linnea 75
\
ja sit tuohon painonpudotukseen, miulla lähti kans eka kymppi nopeasti ja sitten se tasaantui kunnes vauva oli saatettu maailmaan. synnyksessä (miul leikkaus) tuli sitten taas turvotukset, mutta sitten niitä hujahteli viiden kilon viikkovauhdilla pois, että ihan hirvitti. vaan hyvin siis kävi, turhat lähti.
ai niin, silloin vaikka miulla painoa lähtikin, niin vauva kasvoi koko ajan ykäkäyrilla ja olisi ollut varmaa aikamoinen jötäle syntyessään, jos en olisi ollut ruokavaliolla. lisäksi esikoisen raskauden aikana söin siis miten sattuu ja tän kakkosen aina justiinsa paljon kasviksia rasvaisten pihvien sijaan. siis pointtiin, pikku kakkosella on huomattavasti vähemmän ruoka-allergioita. siis porkkananpuputus kannattaa siinäkin mielessä.
sitten viel tuohon nelikymppinen, "menin kauppaan ja söin suklaat", täällä sama hommeli, kun eivät käynistäneet synnytystä vaikka äitee oli mennyt suunnilleen hammasharja kainalossa sairaalaan. auttoi muuten, eli harkittu täsmä repsahdus voi rd:nkin aikana olla poikaan, mutta huom. harkittu, ettei tule se kaamea olo sokereiden noustessa pilviin.
taas viiville; dietorellejä voi vedellä, sekin riippuu ihmisestä. yleensä ne makeutusaineet ei kai nosta sokereita, mutta joidenkin immeisten kemiat suhtautuu makeutusaineisiin kuten tavallisiin sokruihin. miulla dietorellit nosti sokereita. on muuten kaupassa sitten kaikkii Läkerolleja, Dietorellejä ja myös sokerittomia salmiakkeja, mutta niitä vetämällä turpoaa, oli raskaana tai ei. sitten on kans sokeritonta suklaata, joka on kyllä ihan fuskua, koska kaloreita on enemmän kuin monissa tavan suklaateissa. en suosittele, ei ole edes hyvää.
no, kunhan on mittarit kehissä, niin pääset hienosäätämään. nyt on oma olo se paras mittari eli se minkä syömisestä tulee virkeemmäksi voi hyvällä omallatunnolla syödä ja minkä vaan ähkyyn ja väsyneeksi voisi passata.
toistoa nyt, mutta rd;n aikana ainakin miulla se oma keho oli semmoinen kyttä, ettei mitään hampurilaisia majoneeseilla vedetty, kun oli ihan töhö lopun päivää. nyt raskauden jälkeen pitää vaan totella sitä tyhmää vaakaa.
hirveeseen papatukseen tässä oikeen varhaiskeski-ikäisen (anteeksi kirosana) innolla pitkästä aikaa innostuu.
mites Dara? ja Kipsu?
ps. täällä kohta vauvavuosi pulkassa, vähänkö ihanaa. en edes pidä isoja bileitä, sillä miusta myö ollaan biletetty joka yö ihan tarpeeksi tän pikku-jullikan kanssa. siis vauvan, ei miehen sentään. =)
ekaksi viiville, et vettä on varmaan aika kova työ juoda liikaa. siis tuleehan se pois. joo, vitsi vitsinä. miusta kanssa hyvä aamulla kulauttaa lasi tai pari, niin saa aineenvaihdunnan taas tolpilleen. itse ollessani tokaa kertaa raskaana join kuin kaniini, eikun kameli. vesipullo oli aina matkassa. säästyin tosi hirveiltä turvotuksilta, joista kärsiä sain ekassa raskaudessa, kun upposi suklaat ja suolaset ihan yhtä lailla. siis samoilla linjoilla nelikymppisen kanssa.Alkuperäinen kirjoittaja 04.09.2006 klo 13:02 nelikymppinen kirjoitti:\Johtuiskohan tuo painon putoaminen just sen turvotuksen vähenemisetä.Alkuperäinen kirjoittaja 04.09.2006 klo 10:21 Viivuska kirjoitti:Nyt tuli mieleen, että enhän minä syö liian vähän kun oma vaaka näytti jo 72.9 viikko sitte neuvolassa oli 74.6? Ja mun mielestä nuo on suurinpiirtein pitänyt samaa tuo meidän oma vaaka ja neuvolanvaaka. En muuten valita vaik laskee mut kunhan vaavi vois vaan hyvin tuol masussa..
Ja kun syöt oikein,niin vauvakin voi hyvin.
Hieno juttu,että otat tosissasi tämän raskausdiabeteksen "uhkan",kaikki nimittäin eivät välttämättä sitä tee.
Mutta itsekuria tulet varmasti vielä tarvitsemaan. Mutta kun ajattelee sitä mahtavaa palkintoa sitten synnytyksen jälkeen,eli vauvaa,niin kyllä sitä jaksaa.
Vaikka välillä vähän syömiset lipsahtaakin. Ite muistan,kun siskoni sai vauvansa,vaikka minulla oli häntä ennen laskettuaika.Kun sain kuulla siitä,mulla otti niin päähän se,että olin vielä yhtenä kappaleena, niin mitä teinkään?.Meninkauppaan ja ostin suklaata ja söin kaikki siltä istumalta!!
ja sit tuohon painonpudotukseen, miulla lähti kans eka kymppi nopeasti ja sitten se tasaantui kunnes vauva oli saatettu maailmaan. synnyksessä (miul leikkaus) tuli sitten taas turvotukset, mutta sitten niitä hujahteli viiden kilon viikkovauhdilla pois, että ihan hirvitti. vaan hyvin siis kävi, turhat lähti.
ai niin, silloin vaikka miulla painoa lähtikin, niin vauva kasvoi koko ajan ykäkäyrilla ja olisi ollut varmaa aikamoinen jötäle syntyessään, jos en olisi ollut ruokavaliolla. lisäksi esikoisen raskauden aikana söin siis miten sattuu ja tän kakkosen aina justiinsa paljon kasviksia rasvaisten pihvien sijaan. siis pointtiin, pikku kakkosella on huomattavasti vähemmän ruoka-allergioita. siis porkkananpuputus kannattaa siinäkin mielessä.
sitten viel tuohon nelikymppinen, "menin kauppaan ja söin suklaat", täällä sama hommeli, kun eivät käynistäneet synnytystä vaikka äitee oli mennyt suunnilleen hammasharja kainalossa sairaalaan. auttoi muuten, eli harkittu täsmä repsahdus voi rd:nkin aikana olla poikaan, mutta huom. harkittu, ettei tule se kaamea olo sokereiden noustessa pilviin.
taas viiville; dietorellejä voi vedellä, sekin riippuu ihmisestä. yleensä ne makeutusaineet ei kai nosta sokereita, mutta joidenkin immeisten kemiat suhtautuu makeutusaineisiin kuten tavallisiin sokruihin. miulla dietorellit nosti sokereita. on muuten kaupassa sitten kaikkii Läkerolleja, Dietorellejä ja myös sokerittomia salmiakkeja, mutta niitä vetämällä turpoaa, oli raskaana tai ei. sitten on kans sokeritonta suklaata, joka on kyllä ihan fuskua, koska kaloreita on enemmän kuin monissa tavan suklaateissa. en suosittele, ei ole edes hyvää.
no, kunhan on mittarit kehissä, niin pääset hienosäätämään. nyt on oma olo se paras mittari eli se minkä syömisestä tulee virkeemmäksi voi hyvällä omallatunnolla syödä ja minkä vaan ähkyyn ja väsyneeksi voisi passata.
toistoa nyt, mutta rd;n aikana ainakin miulla se oma keho oli semmoinen kyttä, ettei mitään hampurilaisia majoneeseilla vedetty, kun oli ihan töhö lopun päivää. nyt raskauden jälkeen pitää vaan totella sitä tyhmää vaakaa.
hirveeseen papatukseen tässä oikeen varhaiskeski-ikäisen (anteeksi kirosana) innolla pitkästä aikaa innostuu.
mites Dara? ja Kipsu?
ps. täällä kohta vauvavuosi pulkassa, vähänkö ihanaa. en edes pidä isoja bileitä, sillä miusta myö ollaan biletetty joka yö ihan tarpeeksi tän pikku-jullikan kanssa. siis vauvan, ei miehen sentään. =)