H
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Kuka oikeasti käy arvioimassa sormuksen ennen kuin palauttaa sen omistajalle? Huh!
Minulla on vihkisormus jonka arvo on 3600 euroa. Toki tunnearvo on paljon enempi, joten olisin kyllä valmis maksamaan 300 euroa jos sormukseni hukkaisin ja sen takaisin saisin.
Alkuperäinen kirjoittaja Löytäjä;26678283:On ihan ok maksaa löytöpalkkio, mutta aloite löytöpalkkioon pitäisi tulla täysin sormuksen omistajan taholta. Ja vaikka löytäjä ilahtuisikin ajatuksesta saada sillä lailla ilmaiseksi rahaa, hänen pitäisi kuitenkin kohteliaisuussyistä (ja jotta ei vaikuttaisi urpolta) kieltäytyä. Tämän jälkeen omistaja voi kuitenkin antaa löytöpalkkion, perustellen vaikka, että itselle tulee siitä hyvä mieli ja ehdottomasti haluaa antaa löytöpalkkion, koska sormus on niin tärkeä, tms.
Joskus se esineen omistaja voi olla oikeasti niin köyhä, että löytöpalkkio vie perheeltä ruuan. Esim. käsilaukku, jossa on kännykkä, lompakko ja kamera, voi olla ihan mahdoton lunastaa takaisin, jos elää vaikkapa opintotuella tai kotihoidontuella. Irvokasta, jos näistä pienistä tuloista joutuu maksamaan jollekin hyvätuloiselle, joka ei muuten voi antaa tavaroita takaisin.
Miksi ihmiset on niin haluttomia maksamaan löytöpalkkion?
Jos itse hukkaisin jonkun arvokoruni tai vaikka kelloni joka on mulle vielä aika rakaskin niin olisin valmis maksamaan sen minkä kuuluukin.
Löytäjänä en vaatisi mitään, enkä ole vaatinutkaan koskaan.
Ihmetyttää vain se, miten kitsaita ihmiset on maksamaan. Yleensä se näkyy ihan kaikessa.
Alkuperäinen kirjoittaja Löytäjä;26678317:No jos ei vaikka ole varaa. Jos ihminen joutuu jo ilman lisämaksujakin tinkimään ihan peruselämisestä tai jos tili on tyhjä ja ostaa ruuatkin luotolle.
Esimerkiksi.
Alkuperäinen kirjoittaja Löytäjä;26678329:Laissa mainittu blaablaa. Silti sitä ei ole pakko vaatia itselleen - laki ei siis EDELLYTÄ sen vaatimista.
Mutta ihan tyypillistä, että osa ihmisistä nojaa tällaisiin "auktoriteetteihin" kuten lakipykäliin juuri tällaisissa asioissa. Itsehän ei voi ajatella ollenkaan ja käyttää aivojaan, vai mitä?
Alkuperäinen kirjoittaja Löytäjä;26678317:No jos ei vaikka ole varaa. Jos ihminen joutuu jo ilman lisämaksujakin tinkimään ihan peruselämisestä tai jos tili on tyhjä ja ostaa ruuatkin luotolle.
Esimerkiksi.
Alkuperäinen kirjoittaja Löytäjä;26678386:Okei. Ensi kerralla, kun näette jossain, että ihmiseltä meinaa unohtua jotain kahvilan pöydälle tai putoaa jokin esine tai vaikka raha, niin toimikaa salaman nopeasti: siepatkaa esine itsellenne, ja kun samalla hetkellä esineen omistaja kääntyy poimiakseen omaisuutensa takaisin, voitte hymyillä julkeasti ja todeta, että olette nyt "löytäneet" kyseisen esineen ja teillä on oikeus saada lain teille takaama löytöpalkkio. Kieltäytykää luovuttamasta saalistanne, ennen kuin toinen kaivaa lompakon esille.
Siinähän sitten arvioitte kännykän, aurinkolasien, vauvan unilelun tai kaulaliinan arvoa. Suurin osa löytöpalkkioistanne on luultavasti aika pieniä - mutta voitte olla varmoja, että niistä rispaantuneista uniräteistäkin voitte kiristää ainakin euron tai pari. Ja kun teette tätä aktiivisesti vaanimalla ihmisiä kahviloissa, kaupoissa ja ihan kaikkialla, alatte pikku hiljaa päästä ihan kivoille tienesteille!
Vinkki: Voitte myös edesauttaa "löytämistä" esim. siten, että siirtäkää vaivihkaa kahvilassa naapuripöydän seurueelta jokin esine hieman syrjään. Tuupatkaa vaikka tuolin karmilla oleva kaulaliina lattialle ja sohikaa jalallanne se oman pöytänne alle, josta voitte kätevästi löytää sen. Tai kun naapuripöydän tyyppi menee hakemaan santsikuppia, napatkaa hänen pöytäänsä "unohtamansa" käsilaukku itselleen ja todetkaa "ohhoh, löysinkin kokonaisen käsilaukun arvokkaine sisältöineen!"
Alkuperäinen kirjoittaja löytäjä;26678458:Mun kohdalla se löytöpalkkion saaminen riippuisi vähän siitä, kuinka paljon vaivaa on joutunut näkemään. Jos mun olisi pitänyt käyttää omaa aikaa, energiaa ja rahaa siihen, että tavara palautuu omistajalle, loukkaantuisin kyllä jos minulle ei mitään tarjottaisi. Ehkä en kuitenkaan alkaisi sanelemaan mitään summaa, toivoisin että omistaja osaa itse arvioida sopivan summan. Tässä tapauksessa olisin kyllä ollut iloinen 50 euroon.
On niin paljon epärehellisiä ihmisiä, jotka ennemmin möisivät tai pitäisivät itse tuollaisenkin sormuksen. Siinä mielessä mun mielestäni rehellisyys tulee aina palkita.
Itseäni on syytetty varkaaksi, kun olin nostamassa maahan pudonnutta lompakkoa. Seisoin siinä kadulla lompakko kädessä ja ajattelin tutkia, josko siitä löytyisi omistajan yhteystietoja. Samassa omistaja juoksi kiroten ja melskaten paikalle ja repi lompakon kädestäni. Ehkä ensi kerralla jätän arvotavaran maahan ja annan sen varkaan sitten viedä sen.
Alkuperäinen kirjoittaja löytäjä;26678458:Mun kohdalla se löytöpalkkion saaminen riippuisi vähän siitä, kuinka paljon vaivaa on joutunut näkemään. Jos mun olisi pitänyt käyttää omaa aikaa, energiaa ja rahaa siihen, että tavara palautuu omistajalle, loukkaantuisin kyllä jos minulle ei mitään tarjottaisi. Ehkä en kuitenkaan alkaisi sanelemaan mitään summaa, toivoisin että omistaja osaa itse arvioida sopivan summan. Tässä tapauksessa olisin kyllä ollut iloinen 50 euroon.
On niin paljon epärehellisiä ihmisiä, jotka ennemmin möisivät tai pitäisivät itse tuollaisenkin sormuksen. Siinä mielessä mun mielestäni rehellisyys tulee aina palkita.
Itseäni on syytetty varkaaksi, kun olin nostamassa maahan pudonnutta lompakkoa. Seisoin siinä kadulla lompakko kädessä ja ajattelin tutkia, josko siitä löytyisi omistajan yhteystietoja. Samassa omistaja juoksi kiroten ja melskaten paikalle ja repi lompakon kädestäni. Ehkä ensi kerralla jätän arvotavaran maahan ja annan sen varkaan sitten viedä sen.
Alkuperäinen kirjoittaja löytäjä2;26678466:Oho, en huomannut, että joku Löytäjä oli jo ketjussa. Minä olen eri löytäjä-![]()