SOKERIKLUBI

Voi kiitos kannustuksesta Kipsu ja Champion! Taisitte vaan kehua liikaa, paino lähtee aluksi suht helposti, mutta sitten jahka siinä painossa pitäis, siinä siskon sitkeys ja sissihenki (kirjailmellisesti.. ) punnitaan. Voih!

Mutta pakkohan siihen on meidän pystyä, kun on muutkin pystystyneet *yhtyy varovasti talvisodan taisteluhuutoon*

En mie tohdi pakkaseen hankkia suolaista hyvää vierasvaraksi, mie olen sen sortin tyly ihminen, että jos ei vieras osaa soittaa ennen tuloaan, niin ottaa kaffeleivät mukaan tai syöpi lapsen karnevaalikeksejä. Mie olen tosin sanoen ehkä viel heikompana suolaiseen, just pasteijoihin ja kinkkupiirastyyppisiin virityksiin. Tai kaikki himottaa, missä on rasvaa, suolaa tai sokeria. Ihan väärityneet makunystyrät! Mihinkähän voisi tehdä valituksen?! \|O

Kiellä sitä miestä kertakaikkiaan tuomasta siulle jäätelöö! Miun mies kantaisi kanssa ja monesti toi ennen miulle suklaalevyjä. Sika! Heittiö! Vielä siihen kukkia päälle, niin kyllä tää Kyllikki olisi lähtenyt nostelemaan... Kuvitelkaa nyt moista brutaalia käytöstä naista kohtaan, hyi hyi.

Mie olen taas alkanut katselemaan karkkihyllyjä "sillä silmällä". Se on varmaan taas sitä alkuhuuman ohimenoa, kun alkaa kaikki herkut kiinnostaa. Ja viime raskauden lopussa psyykkasin itseäni, että saa syödä suklaata sikana, kun on niin vaikee olla, kun on niin pönäkkä. Ihan niinku ne herkut olis sitä pönäkkyyttä vähentäneet...

Taitaa muuten se suklaatikin lisätä turvotusta, Champion? Joo, selitetään sillä ne tän aamun lukemat. Kiitos! Illalla taas kaalia, ja päivällä vaihteeksi kaalilaatikkoa, on se he****i, jos viel vaaka aamulla virnuilee! Ja se pulleus minkä sie olit siel peilissä aistivinas Champ, on sekin turvotusta, ajetaan ne vex!

Siitä velanotosta mie olen varmaan huonoin mahdollinen ihminen mitään sanomaan. Mies ainakin jaksaa marista, kun opiskeluaikana tuli tuota lainaa otettua (nyt on asuntovastaavaa myös) ja mie sijoitin niitä pennosia aika pitkälle tommoiseen niinku iltaelämän ylläpitoon sekä kotimaista tukien, että myös maailman tuulia haistellen. Kun mie tuumasin, että pieni aurinkopläjäys tähän Suomen kaamokseen, se tuo kummasti puhtia elon laatuun. Alkoin seurustella sitten tämän siippani kanssa ja iltaelämän laadun kasvatuksen sijaan alkoi ahteri kasvaa. Mitä tästä opimme? Siis emme kerrassaan mitään.

Voikaa hyvin! Pysykää lujana! Viva la France!

Mie käyn neuvolassa ja tulen nollatiedot sitten kyllä hirveenä sokeriklubiaddiktina kuitenkin kertomaan.

 

Voi sua Linnea, älä turhaan ruoski itteesi. Tai no turhaan ja turhaan, sorruithan sä muutamaan suklaakeksiin, mutta täälläpäinpä tunnutaan joka päivä sortuvan johonkin. Ihan totta, mä oon alkanu lepsuilemaan tosi pahasti... Ja tänään vaaka näyttikin (ihan digi-sellainen) 86.0, viimeks tuollasta lukua näytti 2 viikkoa sitten sunnuntaina. Sen jälkeen siis aina vähemmän.

Kerrohan nyt sitten Linnea mitä siellä neuvolassa tapahtu!

Champ on chempannu, hieno juttu!

Ja Kipsun mieskö ei halua neidon laihtuvan? No jo on ukko! Ehkä se haluaa vaan pitää sua hyvänä ja ostelee jätskiä... Sano sille, että vaikka kunnon hieronta olis paikallaan sen jätskin sijaan, eikä maksakaan mitään - siis jos mies itse hierois? Mites vaavelin kanssa muuten? Onko ahnas tisuttelija, saatko nukkua öitä ollenkaan? Sano nyt vielä minkä kokoinen hän oli syntyessään, mulla on harva pää.

Mulla muuten viime neuvolakäynnillä todettiin taas sf-mitan kasvavan tasan ja just keskikäyrällä! Olen siitä NIIIIIN ILOINEN! Ehkä mä en tuuppaakkaan maailmaan jättiläisvauvaa. Tuo ensimmäinen oli syntyessään 3 550 g ja 49 senttiä, ihan normaali siis, vaikka tosiaan sen 11 päivää antoi odotuttaa itseään yli lasketun ajan. Toivottavasti tämä toinen syntyis myös ilman käynnistyksiä, vaikka sitten meniskin yli "määräajan". Oon niin monelta kuullut, että se käynnistäminen on ikävää touhua. Onko teillä kokemuksia siitä?

Sain äsken pyyhittyä pölyt ja pestyä vessat. Räkänokkatyttö nukkuu sisällä päikkäreitä enkä viitsi herättää turhaan imurin ääneen. (Lue: en todellakaan viitsi imuroida!)

Moro!

:wave:

 

\

Voi sua Linnea, älä turhaan ruoski itteesi. Tai no turhaan ja turhaan, sorruithan sä muutamaan suklaakeksiin, mutta täälläpäinpä tunnutaan joka päivä sortuvan johonkin. Ihan totta, mä oon alkanu lepsuilemaan tosi pahasti... Ja tänään vaaka näyttikin (ihan digi-sellainen) 86.0, viimeks tuollasta lukua näytti 2 viikkoa sitten sunnuntaina. Sen jälkeen siis aina vähemmän.

Kerrohan nyt sitten Linnea mitä siellä neuvolassa tapahtu!

Champ on chempannu, hieno juttu!

Ja Kipsun mieskö ei halua neidon laihtuvan? No jo on ukko! Ehkä se haluaa vaan pitää sua hyvänä ja ostelee jätskiä... Sano sille, että vaikka kunnon hieronta olis paikallaan sen jätskin sijaan, eikä maksakaan mitään - siis jos mies itse hierois? Mites vaavelin kanssa muuten? Onko ahnas tisuttelija, saatko nukkua öitä ollenkaan? Sano nyt vielä minkä kokoinen hän oli syntyessään, mulla on harva pää.

Mulla muuten viime neuvolakäynnillä todettiin taas sf-mitan kasvavan tasan ja just keskikäyrällä! Olen siitä NIIIIIN ILOINEN! Ehkä mä en tuuppaakkaan maailmaan jättiläisvauvaa. Tuo ensimmäinen oli syntyessään 3 550 g ja 49 senttiä, ihan normaali siis, vaikka tosiaan sen 11 päivää antoi odotuttaa itseään yli lasketun ajan. Toivottavasti tämä toinen syntyis myös ilman käynnistyksiä, vaikka sitten meniskin yli "määräajan". Oon niin monelta kuullut, että se käynnistäminen on ikävää touhua. Onko teillä kokemuksia siitä?

Sain äsken pyyhittyä pölyt ja pestyä vessat. Räkänokkatyttö nukkuu sisällä päikkäreitä enkä viitsi herättää turhaan imurin ääneen. (Lue: en todellakaan viitsi imuroida!)

Moro!

:wave:

Seltsu, pitäsiköhän meidän ruveta vähän ruuvvimeesselin kanssa rukkailemaan noita meidän vaakoja? Ovart ne semmosia olleet lähiaikoina. Ja neuvolan vaaka pitäsi "korjata" saman tien, sekin näytti,että painoa on tullut 400g. Mie teen sitten jättiläisvauvan, kohdunkorkeus on 36cm nyt viikolla 38.

Yläkäyrää, sinne tie vie, siellä lapsi kasvaa, joskus liikaakin...

Kännistäminen on kans tuttua touhua, kaikki keinot (tabut, kalvot, tipat) on kokeiltu. Saatu siinä kolmen vuorkauden ähellyksessä aikaseksi hiviömäiset supistukset, mutta ei kohdunkaulaa auki. Nythän se pari vuotta myöhemmin röntgenissä todettiin, että ei nelikiloiset miun ahterista tipahda ja sillä hyvä. Mutta millä logiikalla synnytystavan lääkäri povasi miulle pientä vauvaa, on vielä arvoitus. Ja mainitsinko jo viisitoista kertaa, että miun mies on 195cm pitkä?

Hilipati hippaa..

En siis osaa kyllä sanoa, että onko semmoinen peruskäynnistys kivuliampaan, kuin perussynnytys... siihen en osaa sanoa. Joillakin se ponnitusvaihe on vaikein ja siitä miulla ei ole mitään hajua, kun meitsi lopulta kiikutettiin leikkuriin.

Nyt on muuten vauva jo kiinnittynyt, eli pitää taas varpaat ja sorvet sojottaen toivoa, että lähtisi synnytys pian käyntiin, jos se sitten mahtuisi vaikka tulemaan. En ole kyllä kovin optimistinen alasynnytyksen suhteen tuon kohdukorkeuden vuoksi. Koripalloilijaa täällä taas mahassa kasvatellaan.

Söin muuten myös Kingis Lihghtin, enkä jaksa sitä edes morkkistella.

Neuvolantäti, sanoi miulle melkein samat sanat, kuin se kiva lääkäri Seltsulle, että voikuin kaikki äidit hoitaisivat itseään noin hyvin. Täti sanoi myös, että tuskin alkaisin hirveesti lihomaan synnytyksen jälkeen, jos en ala ahmimaan. Se tuntui kivalta.

Nyt tuli mies töistä, se haluaa pussata.

 

\

Voi kiitos kannustuksesta Kipsu ja Champion! Taisitte vaan kehua liikaa, paino lähtee aluksi suht helposti, mutta sitten jahka siinä painossa pitäis, siinä siskon sitkeys ja sissihenki (kirjailmellisesti.. ) punnitaan. Voih!

Mutta pakkohan siihen on meidän pystyä, kun on muutkin pystystyneet *yhtyy varovasti talvisodan taisteluhuutoon

Kiellä sitä miestä kertakaikkiaan tuomasta siulle jäätelöö! Miun mies kantaisi kanssa ja monesti toi ennen miulle suklaalevyjä. Sika! Heittiö! Vielä siihen kukkia päälle, niin kyllä tää Kyllikki olisi lähtenyt nostelemaan... Kuvitelkaa nyt moista brutaalia käytöstä naista kohtaan, hyi hyi.

Mie olen taas alkanut katselemaan karkkihyllyjä "sillä silmällä". Se on varmaan taas sitä alkuhuuman ohimenoa, kun alkaa kaikki herkut kiinnostaa. Ja viime raskauden lopussa psyykkasin itseäni, että saa syödä suklaata sikana, kun on niin vaikee olla, kun on niin pönäkkä. Ihan niinku ne herkut olis sitä pönäkkyyttä vähentäneet...

Taitaa muuten se suklaatikin lisätä turvotusta, Champion? Joo, selitetään sillä ne tän aamun lukemat. Kiitos! Illalla taas kaalia, ja päivällä vaihteeksi kaalilaatikkoa, on se he****i, jos viel vaaka aamulla virnuilee! Ja se pulleus minkä sie olit siel peilissä aistivinas Champ, on sekin turvotusta, ajetaan ne vex!

Siitä velanotosta mie olen varmaan huonoin mahdollinen ihminen mitään sanomaan. Mies ainakin jaksaa marista, kun opiskeluaikana tuli tuota lainaa otettua (nyt on asuntovastaavaa myös) ja mie sijoitin niitä pennosia aika pitkälle tommoiseen niinku iltaelämän ylläpitoon sekä kotimaista tukien, että myös maailman tuulia haistellen. Kun mie tuumasin, että pieni aurinkopläjäys tähän Suomen kaamokseen, se tuo kummasti puhtia elon laatuun. Alkoin seurustella sitten tämän siippani kanssa ja iltaelämän laadun kasvatuksen sijaan alkoi ahteri kasvaa. Mitä tästä opimme? Siis emme kerrassaan mitään.

Voikaa hyvin! Pysykää lujana! Viva la France!

Mie käyn neuvolassa ja tulen nollatiedot sitten kyllä hirveenä sokeriklubiaddiktina kuitenkin kertomaan.
[/quote



Velkaa ei muuten sitten kannata ottaa... Sitä on aika kakkamaista maksaa takasin varsinkin jos on kyse just jostain käyttöluotosta tms. Niitten todelliset kulut on päätähuimaavan korkeita
(se on kokemuksen syvä rintaääni joka puhuu) :x

 

Lähinnä nauroin sitä miehen barbaarista käytöstä...

 

\

Voi sua Linnea, älä turhaan ruoski itteesi. Tai no turhaan ja turhaan, sorruithan sä muutamaan suklaakeksiin, mutta täälläpäinpä tunnutaan joka päivä sortuvan johonkin. Ihan totta, mä oon alkanu lepsuilemaan tosi pahasti... Ja tänään vaaka näyttikin (ihan digi-sellainen) 86.0, viimeks tuollasta lukua näytti 2 viikkoa sitten sunnuntaina. Sen jälkeen siis aina vähemmän.

Kerrohan nyt sitten Linnea mitä siellä neuvolassa tapahtu!

Champ on chempannu, hieno juttu!

Ja Kipsun mieskö ei halua neidon laihtuvan? No jo on ukko! Ehkä se haluaa vaan pitää sua hyvänä ja ostelee jätskiä... Sano sille, että vaikka kunnon hieronta olis paikallaan sen jätskin sijaan, eikä maksakaan mitään - siis jos mies itse hierois? Mites vaavelin kanssa muuten? Onko ahnas tisuttelija, saatko nukkua öitä ollenkaan? Sano nyt vielä minkä kokoinen hän oli syntyessään, mulla on harva pää.
Mulla muuten viime neuvolakäynnillä todettiin taas sf-mitan kasvavan tasan ja just keskikäyrällä! Olen siitä NIIIIIN ILOINEN! Ehkä mä en tuuppaakkaan maailmaan jättiläisvauvaa. Tuo ensimmäinen oli syntyessään 3 550 g ja 49 senttiä, ihan normaali siis, vaikka tosiaan sen 11 päivää antoi odotuttaa itseään yli lasketun ajan. Toivottavasti tämä toinen syntyis myös ilman käynnistyksiä, vaikka sitten meniskin yli "määräajan". Oon niin monelta kuullut, että se käynnistäminen on ikävää touhua. Onko teillä kokemuksia siitä?

Sain äsken pyyhittyä pölyt ja pestyä vessat. Räkänokkatyttö nukkuu sisällä päikkäreitä enkä viitsi herättää turhaan imurin ääneen. (Lue: en todellakaan viitsi imuroida!)

Moro!

:wave:

Ei se taida haluta että laihdun... Ja ei varmana hiero. Joskus iltaisin piirtää mun selkään ja mä sitten arvailen mikä kuvio oli kyseessä. 10 vuotta ollaan oltu yhdesä ja olen jo arvannut varmaan 20 oikeen
Kertookohan se jotain mun mielikuvituksesta vai miehen kädentaidoista???

Vauva syntyi 36+4 ja painoi 3750g pituutta oli 53cm. En sen enempää synnytyksestä kun se on teillä vielä edessä :x

Ei kai hyvin se meni. Poika on tosi kiltti ja nukkuu melkeen koko ajan. Tissittely on kausiluonteista. Välillä 3h putkeen ja välillä 3-4h välein. Painokin lähti nousuun, hitaasti mutta varmasti! Se meinaan vähän pelotti kun tyksissä hoitajat kertoivat kauhujuttuja vauvoista jotka tulee sitten takaisin syömään keskolaan ja sanoivatpa vielä että poika voi olla jo niin heikkona nälästä että se ei sen takia itke... No minä itkin sitten vauvankin puolesta. Lähtöpäivänä yks hoitaja ronkki hänen napaa niin että sieltä alkoi valua verta. Sama hoitaja yritti vääntää veden viileälle kun pesin kakkoja. Siis ihan niin kylmälle että minä en olis sellaseen suihkuun mennyt. Tosi paha mieli jäi tällä kertaa tyksin hoitajista.

Ai niin... Uskomattomin oli se kätilö joka neuvoi mua olemaan syömättä mitään kuuden jälkeen illalla ja päivälläkin pitäis ensin juoda paljon vettä kun tulee nälkä koska se täyttää niin ei tarvii sitten syödä. Kyllä sillä vedellä kuulemma pärjää... Silleen sitten kuulemma laihdun niin ettei tule sokeritautia...

Ei ole ihan päteviä ja ajan hermoilla noi tyksin kaikki hoitajat :kieh:

No nyt olen kotona ja nautin vauvasta. Isommat pojatkin on ottaneet valjen hyvin vastaan. Tsemppiä meille kaikille. Saakohan tänään palan kebappia kun on perjantai?

 

Terve Kipsu ja kumpparit!

Ompa ollut tolloja hoitsuja. Siellä kyllä näkee työskentelijää jokaiseen lähtöön, on todella ihania ja sitten suoraan jostain "hullunkurisesta" kauhuleffasta.

Olet kyllä sen perjantai kebabbisi ansainnut. Nyt suht rennosti, mutta terveellisesti eikä ihan pistetä lööperiksi (miekin puhun,niinkuin olis jo synnytysurakat takana).

Tänään ollut ihan tööt, ja eniten on ärsyttänyt,kun ei ole koneelle päässyt. Miksei 2-v voi hoitaa itse itsensä?

Oli muuten se eilinen paino miulla varvaan toisiaan sitä turvotusta,kun eilen vedin sitä iänikuista kaalia, niin vaakakin oli aamulla oikein mukava. hyvitteli varmaa sitä eilistä nyt pitää laähteä ulos, ennen kuin on liian myöhäistä. yksi alle metrin korkuinen riehuu tuossa oikein olan takaa

 

LINNEA, mäkin olin taas tänä aamuna turvallisesti 85 kilon puolella, ei siis sitä tympeää 86... Tänään en oo sortunu vielä kertaakaan, se on kyllä jo tuuletuksen paikka! Wuhuu!!! Muuten onkin ollut taas ihan katastrofaalinen päivä, tuo 11 kk nuha vaan jatkuu, viimeyö oli levoton ja tämä päivä sen mukaan on sitten kiukkuiltu. Nyt onneksi nukkuu jo toisia päikkäreitä - ja ihan kiitettävän pitkiä sellaisia! Eläköön "vapaus"!

KIPSU, no olipa ihme kätilö?! Kai sen pitäs jo ammattinsa puolesta tajuta, ettei pelkkä veden lipittäminen ainakaan edesauta maidon tuotantoa... Vähän turhan radikaalit neuvot. Ja se kylmä vesi... Niin, sehän on varmaan lapsen piloille hemmottelua jos pyllyn pesee lämpimässä vedessä?! Kylmää vettä vaan niin kakara karaistuu!?!? Onneks mulla on Satakunnan keskussairaalan henkilökunnasta vain ja ainoastaan hyvää sanottavaa. Vaikka siellä tuli oltua monenkin eri kätilön, lääkärin ja hoitajan kanssa tekemisissä - kaikki ovat tähän mennessä olleet ihan huippuja!

Se ois taas viikonloppu. Mä pesin eilen 2 koneellista vauvanvaatteita ja harsoja ja lakanoita, nyt ne odottaa tuolla silittäjäänsä... Mutta en kyllä ala nyt silittää vaan rehellisesti syvennyn Kaksplussan ihmeelliseen maailmaan... Äitiysrahapäätöskin tuli tänään muuten VIHDOIN JA VIIMEIN Kelasta. On se kans sellanen laitos että pistää monesti veren kiehumaan.

 

Päivää taas. Nyt alkaa tuntua elämä jo vähän siedettävämmältä, kun mies hoitaa vähän aikaa tenavaa ja itsellä on vieressä kuppi kuumaa kaffetta. Sai jopa torkahdettua, ai, nyt tekisi mieli suklaata.

Onneksi olen syönyt kaikki talon suklaakeksit, se hyvä puoli siinä oli, että enää ei voi sortua ainakaan niihin. Siis ei jotain positiivista tuossa sortumisessakin

Seltsu, en ole miekään siis sortunut tänään *miekii tuuletan*
Jospa tää päivä tästä paremmaksi muuttuisi.

Voikaa hyvin amigas! :flower:

 

No terve!
Onhan siellä tyksissä kivojakin kätilöitä. Varsinkin synnytyksessä oli Tosi Tosi ihana kätilö. Mää kun huusin ja ponnistin niin kätilö ja mies kannusti aina yhteen ääneen aina kun mä vedin henkeä ja olin hiljaa...

Mää olen tänään sortunut omena piirakkaan... 3 palaa... ihanaa piimäpohjaista monta senttiä paksua mehevää piirakkaa

Mun piti kommentoida muutakin mutta unohdin taas mitä se oli kun täällä on tota hälinää.

Mitä teille muuten tulee lasten ikä eroksi? Meillä on pojat 9,8,5,5 ja vauva

 

Kipsuu! Kirjaudu, sinulle on postia...

Meillä esikoinen syntyi tammikuussa eli 2,8kk tulee olemaan se ikäero.

 

voi kääk mikä pettymys on ollut nää 3 päivää, olen sortunut sortumisten perään ja herkutellut vaikka millä, mahtaakohan tää johtua siitä että en ole voinut ulkoilla yhtään tän pukamaleikkauksen takia kun paikat ovat ihan sairaan kipeät ja siitä sitten masentuu ja herkuttelee pahaanoloonsa. :ashamed:

ja peilit eivät ikävä kyllä' valehtele, uskaltauduin katsomaan itseäni alasti kokovartalopeilistä ja voitte uskoa että näky oli KAMALA, oli löysää siellä ja löysää täällä ja ihan joka paikassa \|O \|O , mihin on mun urheilijan vartaloni kadonnut?? ensikeväänä pitäisi taas aloittaa baletti .

en vain ymmärrä että miten mies jaksaa palvoa ja rakastaa??
melkeinpä päivittäin saan kuulla kuinka kaunis ja ihana nainen olen , itse tunnen itseni lähinnä oksettavaksi ja rumaksi. :'(

 

Pikkuviikinki, morjensta!


Joo, kyllä se just se sisälläolo, mikä saa ihmisen kuuntelemaan mahan mielihalua. Miulla oli just repsahduspäiviä ja alkoi jo harmittamaan. Vaaka herjasi sitten ihan julkisesti (neuvolassa) siihen malliin, että tuli vähän ryhdistäydytttyä. Ja alkoi olla kyllä kaapitkinjo herkusista tyhjiä :snotty:

Mutta ihana mies sinulla, varmaan jaksaa kannustaa myös painonhallinta projektissa ja mihin ikinä ryhdytkin. Se on hyvä, että tukea löytyy. Eipä tarvitse ainakaan kapinahengessä keksiä vetää, niinkuin tää täällä toisinaan. Mie muistan vielä hämärästi millaista oli, kun mies palvoi ja väitti kauniiksi. Ja kyllähän niitä kohteliaisuuksia vielä satunnaisesti tipahtelee viel nykyään, mutta ei yhtään liikaa... *yhyy:tiä*

Nyt vaan könkkäset varovasi huomenna kaalikauppaan tai laita se ihana mies sinne vihannespuolta tyhjentämään ja sitten orvon olon yllättäessä roiskuttamaan kaalia ja leikkimään, että kyse on perunalastuista itse harrastin juuri tuota.

Huomenna on sokerien mittauspäivä, samoin sunnuntai, joten pitää kulkea polkua kaitaa. Ja maanantaina se toka synnytystavan arvio... tuntuu, että alkaa jo vanha sektiohaava olla koetuksella, joten toivottavasti pääsisi kohta sitä lasta tekemään. Nyt viiliä ja leseitä naamariin, niin illasta sukeutuu vallan ihana! Vai pidetäänkö vaihteeksi Linnea-raukalle peukkuja, että alkaisi synnytys ensi yönä?! Joopa joo, en usko. Siis alkavan.

Luin jostain, että stressihormoonit laimentaa supistuksia. Siinä on sitten kunnon noidankehä, kun naisihmiset on täynnä raivo/raskaushormonia ja venttailee niitä supistuksia ihan hermokohtauksen partaalla. No, nyt viilille, se rentouttaa.


:wave:

 

Pikaraportti:
en synnyttänyt yöllä. Istuin kyllä vessassa ja porasin, alkaa pupu hiipiä pöksyyn synnytysteeman tienoilta.

Aamulla vaaka -pusi pusi- oli ihana. KYMMENEN KILOA LÄHTENYT!
Näytti tasan 74! Siis 83,6 oli daignoosin aikaan, joten ei nyt ihan tasan, mut blondin tasan kuitenkin!
Kaikille paljon :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:
Hurjasti kiitoksia teille ihanaisille avusta ja tuesta, tuskinpa olisi muuten onnistunut!

Urakka on kuitenkin vasta puolessa ja vaikeintahan se on sitten saada myö spysymään siinä saavutetussa luvussa. Meidän pitää muistaa tsempata toisiamme sittenkin, jos ei olla enää sairaiden kirjoissa ja kansissa, ettei pysyvästi päädytä diabeteslistalle.

 

PIKKUVIIKINKI - Kyllä se on niin et sun mies ei edes huomaa sitä sun muuttumista... Mun mies katseli valokuvia yks päivä ja sillon vasta tajus kysyä et "mitä sulle on tapahtunut" kun oli se parikytä kiloa vähemmän painoa niissä... Sanoi et sen mielestä olen ollut tällainen koko ajan! Se myös yrittää aina lohduttaa et olen äiti ja mun pitä olla vähän pyöreä Kurjaahan se olis jos mies valittais painosta, eikä hyväksyis mua tällaisena kun oon... Se sanoo myös oettä ole ihanan pehmeä halattava

LINNEA - Herranjesta älä nyt synnytä vielä! Tai... Synnytä vaan! Kyllä tässä alkaa itse kullakin synnytys jännittää... Kai siitäkin hengissä selviää kuten ekastakin (onneks muisti pätkii siltä osin jonkin verran kun oli niin korkea kuume synnytyksessä)... Muistan kans kuinka esikoisesta odottaessa vollotin yöllä yksin vessassa kun synnytys pelotti... Mut toisaalta hyvä odottaa pahinta niin voi vaikka yllättyä vielä jos vaikka oliskin helppo synnytys (onko sellaista olemassa)... Pidetään peukut ylhäällä et pääset seuraavalla kontrollikerralla synnyttään tai nopeammin leikkaukseen jos se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta

Eilen oltiin ukkelin kanssa leffassa ja tuli sitten käytyä ravintolassa samalla kun aikaa oli! oli hyvää ruokaa! Käytiin Italialaisessa ravintolassa ja ruoka oli ihan suhteellisen kevyttä mut sitten piti hakea se tyypillinen säkillinen karkia :ashamed: Me ei oltais sitä haettu jos ei oltais oltu syömässä! En tiedä mikä siinä on mut kun syö jotain ja on täys niin SILTI on pakko saada lisää!!!! Oli kamala ähky ja tekee vieläkin huonoa joten eiköhän tää iikonloppu suju hyvin... Ne jäätelötkin kaapissa oksettaa... Leffa oli hyvä ja oli mukavaa olla kahdenkesken syömässä kun poju ei kiipeillyt pöydälle samalla... Meillähän poika nyt 1v3kk melkein ja ikäeroks muksuille tulee 1,5v!

Osasin olla puhumatta siitä lainasta, joka oli muuten joustoluotto... Kyllä mä nyt jaksan odottaa ens vuoteen! Oon vaan sellainen luonne jonka pitää saada kaikki tässä ja nyt! Sen vuoks asunnon osto, vauvan teko, koiran hankinta ja auton osto on ollut meillä aina nopeita juttuja! Huono piirre olla niin hätänen mut kyl toi ukkokin sanoi et eihän meillä olius mitään jos sen tarvis päättää tällaisia asioita Olen siis hyvä ihminen! Meillä ei onneks ole opintolainaa kun mies pääsi vakitöihin ja mä opiskelin niin se piti mut leivässä. Kävin myös ennen kun ton miehen tapasin, niin ite myös töissä ja tienasin opiskelujen ohella tosi hyvin (niin hyvin et saan nyt palautella noita #&%£$!* opintotukia)! Tykkäsin mun työstä ja sitä on ikävä, mut se firma on lopetettu kun omistaja teki täys alan vaihdon - ravintolasta autopesulaan Kyselin kylö et pääseekö työntekijät vaihdon mukana peseen kans autoja, mut en saanut vastausta! Olisin varmaan aika kiihottava kun pesisin autoja bikineissä tän mahani kanssa...

Nyt menen tekemään kanakastiketta

 

*haukotus* ja moi!

Meillä oli tänään varsinainen seikkailu, kun oltiin menossa Prismaan. Asumme siis korvessa, siitä lähdetään.

Mies tankkasi eilen kahdesti,kun oli se bensan hinnan nousu tänään. Kun sitten ajetaan, niin takki jo puolillaan ja ihan silmissä tyhjenee, eikä vilkut tai tuuletus enää toimi...

Auto sippasi, en saanut startattua ja lopulta mies meni rattiin ja mie työnsin liikkeelle. Sitten lähdetään ajamaan kohti varaosaliikettä ja auto sammuu bussipysäkille justiinsa ennen semmoista tosi kapeaa siltaa, missä yksi auto voi ajaa vaan kerrallaan. Siis ei voi edes vastaantulija ohittaa. Meidän matka siis tyssäsi siihen viisi metriä ennen sitä siltaa.

Miulla hirvee vessahätä ja juoksen pusikkoon. Kun tulen takas on mies konepellin alla ja lapsi itkee autossa. Kaikki tutut,´joille soitellaan on jossain satavuotisjuhlissa. Sitten viimein keksittiin soittaa yhdelle tyypille, joka tuli ja totesi, että akun hihna katki. Mies ja tää herra lähti hakemaan uutta hihaan ja myö jäätiin lapsen kanssa autolle. Sit hyö laittaa autoa kauan.

Otettiin virtaa ja ajettiin sen pelastavan enkelin kotiin. Siellä hänen perheensä ja saman ikäinen poika, kun meidän valtiatar. Heillä kovin kivaa, minua alkaa supistelemaan se kylmä ilma selkään. Mentiin lopulta sisälle, ja emäntä alkaa kahvin keittoon. Minua supistaa todella selkään ja pian jo mahaankin. Ei näin kovasti tähän mennessä! Ihanaa, jos ei olisi niin kamalaa.

Tunnen, että alkaa korvissa suhista, mutta en ilennyt alkaa syömään eväshapankorppua, kun pitää lapsia katsea. Käyn mittaamaassa verensokerin häveliäästi vessassa, se näyttää 3.1. Tosi alhainen miulle, ei ihme, että huimaa.

Miun lapsi huutaa nälkää ja emäntä vaan voitelee leivät semmoisella maitomargariinilla, joka ei käy meidän maitoallergiselle lapselle, vaikka mie yritän vikistä. Saan yhden leivän napatuksi tytölle juuri ennen, kun ehtiväinen voiveitsi ehtii sille. Itse syön hädissäni niitä leipiä, kun on niin alhaalla sokeri. Montakohan söin? Varmaan kuusi, niissä voita ja juustoa. Normaalisti en uskallla syödä maitotuotteita, kun olen tämmöinen sokeri & painoneurootikko.

Mies paniikissa, yx työkaveri odottaa tienpenkassa, kun suunnitelman A mukaan lapsen ja miun siipan piti hakea kollega tien penkasta ja viedä jälispeliin. Kollega kylmissään. Tytär nälissään. Jääkiekkopeliin 45km:n matka. aikaa saman verran, ja miut pitää heittää viel kotiin 15km:n päähän. En kyllä lähde peliin istumaan ja juoksemaan esikon perässä supistellen!

Auto viimein valmis, kiitellään ja juostaan kahvipöydästä hyvin tavoin varustettuna suoran pihalle. Mieskin nälissään. Ajetaan hampurilaiseravintolan luukulle jonon hännille ja myyjä on maailman hitain. Miekin syön hampurilaisen, en muista edes kieltää majoneesia, vaikka se verensokerin mittaus.

Ja kotona tietysti koko tuon viiden tunnin ajan ruoka uunissa. Kypsäksi tuli. Mies tuo miut ja lapsen kotiin, ei jouda odottelemaan, että lapsen vaatteiden vaihtoa ja miustakin tytöllä ihan tarpeeksi seikkailua yhdelle päivälle. Se miun kissanpäivistä yksikseni. Ja syynnytksenkäynnistyslenkistä. Ei vaan jaksa.

Sit tuli vieraita, olivat ihanani. Mukana vastasyntynyt vauva, nam.

Että semmoinen päivä täällä. Ja se juustovoileipä-Mäkkäri verensokeri oli mukavat 8.1. Mutta jos tulee sairaalassa sanomista, niin eiköhän hyö hiffaa hiljentyä, jos mie pistän saman paapatuksen tulemaan. Voi Taavetti sentään.

Ja supistukset on tietenkin hyytyneet, mutta väliäkö tuolla. En jaksaisi kyllä tänään synnyttääkään \|O *haukotus* mutta saapi tulla, jos on tullakseen, joutaahan sitä haudassa lepäämään.

 

kovimmat supistukset tähän mennessä... toivo herää.

 

ihanaa linnea, toivokaamme että pian pääset hakemaan pientä nykeröä!!! :heart: :heart:
tänään olen vihdoin onnistunut hiukan ulkoilemaan ja popsin jopa porkkanoitakin pahimpaan himoon olivat ihan hyviä!!!

oletteko koskaan koittaneet dippailla vihanneksia esim. valkosipulidippiin shipsien sijasta??on muuten tooosi hyvää .

 

taisi ne supparit hyytyä. Ja sokerit ihmeen korkealla. No, huomiseen! Ja on ne hyviä.

 

Heissan!Minäkin sitten kurkkaan tänne.Liityin tähän sokeriklubiin jokunen aika sitten ja olenkin onnistunut saamaan muutaman kilon pois.Nyt vaan jatkan samaa rataa loppuun saakka niin ei tuota painoa pääse kertymään.Ja hyvin on mennyt.

 

\

Heissan!Minäkin sitten kurkkaan tänne.Liityin tähän sokeriklubiin jokunen aika sitten ja olenkin onnistunut saamaan muutaman kilon pois.Nyt vaan jatkan samaa rataa loppuun saakka niin ei tuota painoa pääse kertymään.Ja hyvin on mennyt.

Hyvä! Ja tervetuloa!

Täällä supparit laantui yöksi, mutta saipahan nukuttua sitten. Sokerit edelleen vähän korkeammat, kuin viime mittauksissa. Mistä lienee johtuu? Siis sen eilisen auton-vika-hätä-rasva-safakat lisäksi... No, on tuo synnytys niin lähellä, ettei jaksaisi enää turhia huolia miettiä. Mummu alias lapsenhoitajatar tulee tänään, eli onpahan ainakin seuraavan neljän päivän ajan yksi huoli vähempi jos tulee äkkilähtö. Ja tuleepahan siivottua saman syyn varjolla. Se sauna on vielläkin pesemättä, ei sentään niiiin hinku sinne laitokselle ole.

Tällä puolella ruutua tuntuu joku muukin kärsivän noista loppuraskauden hormooniongelmista, eli äijä on yhtä kivalla tuulella kuin peppuun sihdattu nallekarhu. Mutta kukapa ei joskus olis. Enpä anna uhallakaan huonon tuulen tarttua, lällätilää hälle!

 

Heippa!
Eikun töpäköitä supistuksia Linnealle, että saadaan lisää vauvoja sokeriklubilaisille! Milloinkas se sun laskettu aika taas olikaan? Varmaan lukee tuolla jossain, muttei laiska jaksa selata...
Itse jouduin/pääsin saikalle supistusten takia nyt seuraavaksi pariksi viikoksi, vielä niitä ei todellakaan tarvitsisi tulla näin ahkerasti, kun viikkoja vasta 25 tasan tänään. Alkoivat sen verran painaa mieltä, että kävin lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole paikat alkaneet aueta. Ei onneksi olleet, mutta lääkäri pisti silti jäähylle. Ja hyvä näin, kun meillä on töissä tosi hiljaista ja yt-neuvottelut meneillään. Mielelläni olisin kotosalla vaikka äippälomaan asti, sen verran on noita selkä- ja liitoskipuja supistusten lisäksi. Ei tää raskaus näin ikäloppuna ookaan enää niin helppoa kuin silloin 13 vuotta sitten, jolloin muuten makoilin sairaalassa tähän aikaan tuore vaaveli kainalossa... pojulla oli nimittäin eilen synttärit.
Juu eikä tullut paljon mässättyäkään ei.. :ashamed:
Mutta kerrankos sitä 13 vuotta täytetään :saint:

 

Ohhoh LINNEA mitä meininkiä teillä! Toivottelen nyt supistuksia lisää sinne, ja älä nyt tosiaan niistä sokereista stressaa, tuo teidän extreme-reissu oli tosiaan NIIN extreme, että ehkä sillä on osuutta asiaan... Mulla oli eilen tosi hyvä arvot, tänään en oo mitannu, ja arvatkaa vaan mässäilinkö eilen illalla... Korvapuustia, vähän jädeä (rasvaa tosin vaan 2,1 %), leipää... Ja tänään aion tilata pizzan (ja myös syödä sen!), vaikka ristiinnaulitsisitte minut. Ja huominen maanantairaportti odottaa...

Meillä ikäeroa noille lapsille tulee melko lailla vuosi. Esikoinen täyttää siis vuoden 28.9. ja mul on laskettu aika Aleksis Kiven päivänä, 10.10. Sittenpä meillä on kaks vauvaa talossa...

Sellasta tänne, repsahtelua repsahtelun perään... No, huomenna alkaa rv 35, enää korkeintaan 7 viikkoa synnytykseen...

 

\

Heippa!
Eikun töpäköitä supistuksia Linnealle, että saadaan lisää vauvoja sokeriklubilaisille! Milloinkas se sun laskettu aika taas olikaan? Varmaan lukee tuolla jossain, muttei laiska jaksa selata...
Itse jouduin/pääsin saikalle supistusten takia nyt seuraavaksi pariksi viikoksi, vielä niitä ei todellakaan tarvitsisi tulla näin ahkerasti, kun viikkoja vasta 25 tasan tänään. Alkoivat sen verran painaa mieltä, että kävin lääkärissä tarkistuttamassa, ettei ole paikat alkaneet aueta. Ei onneksi olleet, mutta lääkäri pisti silti jäähylle. Ja hyvä näin, kun meillä on töissä tosi hiljaista ja yt-neuvottelut meneillään. Mielelläni olisin kotosalla vaikka äippälomaan asti, sen verran on noita selkä- ja liitoskipuja supistusten lisäksi. Ei tää raskaus näin ikäloppuna ookaan enää niin helppoa kuin silloin 13 vuotta sitten, jolloin muuten makoilin sairaalassa tähän aikaan tuore vaaveli kainalossa... pojulla oli nimittäin eilen synttärit.
Juu eikä tullut paljon mässättyäkään ei.. :ashamed:
Mutta kerrankos sitä 13 vuotta täytetään :saint:

Onnea teinin äidille Varmaan veikeetä saada pikkuveli tai sisko.

Voi sinua, kun joudut sinne sairaalaan. pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin ja saat aikasi kulumaan.

Miulla on laskettu 13.9 eli onkos se ensi viikolla? Hym... joo, niinpä kai. Ja huomenna synnytstystavan uudelleen arviointi. Kumma, ettei irveesti edes jännitä. On vaan niin pöltsy olo... pöltsyys varjelee maailman murheilta =)

Kiitos niistä supparitoivotuksista!!!!! Pitänee tässä ryhdistäytyä, etten tuota teille pettymystä. Siivous ja seksi ei tässä talossa tuota tulosta, joten mie uskon tuohon käppäilyn voimaan. Eli jos lähden esikoista lykkimään ja illalla viellä sportti-mummun kanssa lenkille, niin ihmehän se on, jos ei mitään tapahdu.

Ja illan voi kököttää Linda Lampeniuksen meille suomalaisille markkinoimassa lantionavaus asennossa. Mie vaan jätän sen viulun viksummille ja laitan viel jakkaran alle, niin ei liian rankaksi käy. Sillä saa iltaisin mukavat supparit aikaseksi, jotka tosin loppuu heti, kun pääseen toivorikkaana (sairaalakassi kainalossa ja päällysvaatteet päällä) muina naisina nukkumaan.

Voikaatten hyvin!

 

Moi kävin täällä.
Söin jätskiä.
Vaihdettiin järjestystä 2 huoneessa kun saatiin uus sohva.
Vihannekset on kaikonneet meidän perheestä... mistäköhän ne löytyis?
kaikki yhden ja hakkaa päälle!!!
Täältä noustaan ja tsemppiä... imettämään :wave: