SOTEen yhä vähemmin rahaa kun taas SOTE-johtajien kultaisiin kädenpuristuksiin enemmän

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
100 000 - 200 000 euron hyväveljien kultainen kädenpuristus eli eroraha ja päälle 1/2-1 vuoden palkka tehtävistään eroaville "Bullshit Jobs" SOTE-johtajille. Ei tarvitse ihmetellä miksi terveydenhuoltoon ei riiä enää rahaa, eliitti huijaa ne.
 
100 000 - 200 000 euron hyväveljien kultainen kädenpuristus eli eroraha ja päälle 1/2-1 vuoden palkka tehtävistään eroaville "Bullshit Jobs" SOTE-johtajille. Ei tarvitse ihmetellä miksi terveydenhuoltoon ei riiä enää rahaa, eliitti huijaa ne.
Tätä Annika Saarikko intohimoisesti halusi ja Marinin hallitus myötäili. Tapahtui siis naisten tahto.
 
Oikeistolaisia nämä suuren palkan ja erorahan saaneet johtajat, pääosa kokoomuslaisia veronmaksajien kuppareita.
Saattavat ollakin, mutta ei se heistä syyllisiä tee. Syyllisiä ovat ne , jotka rakensivat tuon byrokraatteja rahoittavan tuhlausautomaatin. Ketä äänestit oman hyvinvointialueesi aluevaltuustoon ja mitä hän teki, kun noista palkoista ja erorahoista päätettiin? Vai jätitkö "turhat" vaalit väliin?
 
vierailija
Saattavat ollakin, mutta ei se heistä syyllisiä tee. Syyllisiä ovat ne , jotka rakensivat tuon byrokraatteja rahoittavan tuhlausautomaatin. Ketä äänestit oman hyvinvointialueesi aluevaltuustoon ja mitä hän teki, kun noista palkoista ja erorahoista päätettiin? Vai jätitkö "turhat" vaalit väliin?
 
Hyvää tekstiä Perttu Kauppiselta:
Nyt voi todella sanoa, että Suomen julkinen sektori paisuu. Valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla työskentelee tällä haavaa enemmän ihmisiä kuin kertaakaan 15-vuotisen tilastohistorian aikana.

Tilastokeskus julkisti tikkutiistaina uuden työvoimatutkimuksen, jonka mukaan julkinen sektori ylitti helmikuussa ensimmäistä kertaa 700 000 työntekijän rajan. Julkisia työntekijöitä on nyt 705 000, kun 15 vuotta sitten työntekijöiden määrä oli 617 000. Vaihtelua on paljon, mutta käytännössä työntekijämäärä on lähtenyt hiipimään rivakasti ylöspäin 2020-luvulla.

HS:n mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijämäärän kasvua selittävät etenkin opetus- ja hoiva-alat – väestön ikääntyminen ja sen mukana kasvava hoitotarve. Valtion työntekijämäärän kasvua taas on selitetty panostuksilla poliisiin, maanpuolustukseen ja työnvälitykseen.

Suomessa on viime vuosina iloittu työllisyysasteen paranemisesta. Yksityisellä sektorilla työpaikkojen määrä on lisääntynyt kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin julkisella.


Tämä on tietysti ongelma, koska viime kädessä hyvin voivan yksityisen sektorin pitäisi kannatella hyvinvointivaltiota eli julkista sektoria. Käytännössä julkisen sektorin kasvua on Suomessa pidetty yllä velkarahalla.

Samalla julkisen sektorin toimintaa pitäisi voida oikeasti tehostaa. Työllisyyden paranemista ei kannata juhlia, jos työpaikat lisääntyvät etupäässä julkisella sektorilla. Etenkin, kun samaan aikaan suomalaisten maksamien verojen vastineeksi saatavat julkiset palvelut ei eivät parane lainkaan.


Paradoksaalisesti palvelut tuntuvat vain huononevan väen lisääntyessä.

 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä