sosiaalinen media vahvistaa mahtailua ja narsismia.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tyttis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tyttis"

Vieras
aika hyvä kirjoitus...

Elias Aboujaoude - Virtually You - 2011 - HS.fi - Kirjat

Facebook muuttaa persoonaa
Psykiatri Elias Aboujaoude varoittaa internet-riippuvuudesta. Hänen mukaansa sosiaalinen media vahvistaa mahtailua ja narsismia.

Julkaistu: 10.8.2011 lehdessä osastolla Kulttuuri


Facebook-narsismi tuntuu harmittomalta nykyajan turhamaisuudelta.

Psykiatri ja lääketieteen tohtori Elias Aboujaoude Stanfordin yliopistosta Yhdysvalloista on eri mieltä. Hänen puheenvuoronsa teoksessa Virtually You. The Dangerous Powers of the E-Personality on vahvimpia niiden tuomiopäivänjulistajien joukossa, jotka katsovat, että teknologian tuoma uusi sosiaalinen media muuttaa ratkaisevasti ihmisten keskinäisen kanssakäymisen ehtoja.

Ja vielä enemmän: se muuttaa persoonallisuuttamme ja psykologiaamme, kenties lopulta myös biologiaamme, jos on niin, että sosiaalisen median käytännöt synnyttävät neurologisia muutoksia. Aboujaouden mukaan sellaiseen jotkut tutkimukset viittaavat. Yliopistotyönsä lisäksi Aboujaoude on toiminut psykiatrina Piilaaksossa eli Silicon Valleyssa Kaliforniassa.

Aboujaouden mukaan sosiaalinen media vahvistaa persoonallisuudessamme viittä sellaista piirrettä, jotka muutoinkin vievät helposti ongelmiin.

Yksi piirre, jota nettielämä vahvistaa, on mahtailu. Netin äärellä ei ole sellaisia rajoitteita, kuten läheisten ilmeitä ja eleitä, joiden tuoman välittömän palautteen avulla viestittäjä voisi suhteuttaa sanomisiaan tai tuntemuksiaan ja oppia palautteesta. Niinpä netti antaa helposti vallan välinpitämättömyydelle, tahdittomuudelle ja töykeyksille.

Aboujaouden mukaan tämä tulee ilmi myös siinä, kun johtajat komentelevat alaisiaan sähköposti- tai tekstiviestein, joista puuttuvat kaikki kohteliaisuudet ja inhimilliset eleet.

Toinen piirre, jota tutkija väittää nettielämän kärjistävän ylenmääräisesti, on narsismi. Netissä, ristiriitaisesti sen globaalin luonteen kanssa, itse kukin on sivujensa ja selaustensa keskipiste.

Sosiaalinen media on itsensä kauppaamista. Ivallisesti kirjoittaja huomauttaa sanan "I" (minä), ja "you" (sinä) esiintymisestä jo tuotenimissä, kuten iPad, iPhone tai MySpace ja YouTube.

Sosiaalisessa mediassa mainonnan säännöt koskevat myös yksilöä.

"Me objektisoimme itsemme, poimimme parhaat puolemme ja korostamme niitä, sitten kauppaamme niitä samalla tavalla kuin kaupataan autoja tai shampoota", kirjoittaa Aboujaoude. Ja jos emme saa tarpeeksi käyntejä tai ystäviä sivuillemme, korjaamme mainosta.

Aikaisemmin itsensä kehittäminen vaati kärsivällistä mieltä ja työtä. Nyt se onnistuu napinpainalluksella ja kuvankäsittelyohjelmalla. Internet tarjoaa oikotien täydellisyyteen. Facebook-narsismiin kuuluu, että esitämme aina parempaa ja tärkeämpää kuin pienen harkinnan jälkeen näyttäisi oikealta. On tietysti kiusallista, ja joskus vakava mielenterveydellinen ongelma, jos facebook-minän ja koulussa tai työpaikalla vastaantulevan minän välillä on suuri ero.

Kolmas internetin korostama piirre on jotakin sellaista, mitä voisi kuvata alhaisuuden laiksi. Tämä ei liity vain siihen, että jopa kolmannes hauista ja ladatuista sivuista on pornografisia tai siihen, että hallitsematon ostaminen tai pelaaminen lisääntyvät. Internet on paheellisten unelmien pelikenttä - jopa salasanoissa elävät salatut toiveet ja mieliteot.

Ilkeily on helpompaa kuin kasvotusten, puhelimessa tai kirjeissä, ja online-yhteisöissä törkeydet saavat suuren sijan viesteissä. Näin käy myös aikuisten kesken, vaikka itsehillinnän ja harkitsevaisuuden pitäisi kuulua aikuisuuteen.

Koulukiusaamisen ja herjaamisen välineenä internet on tehokas väline. Elias Aboujaoude selvittää pitkästi myös tietokonepelien väkivaltaisuutta. Hän pitää selvänä, että viihteen väkivaltaisuus lisää eritoten lasten väkivaltaisuutta.

Hetken mielijohteiden saama ylivalta on niin ikään internet-sosiaalisuuden piirteitä. Pikalainat ovat tästä esimerkki, sillä harkinta ei ole välineen antaman mahdollisuuden tasolla.

Impulsiivisuuden ylivaltaa on sekin, että nettikäyttäytymisessään aikuiset taantuvat lasten tasolle. Aikuiset oppivat sosiaalisen median kielen ja tyylin lapsiltaan ja ovat siksi kyvyttömiä ohjaamaan nuorisoa internetin käytössä.

Aboujaoude väittää, että e-persoonallisuutemme voi olla tuhoisa ei vain virtuaalisessa maailmassa vaan arkielämässä. Rakkaus ja seksi, molemmat internetin suurimpia aiheita, muuttuvat, kun kärsivällisen tutustumisen, viettelyn ja lähentymisen sijasta roolipelien hahmot leikkivät ja pettymys korjataan näpsäyttämällä punaista ristiä hiirellä. Aina voi luoda uuden hahmon.

Elias Abojaoude nimittäisi sosiaalista mediaa antisosiaaliseksi mediaksi. Hän korostaa monin kohdin ja paljon niitä etuja, mitä sosiaalinen media ja internet tuovat. Ongelmaksi on jäänyt se, että puuttuvat pelisäännöt ja kritiikittömyys vievät suuren osan välineen eduista.

Internet ei itsestään selvästi lisää mahdollisuuksia saada tietoa, sillä voimme muokata sivujemme tarjonnan toivotunlaiseksi. Kaikki erilainen suodattuu silmistämme ja vahvistamme vain jo omaksumiamme käsityksiä. Ja se, että huomaa olevansa jälleen oikeassa, tuo tyydytystä.

Internet-listaukset, joissa arvostellaan palvelualan yrityksiä, ovat usein huijausta. Hotellin omistaja kirjoittaa arvostelunsa itse tai tilaa ne kavereiltaan tai mainostoimistolta.

Yhtä hullua on, kun kasvissyöjä lukee madonluvut pihviravintolalle vain periaatteesta. Silti miljoonat ihmiset ottavat tällaiset kannanotot tosissaan ja ohjaavat käyttäytymistään niiden perusteella. Aboujaoude kutsuu tätä - tosin hiukan peitetysti - moukkien ylivallaksi.

Aboujaoude liioittelee paikoin, eivätkä hänen tietonsa kaikista tietokonepeleistä ole aivan tarkat. Niin ikään mikään hänen luettelemistaan huonoista piirteistämme ei ole uusi.

Mutta luultavasti hän on oikeassa siinä, että sosiaalisen median nykyiset käytännöt vahvistavat niitä vähemmän mairittelevia ominaisuuksiamme, joita sivistyksellä on koetettu korjata. Sosiaalinen media jopa palkitsee niistä.

Voimmeko kuvitella online-yhteisöä, jossa hiljaiset, mukavat ja harkitut puheenvuorot voittavat äänekkäät, vihaiset ja ilkeät?


Elias Aboujaoude, Virtually You. The Dangerous Powers of the E-Personality. W.W. Norton & Company: New York and London, 2011. 349 s.
 

Yhteistyössä