sterilisaatio??

  • Viestiketjun aloittaja virtanen
  • Ensimmäinen viesti
virtanen
Olemme miettineet jos minulle tehtäis sterilisaatio, lapsia ei enään hankita, niin miksi pitää ehkäistä.
Onko jollain omia kokemuksia toimenpiteestä,pääsittekö siihen terveyskeskuksen kautta vai yksityisen, pitikö kauan odottaa?Meillä on kaksi lasta ja olen 30 vuotta, mietin myös, että pitääkö olla kolme lasta ennen kuin toimenpide tehdään, luulisi iän riittävän.
 
Itse ajattelin myös mennä sterilisaatioon. Sen saa, kun on täyttänyt 30.v. tai on 3 lasta. Minulla on vaan yksi lapsi mut en enempää halua ja onneksi olen jo 30.v. et sen saan. Menen yksityiselle sen tekemään, koska säästösyistä meidän kaupungis on monen vuoden jonot sterilisaatioon.
 
Minulle tehtiin joulukuun alussa.Kävin ensin tk;ssa omalla lääkärillä joka antoi lähetteen naistentautienpolille.Muutaman kuukauden päästä tuli kutsu tutkimuksiin jossa kerrottiin toimenpiteestä ja annettiin aika siihen.Sitä ennen piti käydä vielä verikokeissa.Sterilisaatio tehtiin nukutuksessa päiväkirurgiassa ja pääsin pois samana päivänä.
Aluksi olin aika kipeä ja kotiinpääsyn ehtona oli,että siellä on seur. vuorokauden joku aikuinen.Kipulääkkeitä meni rutkasti ja mitään painavaa ei saa nostella vähään aikaan.Kaasun poistuminen elimistöstä toi hartioihin inhottavaa kipua muutaman päivän ajan,mutta nyt olo on helpottunut kun ei tarvitse enää syödä hormooneita jotka eivät käyneet minulle ollenkaan.
 
Mä juttelin oman gynen kanssa aiheesta tosi pitkään ja hän kertoi sitten hyvät ja huonot puolet. Pitkällisen harkinnan jälkeen mulle laitettiin hormoonikierukka kun se on 5 vuotta ollut oonkin sitten 40 ja harkitaan sitä sterilointia uudestaan.

Hän kertoi huonoina puolina esim sen että jos on ollut pitkät/runsaat/kivuliaat kuukautiset niin ne eivät ainakaan helpommaksi muutu, usein kuulema vuoto lisääntyy. Kierukan kanssa mulla ei oo nyt vuoteen ollut yhtään vuotoa :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.01.2006 klo 20:37 Pantteri 73 kirjoitti:
Meillä on ollut puhetta että mies menisi sterilisaatioon. Naiselle se on niin paljon suurempi toimenpide. Miehelle tehdään paikallispuudutuksessa.Kohta kolmas lapsi syntymässä ja lapsiluku tuntuu olevan täynnä.
Meillä mies kävi. Olin yllätttynyt kuinka suuri päätös se hänelle jä hänen miehisyydelleen oli. Ja ehdottomasti lapsiluku oli täynnä, hänellä viisi lasta kaiken kaikkiaan.
 
mammammaa
Miehellehän se nimenomaan on "miehisyyden merkki". Itseki oon miettiny, että mitä järkeä on syödä pillereitä tai käyttää kierukkaa tms. jos ei kertakaikkiaan aio enää lisää lapsia "hankkia". Mut uskaltaako tuota ukolle ehdottaa... Itte pelkään leikkaukseen menemistä... Hirvittää jo sekin, jos synnytyksessä päädyttäis hätäsektioon :(
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.01.2006 klo 21:05 mammammaa kirjoitti:
Miehellehän se nimenomaan on "miehisyyden merkki". Itseki oon miettiny, että mitä järkeä on syödä pillereitä tai käyttää kierukkaa tms. jos ei kertakaikkiaan aio enää lisää lapsia "hankkia". Mut uskaltaako tuota ukolle ehdottaa... Itte pelkään leikkaukseen menemistä... Hirvittää jo sekin, jos synnytyksessä päädyttäis hätäsektioon :(
Meillä asiaa haudottiin pitkään. Aloin ehdotella asiaa heti, kun mies julisti, että ei enää lapsia kiitos. Olisin kai voinut itekin mennä, mutta saatiin sit sovittua kuitenkin, että on nyt on miehen vuoro =) Pahinta siinä oli juuri se henkinen puoli, itse operaatio oli äkkiä ohi.
 
Meillä päätös oli kohtuullisen helppo, siis se, että kun se aika tulee, että lapsiluku on täynnä, niin mies menee. Perustelin just tuolla, että se on pienempi toimenpide miehelle (ja minähän olen syöny pillereitä vuosikaudet, vaikka saan niistä #&%£$!* sivuoireet ja minä olen ollu raskaana ja synnyttänyt meidän lapset, on vaan kohtuullista, että hänkin vuorostaan kärsii!!!). Aikani kun kyselin, että mikä mieltä painoi, niin hän sanoi, että pelkää, ettei sitten enää ikinä haluta tai ettei sen jälkeen pysty enää rakastelemaan. Selvitin sitten, ettei se siemenjohtimen katkaiseminen vaikuta mitenkään hänen hormonitoimintaansa ja että siittiöitä muodostuu ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta ne vaan eivät pääse minuun asti enää tuon toimenpiteen jälkeen. Ja pelkän putken katkaisu tosiaan ei vaikuta mitenkään siihen, miten se paisuvaiskudos peniksessä toimii. Lisäksi kun kerroin, että mun isälleni on tämä toimenpide tehty ja mies kävi juttelemassa mun isäni kanssa siitä, miten tämä toimenpide on hänen elämäänsä vaikuttanut, niin nyt mies on ihan kympillä mukana ajatuksessa, että tottakai se sterilisaatio tehdään hänelle!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.01.2006 klo 21:05 mammammaa kirjoitti:
Miehellehän se nimenomaan on "miehisyyden merkki". Itseki oon miettiny, että mitä järkeä on syödä pillereitä tai käyttää kierukkaa tms. jos ei kertakaikkiaan aio enää lisää lapsia "hankkia". Mut uskaltaako tuota ukolle ehdottaa... Itte pelkään leikkaukseen menemistä... Hirvittää jo sekin, jos synnytyksessä päädyttäis hätäsektioon :(
Minua ei sterilisaatio hirvitä. Ja minulle on tehty hätäsektio. Eikä se ollu yhtään kauheaa. Samalla lailla lapsi ulos kuin suunnitellussakin sektiossa. Vaikka tosin nopeammalla vauhdilla.
 
Haluaisin sterilisaation mutten uskalla. En oikein viitsi miestänikään siihen painostaa jos vaikka se jonkun muun kanssa vielä haluaisikin lapsia. Eihän sitä koskaan tiedä. Raskauden pelko on jokakuinen vaiva. :(
 
samoilla ajatuksilla minäkin täällä olen, miksi söisin pillereitä kun kaikesta huolimatta tulin raskaaksi ja lääkäri haukkui kun pyysin keskeytystä (tänään otan sen eka tabletin ja keskiviikkona hoidetaan loput) Jos vaikka sitten pääsisin taas palaamaan töihin ilman selkäkipuja ja kouristuksia ja saisin tulehdukseen lääkettä. Kierukkaa ehdotettiin jatkossa mutta saankohan minkälaisen kohtelun jos itse ehdotan sterilisaatiota??
 
khf
itse odotan neljättä lasta ja nyt olen päätynyt sterilisaatioon koska enempää lapsia en halua... pitihän asiaa harkita pitkään koska onhan päätös lopullinen. neuvolan kautta sain ajan lääkärille jossa tarvittava paperi täytettiin nyt vain odottellaan että vauva syntyisi niin ehkäpä samalla sairaala reissulla voi hoitaa sterilisaation tai riipuu kuullema vähän sairaalasta että kauanko menee..
 
Meillä mies menossa, ja ihan omasta aloitteestaan! Juttelin lääkärin kanssa, ja oli tosi tyytyväinen, että sterilisaatio tehdään just miehelle - on kuulemma paljon helpompi toimenpide kuin naiselle tehtäessä. Esim. Amerikassahan se on paljon yleisempääkin miehelle...

Meillä on kaks yhteistä lasta, ja miehellä kaks ennestään. Mies sanoo lapsilukunsa olevan ehdottomasti täynnä, mutt haluaa jättää mulle vielä mahdollisuuden, jos vaikka hänelle tapahtuis jotain, ja mä haluaisinkin lisää lapsia... :heart:
 
hhh
MIEHELLE TEHTÄVÄ TOIMENPIDE ON PALJON VAARATTOMAMPI JA TAKUULLA VARMEMPI. PERUSTELIN MIEHELLENI ASIAN NÄILLÄ ASIOILLA JA SILLÄ, ETTÄ OLEN MIELESTÄNI TEHNYT OSUUTENI, KUN OLEN NELJÄSTI ODOTTANUT JA SYNNYTTÄNYT...HÄNEN VUORONSA. JA KÄVIHÄN HÄN TOIMENPITEESSÄ, JOHON OLI VAIN 2 KK:N JONO. NAISILLA JONO KUNNASSAMME 2-2½V.
 
kyssäkaali
moi! itselleni tehtiin sterilisaatio helmikuussa 01 kaikki meni hyvin kunnes huomasin olevani raskaana kesällä 03...poika syntyi kevööllä 04...uusi sterilisaatio tehtiin syksylläm 04...saa nähdä kuinka tässä kä...mutta ihana neljäs lapsi vielä saatiin vaikka ensin oli melkonren shokki...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.01.2006 klo 15:37 vieras kirjoitti:
Mä juttelin oman gynen kanssa aiheesta tosi pitkään ja hän kertoi sitten hyvät ja huonot puolet. Pitkällisen harkinnan jälkeen mulle laitettiin hormoonikierukka kun se on 5 vuotta ollut oonkin sitten 40 ja harkitaan sitä sterilointia uudestaan.

Hän kertoi huonoina puolina esim sen että jos on ollut pitkät/runsaat/kivuliaat kuukautiset niin ne eivät ainakaan helpommaksi muutu, usein kuulema vuoto lisääntyy. Kierukan kanssa mulla ei oo nyt vuoteen ollut yhtään vuotoa :)
Ai, mulle ei kerrottu mitään negatiivista tuosta toimenpiteestä, tosin mulla oli vaihtoehdot vähissä, tavallista kierukkaa oli kokeiltu jonka aikaan vuosin IHAN koko ajan, hormoonivalmisteita en saa käyttää koska olen läpikäynyt aivoverenkiertohäiriön, eikä se kumikaan jaksanut enää huvittaa :D Sain siis luvan tuohon sterilisaatioon noista edellä mainituista syistä sekä siksi että meillä on kolme lasta ja ikä oli tuolloin se maagiset 30.

Olen ollut tähän ehkäisykeinoon erittäin tyytyväinen, joten voin omasta puolestani suositella tätä muillekin =) Toimenpide tehtiin nukutuksessa ja "sisään" mentiin niitten värkkien kanssa kahdesta reiästä, navasta, sekä navan alapuolelle tehtiin reikä. Ainoa kurja juttu mikä minun kohdalla sattui oli se, että tuohon vatsaan nousi leikkauskohdalle suuri veripatti jota särki ihan mielettömästi, joten sieltä jouduttiin painelemalla ottamaan se veri pois :'( En tiedä miksi noin kävi, mutta otaksun että sillä on jotain tekemistä veren hyytymisen kanssa jonka kyllä pidän tästälähin mielessä! Tämän vuoksi jouduin sitten jäämään yhdeksi yöksi sairaalaan...normaalisti tuosta toimenpiteestä pääsee muutaman tunnin kuluttua pois, että pelkäämään tuota ei kannata ruveta =)

Minulle on tehty aikoinaan myös nielurisaleikkaus, joka sekin meni "pitemmän kaavan kautta"...haava aukesi kotona ja verta pulppusi kuin härän kurkusta. Siksi otaksun että mulla on veren hyytymisen kanssa jotain ongelmia.

Toivon ettet pelästy, halusin kertoa vain kaiken rehellisesti, ja toivon että ajattelet asian niin että näin miten mulle on käynyt, käy vain ani harvoin =)
 
Minulla sterilisaatioon aika 26.1 eli ens viikon torstaina. Päädyttiin miehen kanssa tähän koska meillä on jo 3 lasta. Otin asian puheeksi neuvolalääkäri käynnillä ja samantien laitettiin paperit menemään polille ja sieltä tulikin jonkun ajan päästä aika toimenpiteeseen. On minulla ollut aikaa tässä vielä miettiä ja välillä on kyllä käynyt mielessä "jos kumminkin joskus haluan vielä vauvan", mut ei sitten kuitenkaan vanhin lapsistani on 13 ja jos yhtä nuorena tekee vauvan kuin minä (jota kuitenkaan en toivo) niin ei enään montaa vuotta tarvitse odottaa =) ja haluan olla reipas mummu lapsenlapsilleni, enkä oman "vauvan" uuvuttama kuin minun anoppini. näin olen tämän asian pähkäillyt. Mieheni olisi mennyt toimenpiteeseen puolestani mutta hänellä ei ikä riitä :D
 
5 lasta
Meillä 5 lasta ja halusin sterilisaation. Kun odotin viimeistä lasta, se täytyi "synnyttää" sektiolla ja lääkäri sanoi että sektion yhteydessä sterilisaatio on helppo toimenpide. Ja niin se olikin!!

Ennen synnytystä viimeisellä neuvolakäynnillä täytimme kaavakkeet ja ennen sterilisaatiota lääkäri vielä kysyi että haluanko todellakin sterilisaation. Olisin vielä voinut kieltäytyä mutta miksi olisin!
 
Meillä odotellaan kanssa kutsua sterilisaatioon. Mieheni on menossa, paperit ovat olleet sisällä pari kuukautta. Mieheni oli sitä mieltä, että hän menee, koska lapsia hän ei halua lisää ja minä olen jo osuuteni tehnyt tässä asiassa.
 
Tuntematon
Mä en oikein ymmärrä,mitä varten naiset patistaa miehiä menemään sterilisaatioon,jos mies vähänkin ajatusta vastustaa?Onhan se miehelle kieltämättä "vaarattomampi" toimenpide,mutta jos nainen on itse päättänyt ettei halua lapsia enää tehdä niin silloin olisi parempi itse mennä operaatioon ja antaa miehelle mahdollisuus saada vielä lapsia jonkun toisen kanssa,jos esim.avioero yllättää.Miksi pitää vetoa siihen,että naiset synnyttävät lapset ja miehet kärsiköön tällä tavalla,tekevät osuutensa???? Mieheni kanssa päätimme,että lapsikiintiö täynnä (2lasta) ja vuoden harkinnan jälkeen päätin MINÄ itse mennä sterilisaatioon,koska en todellakaan halua lapsia enää,mutta miehelläni siihen on mahdollisuus,JOS jotakin käänteitä elämässä tulee,sitähän ei koskaan tiedä!!! Toimenpide itsessään ei ollut mitenkää kivulias,ainakaan minulla.Päivääkään en ole katunut,että sen päätöksen tein!
 
harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2006 klo 10:35 Pähkinäpensas kirjoitti:
Minäkin täällä kamppailen ajatusteni kanssa -järkevää olisi, että mies menisi sterilisaatioon, mutta miten selittää se miehelle, joka on todella sairaalakammoinen ja saa paniikkihäiriökohtauksia sillointällöin muutenkin..?

:wave: :wave:
täällä ihan sama tilanne. taitaa jäädä toistaiseksi asia hautumaan.
 

Yhteistyössä