavereiden tai sukulaisten luo jos siis julkinen liikenne ei kulje. Vähän tekemistä, seuraa ja vaikka rytmiäkin päivään.

Se että on kokopäivän vankina omassa kodissa ei kuulosta sekään kovin houkuttelevalle, varsinkaan jos on jo valmiiksi masentunut.

Täällä on kaksi leikkipuistoa, joissa ei muita lapsia ole ikinä. Kerhoja ei ole. Ei ole paikkoja missä kyläillä, ei asu sukulaisia lähellä. Muutama ystävä on, mutta he ovat päivät töissä. Lähimpään kaupunkiin on matkaan 60 km, joten ei ihan hirveästi näillä bensanhinnoilla siellä ajella enkä sieltäkään ketään tunne. Kerhoja siellä varmaan on. Julkinen liikenne lähtee sieltä 5 km päästä ja suuntana tuo lähin kaupunki. Bussilippu maksaa jotain 9€ aikuinen. En ole käyttänyt julkisia vuosiin, joten en tiedä tarkalleen. Ei kuitenkaan varaa kulkea julkisilla siellä kaupungissa.

 

[QUOTE="fem";23565520]Tuota autoa ehdotettiin siis vaihtoehdoksi päivähoidolle eli joko päivähoito tai auto. Meillä ei todellakaan ole varaa molempiin. Enkä usko, että tuohon autoon olisi varaa vaikka esikoinen ei hoidossa jatkaisikaan. Auto pitää kuitenkin ostaa halvimmat varmaan 500-1000e, mistähän tuo revittäis. No sit kun ostaa noin halvan auton sitä saa korjata koko ajan ja syö rahaa. Lisäksi vakuutusmaksut ja bensa.[/QUOTE]

Sulla on jotenkin vaikeaa kaikki!
Ei ole rahaa kakkosautoon, ei kakkosen päivähoitoon, ei voi mennä vaunuilla koko vuotena kun talvella voi olla -30, ei voi kysyä päiväkodita käykö miehen työaikojen mukainen hoito tai käykö vieminen/haku työaikojen mukaan, ei voi sitä ei voi tätä, ei voi hyväksyä uutta vauvaa, ei ole kavereita, ei ole kerhoja, ei voi mennä kauppaan ei voi tehdä mitään.. Kyllä muakin masentaisi.

 

[QUOTE="vieras";23565541]Ap: pitäisiköhän sinun pysähtyä ja miettiä elämäsi kulkua. Asut jumalanseläntakana (toki jumala silti päättää mitä kohdussasi tapahtuu), ilman tukiverkkoja, ilman liikkumismahdollisuuksia, aika yksin lasten kanssa, olet masentunut... Näetkö, että entisellä tavalla jatkaminen mitenkään lisää jaksamistasi tai parantaa perheesi elämänlaatua? Mitä voisit tehdä, että tilanteesi helpottuisi?[/QUOTE]

Hyvä kommentti!

 

Eihän subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoita sitä, että vanhemmat voivat röyhkeästi määrätä lapsen päivähoidossa olevan ajan. Kyllä kunnallakin on oikeus määritellä, kuinka kauan virikelapsilla on oikeutta olla päiväkodissa. Ihmiset kuvittelevat nykyään, että heillä on oikeuksia marssia kunnan palveluihin kuin supermarkettiin ja ottaa sen mitä itsekkäästi itse haluavat!

 

Ota yhteys kunnan päivähoitoon / sosiaalitoimeen ja pitäkää palaveri siitä, miten saatte asiat järjestymään. Jos lapsesi on "virallinen" erityislapsi, niin hänelle pitäisi tehdä palvelusuunnitelma,johon kirjataan kaikki lapsen tarvitsemat palvelut. Ehkä voitte saada lapselle kyydin päivähoitoon, jos pitempi hoitoaika ei onnistu.

 

[QUOTE="vieras";23565573]Ota yhteys kunnan päivähoitoon / sosiaalitoimeen ja pitäkää palaveri siitä, miten saatte asiat järjestymään. Jos lapsesi on "virallinen" erityislapsi, niin hänelle pitäisi tehdä palvelusuunnitelma,johon kirjataan kaikki lapsen tarvitsemat palvelut. Ehkä voitte saada lapselle kyydin päivähoitoon, jos pitempi hoitoaika ei onnistu.[/QUOTE]

Niinpä! Näin homma etenee!

 

[QUOTE="fem";23565559]Täällä on kaksi leikkipuistoa, joissa ei muita lapsia ole ikinä. Kerhoja ei ole. Ei ole paikkoja missä kyläillä, ei asu sukulaisia lähellä. Muutama ystävä on, mutta he ovat päivät töissä. Lähimpään kaupunkiin on matkaan 60 km, joten ei ihan hirveästi näillä bensanhinnoilla siellä ajella enkä sieltäkään ketään tunne. Kerhoja siellä varmaan on. Julkinen liikenne lähtee sieltä 5 km päästä ja suuntana tuo lähin kaupunki. Bussilippu maksaa jotain 9€ aikuinen. En ole käyttänyt julkisia vuosiin, joten en tiedä tarkalleen. Ei kuitenkaan varaa kulkea julkisilla siellä kaupungissa.[/QUOTE]

Tuota, viihdyttekö todella tuolla vai kannattaisiko harkita muuttamista paikkaan missä palvelut on lähempänä, ihmisiä löytyy ja liikkuminen helppoa ja halpaa?

Ja siis millainen kuva itselläsi on tulevasta äitiyslomasta, näetkö tuon kotonaolon positiivisena kahden nuoremman lapsen kanssa?

 

Entäs jos niitä lapsia nyt sitten tulla putkahtelee tästä lähtien parin vuoden välein? Jos on noin vaikeaa jo nyt, kannattaa varmaan miettiä ehkäisyasiat kuntoon tai pysyä selibaatissa.

 

[QUOTE="mamma";23565555]Perämetsässä on päiväkoti mutta ei yhtään mitään muuta? Seurakunnan kerhoa, avointa kerhoa, kirjastoa, puistoa, muskaria, kahvilaa? Kuinka pitkä makta sulla on neuvolaan ja terveyskeskukseen?

Itse kun olin kahden pienen kanssa kotona, josta vauva oli koliikkinen yökukkuja, niin olin oikein iloinen siitä, että mulla oli auto (lähimpään keskustaan 5km). Olin itse masennuksen partaalla, mutta tiistaisin käytiin kerhossa, tosrtaisin isompi kävi puistotätillä ja perjantaisin käytiin perhemuskarissa, auttoi kummasti jatkamaan. Välillä käytiin vielä puistossa. Sen jälkeen lapset viihtyvät paljon paremmin omassakin pihassa, kun olivat välillä poiskin. Ja eivät menneet kaikki rahat bensaan (näistä mun ajoista tuli ehkä 200km/kk, eli ei todellakaan paljon!). Ja samalla sai kätevästi hoidettu kaikki neuvolakäynnit ja lääkärissä käynnitkin.[/QUOTE]

Täällä on yksi päiväkoti, jossa on tuo erityishoito samassa. En tiedä luterilaisen seurakunnan kerhoista. Avointa kerhoa tai päiväkotia ei ole.
Kirjasto on. Kolmen lapsen kanssa kirjastoon meneminen kuulostaakin loistavalta, varsinkin kuin esikoinen ei osaa olla hiljaa missään.
Leikkipuistoja on kaksi, kuten jo sanoinkin. Vanhoja ja huoltamattomia. Toisessa on karuselli ja keinu. Toisessa kiipeilyteline ja keinu.
Muskareita ei ole. Yksi kahvila on 5 km päässä, mitäs siellä sitten? Juon kupin kahvia joidenkin eläkeläisten kanssa? Siellä ei mitään perheitä käy.
Neuvola ja terveyskeskus on siellä 5 km päässä.

 

Niin, tosissaan se neuvola. Miten neuvolassa käymiset onnistuu ilman autoa kun mies on töissä?

 

Tuota, viihdyttekö todella tuolla vai kannattaisiko harkita muuttamista paikkaan missä palvelut on lähempänä, ihmisiä löytyy ja liikkuminen helppoa ja halpaa?

Ja siis millainen kuva itselläsi on tulevasta äitiyslomasta, näetkö tuon kotonaolon positiivisena kahden nuoremman lapsen kanssa?

No miehen työ on tässä kylässä, jos muutetaan kauemmaksi bensat maksaa. Meillä on oma talo täällä ja halutaan asua maalla. Kaupunkiin ei haluta. Ei niitä ystäviä sen enempää muualla ole. Toki molempien vanhemmat sit eri puolilla maata, mut ei heistäkään nyt mitään suurta apua olis vaikka naapurissa asuttais.

En näe äitiyslomaa positiivisena kotona olemisena kahden nuorimman kanssa. Näen sen enemmän välttämättömänä pakkona, joka nyt vaan täytää yrittää kestää.

 

Meillä on myös neljävuotias ja teemme miehen kanssa kokopäivätyötä molemmat. Meillä on onni järjestää työaikamme niin, että lapsemme on hoidossa 5 joskus 6 tuntia päivässä. Hänelle tuo kuusi tuntia on jo pitkä aika. Lomat ja lomarahavapaat pidämme eriaikaan niin, että hän on kesällä pois noin 7-8 viikkoa ja talvella joulun aikaan kolmisen viikkoa hoidosta. Tällä tavalla aioimme jatkaa, se sopii meille. Yhdeksän tuntia olisi hänelle liiaa pitkä aika.

 

[QUOTE="fem";23565646]No miehen työ on tässä kylässä, jos muutetaan kauemmaksi bensat maksaa. Meillä on oma talo täällä ja halutaan asua maalla. Kaupunkiin ei haluta. Ei niitä ystäviä sen enempää muualla ole. Toki molempien vanhemmat sit eri puolilla maata, mut ei heistäkään nyt mitään suurta apua olis vaikka naapurissa asuttais.

En näe äitiyslomaa positiivisena kotona olemisena kahden nuorimman kanssa. Näen sen enemmän välttämättömänä pakkona, joka nyt vaan täytää yrittää kestää.[/QUOTE]

Heeeeeetkinen! Eiks sun miehes voi käydä töissä vaikka jalan jos on työpaikka "tässä kylällä"?! Ratkeais tämä hoitoaikaongelma aika vähällä.

Ei kun tietty sun miehes tarvii työssään autoa päivittäin.

 

[QUOTE="fem";23565646]No miehen työ on tässä kylässä, jos muutetaan kauemmaksi bensat maksaa. Meillä on oma talo täällä ja halutaan asua maalla. Kaupunkiin ei haluta. Ei niitä ystäviä sen enempää muualla ole. Toki molempien vanhemmat sit eri puolilla maata, mut ei heistäkään nyt mitään suurta apua olis vaikka naapurissa asuttais.

En näe äitiyslomaa positiivisena kotona olemisena kahden nuorimman kanssa. Näen sen enemmän välttämättömänä pakkona, joka nyt vaan täytää yrittää kestää.[/QUOTE]

Siis jos miehen työ on siinä samassa kylässä niin eikös hän voi sitten jättää auton sinulle päiväksi? Vai paljonko hänellä sitä työmatkaa oikein on.

Meinaan pärjäisitte yhdellä autolla ja saisit itse hoidettua ne esikoisen viemiset ja hakemiset.

 

Niin, tosissaan se neuvola. Miten neuvolassa käymiset onnistuu ilman autoa kun mies on töissä?

No sinne ollaan kävelty kaksostenrattaiden voimin tähän asti. Esikoinen on vaan jo liian iso koko rattaisiin eikä mahdu niihin kunnolla istumaan. Ei meillä tosin ole neuvolaa nyt pitkään aikaan ollutkaan. 6 kk välein nuoremmalla ja esikoisella kerran vuodessa.

 

Miehellä on töihin matkaa 8 km. Pakko mennä autolla, kun tarvitsee autoa työpäivän aikana.

 

[QUOTE="fem";23565664]No sinne ollaan kävelty kaksostenrattaiden voimin tähän asti. Esikoinen on vaan jo liian iso koko rattaisiin eikä mahdu niihin kunnolla istumaan. Ei meillä tosin ole neuvolaa nyt pitkään aikaan ollutkaan. 6 kk välein nuoremmalla ja esikoisella kerran vuodessa.[/QUOTE]

Meinasinkin sitten kun vauva syntyy kun alkuunhan noita on tiheämpään tahtiin. Mutta siis ilmeisesti niillä kaksostenrattailla sekin sujuu.

 

[QUOTE="fem";23565608]Täällä on yksi päiväkoti, jossa on tuo erityishoito samassa. En tiedä luterilaisen seurakunnan kerhoista. Avointa kerhoa tai päiväkotia ei ole.
Kirjasto on. Kolmen lapsen kanssa kirjastoon meneminen kuulostaakin loistavalta, varsinkin kuin esikoinen ei osaa olla hiljaa missään.
Leikkipuistoja on kaksi, kuten jo sanoinkin. Vanhoja ja huoltamattomia. Toisessa on karuselli ja keinu. Toisessa kiipeilyteline ja keinu.
Muskareita ei ole. Yksi kahvila on 5 km päässä, mitäs siellä sitten? Juon kupin kahvia joidenkin eläkeläisten kanssa? Siellä ei mitään perheitä käy.
Neuvola ja terveyskeskus on siellä 5 km päässä.[/QUOTE]

Kannataisi varmaan ottaa selvää seurakunnan toiminnasta? Heillä on usein jotain lapsiperheille. Kirjastossa kolmen lapsen kanssa käynti sujuu loistavasti, kokemusta on. Itsellä oli 4v ja3v, kun kuopus syntyi. Isommat temperamenttisia "mölyapinoita", keksivät aina vaikka ja mitä. Mutta kyllä parin harjoittelukerran jälkeen toi kirjastossa käyntikin onnistui nätisti. Miten sä ajattelit lapsen sitten opettaa käyttäytymään, jos et edes ikinä itse yritä? Omasta asenteestahan se on kiinni, ei mistään muusta. Ja noista puistoista: sinnehän voi ottaa eväät mukaan ja mennä vaikka kerran viikossa retkelle, lapset tykkäävät varmaasti. Kahvilassa käynti on omille lapsille ainakin hieno juttu, vaikka ei se ole muuta kun pillimehu ja pulla!
Miten käyt vauvan kanssa neuvolassa, kun mies on autolla töissä? Ja miten pääset kotoota kulkemaan, jos lapset sairastuvat ja pitää päästää lääkäriin?

 

[QUOTE="fem";23565608]Täällä on yksi päiväkoti, jossa on tuo erityishoito samassa. En tiedä luterilaisen seurakunnan kerhoista. Avointa kerhoa tai päiväkotia ei ole.
Kirjasto on. Kolmen lapsen kanssa kirjastoon meneminen kuulostaakin loistavalta, varsinkin kuin esikoinen ei osaa olla hiljaa missään.
Leikkipuistoja on kaksi, kuten jo sanoinkin. Vanhoja ja huoltamattomia. Toisessa on karuselli ja keinu. Toisessa kiipeilyteline ja keinu.
Muskareita ei ole. Yksi kahvila on 5 km päässä, mitäs siellä sitten? Juon kupin kahvia joidenkin eläkeläisten kanssa? Siellä ei mitään perheitä käy.
Neuvola ja terveyskeskus on siellä 5 km päässä.[/QUOTE]

Joko keksit ohjelmaa lapsille (vauva ja kakkonen) ja itsellesi tai sitten olet kotona koko päivän. Kumpi sitten on parempi?

Kirjastoissa on yleensä leikkinurkkauksia lasten osastolla ja lasten osastot on erotettu lukusalista. Kakkosella ei ole varmaan väliä, jos leikkipuisto ei ole huvipuistotasoinen. Keinu ja hiekkalaatikko riittävät tuon ikäiselle. Muskareita/kerhoja varmaan olisi siellä kaupungissa, oliko 60 km? Jos vaikka kerran viikossa kävisi siellä? Kun olet jo valmiiksi masentunut siis, niin tuo matka nyt olisi pieni hinta mielenterveydestä.. Kahvilassa käyminen ainakin on vaihtelua ja siellä voi syödä vaikka lounaankin, niin sun ei tarvi tehdä sitä ruokaa sinä päivänä.

 

VOI HITTO MIKÄ IDIOOTTI olet! Juurihan ap kertoi, että isoin lapsi hoidossa siksi, että perhe voisi paremmin ja äitikin jaksaisi. Ei asiat elämässä ole niin mustavalkoisia. Vi&%%#aa tuollaiset ymmärtämättömät ihmiset.

Helpointahan se 4-vuotiaan kanssa on...mutta aiheeseen: Voisiko lapsi olla täydet päivät vaikka pari kertaa viikossa ja muuten kotona? Kannattaa kysellä. Julmaa olisi pitää lapsi hoidossa noin pitkiä päiviä 5 kertaa vkossa. Kotona olo ei noiden päivien jälkeen ole varmasti helppoa kenellekään...

 

[QUOTE="mamma";23565685]Kannataisi varmaan ottaa selvää seurakunnan toiminnasta? Heillä on usein jotain lapsiperheille. Kirjastossa kolmen lapsen kanssa käynti sujuu loistavasti, kokemusta on. Itsellä oli 4v ja3v, kun kuopus syntyi. Isommat temperamenttisia "mölyapinoita", keksivät aina vaikka ja mitä. Mutta kyllä parin harjoittelukerran jälkeen toi kirjastossa käyntikin onnistui nätisti. Miten sä ajattelit lapsen sitten opettaa käyttäytymään, jos et edes ikinä itse yritä? Omasta asenteestahan se on kiinni, ei mistään muusta. Ja noista puistoista: sinnehän voi ottaa eväät mukaan ja mennä vaikka kerran viikossa retkelle, lapset tykkäävät varmaasti. Kahvilassa käynti on omille lapsille ainakin hieno juttu, vaikka ei se ole muuta kun pillimehu ja pulla!
Miten käyt vauvan kanssa neuvolassa, kun mies on autolla töissä? Ja miten pääset kotoota kulkemaan, jos lapset sairastuvat ja pitää päästää lääkäriin?[/QUOTE]

Itse voisin tähän puuttua hiukan, sillä kahden erityislapsen kokomuksella se "tavoille opettaminen" ei näiden kanssa suju yhtä helposti kuin normilapsilla (ap:n esikoinen siis on erityislapsi). Jos äiti on jo valmiiksi masentunut, voimat heikot ja mielialakin pienen vauvan kanssa herkkä niin ymmärrän hyvin jos joku kirjastossa käynti tai kauppareissu koko porukalla tuntuu raskaalta. Näin hyvissä voimissa ollenkin nuo yksinkertaset jutut vaativat paljon kärsivällisyyttä ja huumorintajua sekä kyvyn jättää toisten ihmisten katseet ja arvostelut omaan arvoonsa.

Ja siis jos kerta on erityislapsesta ja kuntouttavasta hoidosta kysymys niin en jättäisi hoitopaikkaa pois.. Toivottavasti päivähoito on todellakin kuntouttavaa eikä pelkkä lapsen säilytyspaikka, noita päiväkotejakin kun on joka lähtöön.

 

[QUOTE="mamma";23565685]Kannataisi varmaan ottaa selvää seurakunnan toiminnasta? Heillä on usein jotain lapsiperheille. Kirjastossa kolmen lapsen kanssa käynti sujuu loistavasti, kokemusta on. Itsellä oli 4v ja3v, kun kuopus syntyi. Isommat temperamenttisia "mölyapinoita", keksivät aina vaikka ja mitä. Mutta kyllä parin harjoittelukerran jälkeen toi kirjastossa käyntikin onnistui nätisti. Miten sä ajattelit lapsen sitten opettaa käyttäytymään, jos et edes ikinä itse yritä? Omasta asenteestahan se on kiinni, ei mistään muusta. Ja noista puistoista: sinnehän voi ottaa eväät mukaan ja mennä vaikka kerran viikossa retkelle, lapset tykkäävät varmaasti. Kahvilassa käynti on omille lapsille ainakin hieno juttu, vaikka ei se ole muuta kun pillimehu ja pulla!
Miten käyt vauvan kanssa neuvolassa, kun mies on autolla töissä? Ja miten pääset kotoota kulkemaan, jos lapset sairastuvat ja pitää päästää lääkäriin?[/QUOTE]

Luterilaisella seurakunnalla näkyy lukevan heidän nettisivuillaan, että tiistaisin klo 9-11 on toimintaa yli 3-vuotiaille lapsille. Emme kuulu luterilaiseen kirkkoon.

Kuten olen jo sanonutkin en ole paras mahdollinen hoitaja lapsilleni. Masennukseni takia en todellakaan jaksa keksiä heille virikkeitä. On päivä jolloin hyvä kun jaksan nousta sängystä ylös. Selviän kotona olemisesta juuri ja juuri. En jaksa lähteä esikoisen kanssa tappelemaan esim. kirjastoon. Me voidaan syödä pullaa ja pillimehua ihan kotonakin ettei tarvi lähteä kävelemään 10 kilometriä kahvilaan ja maksaa niistä hirveitä summia.

Neuvolassa käydään sitten kaksostenrattailla vauvan ja keskimmäisen kanssa. Esikoinen mukana se ei edes onnistuisi. Jos on pakkasta, niin täytyy sit vaan siirtää.
Lääkärissä käydään aina päivystyksessä iltaisin, jos lapset tulevat kipeiksi, koska päivisin ei ole mahdollista lähteä kipeiden kanssa kävelemään tuota 10 km.

 

Hoh, hoijaa!! Miten yhdellä ihmisellä voi olla kaikki noin vaikeaa!!! Ja tuntuu ettei ole ees halua koittaa järjestää ja sumplia asioita kuntoon!!!

 

Sinulla on oikeus viedä lapsi sinne hoitoon mihin aikaan tahansa ja hakea poiskin mihin aikaan haluat. Se vaan on lakiin kirjoitettu. Toki kunnat/päiväkodit yrittää niitä oman mielen mukaan muutella ja näin tehdään täällä meidänkin kunnassa. Sinun ei ole kuitenkaan pakko siihen suostua, vaan käytte neuvottelun. Mietin vaan, että jos teillä on erityislapsi ja tarvitsette jo kuntouttavassa mielessä päivähoitopaikkaa niin yleensä kunta järjestää sitten myös kyydityksen. Kysykää asiaa kunnalta.

Itse en ole mikään kotona viihtyvä tyyppi ollenkaan. Meillä 6v ja 5v lapsi ja nyt muutaman viikon kuluttua syntyy 3 lapsi. Isommat jäävät kanssani kotiin (syksyllä 6v menee toki eskariajaksi eskariin ). Oma auto on minulle henkireikä. Sillä pääsen liikkumaan, enkä ikinä suostuisi jäämään kotiin viikoksikaan ilman autoa. Tulisin hulluksi/masentuisin täysin. kannattaa oikeasti miettiä vaihtoehtoja. Sinun tilanteesi kuulostaa minun korviin aivan kamalalle. Mies esittä ehtoja, mutta miten ottaa itse niistä vastuuta? Eikö mies voi kulkea siellä töissä sitten vaikka pyörällä ja jättää autoa sinulle? Jos kerta omassakylässä työpaikka sijaitsee. Meillä mies jättäisi kyllä ehdottomasti auton minulle.

Kannattaa soittaa kunnan päivähoitotoimistoon ja keskustella tästä asiasta.