V
vierailija
Vieras
Kyllä voi. Pääasia et menee sinne ajoissa mut terveenä ja ymmärtää ohjeet oikein.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Noh, minun lapset on jo aikuisia ja omat vanhemmat kuolleet, joten en todellakaanpuhu itsestäni
Niin no olisihan se toki ideaali, että palkalla eläisi ilman tukia. Mutta se ei ole oikein realismia. Yritys voi maksaa tehdystä työstä vain sen työn arvon verran. Sekin on sikäli liikaa, ettei siitä jäisi yritykselle mitään ja siihen palkkaamiseen sisältyy vielä riski. Mutta siis euron arvoisen puutikun tekijälle ei voi maksaa tikusta kahta euroa. Ja kaikki työ ei vain enää nykypäivänä ole kovin arvokasta. Siitä huolimatta on jokaisen osapuolen kannalta kannattavinta, että henkilö tekee töitä. Siitä hyötyy firma, työntekijä ja yhteiskunta. Tämän takia liian pientä palkkaa on järkevää täydentää jonkin verran sosiaalimaksuilla. Vaikka sen maksaakin yhteiskunta, niin sen hintalappu on paljon pienempi, kuin että henkilö ei tekisi mitään ja nostaisi jokaisen senttinsä yhteiskunnalta. Mutta tuen tulisi nimenomaan olla palkkatuloa täydentävää, eikä perustua esimerkiksi asumiskustannuksiin keskustassa.
Yritystuet on vähän monimutkaisempi yhtälö. Ensinnäkin iso osa tuista on lainan takuita ja vastaavia. Eivät siis riihikuivaa rahaa. Toisekseen Suomi on liian pieni peluri tässä pelissä. Meidän ei kannata periaatteen takia esim. tappaa metsäsektoriamme vain siksi, että periaatteen vuoksi emme tue ja sitten Saksa ja Ruotsi ovat asian ainoita hyötyjiä. Markkinat ovat nykyisin täysin globaalit. Ja vielä kolmas pointti: vaikka suuryrityksiä tuetaankin, niin ne ovat siitä huolimatta nettomaksajia. Pelkkänä yhteisöveroina ne maksavat huomattavasti ja siis huomattavasti enemmän rahaa yhteiskunnalle, kuin yhteiskunta antaa heille tukia. Onko se sitten yhteiskunnalta tuki vai sijoitus? Annan Stora Ensolle euron ja se antaa mulle kolme takaisin. Vai en enna sitä euroa ja Stora Ensoa ei enää sitten ole ja en saa sieltä mitään.
Työpaikkojen lukumäärän seuraaminen nykyhetkessä on myös lyhytnäköinen katsantokanta. Yt-neuvotteluja käydään (nykyisin muutosneuvottelu) koska talous sukeltaa. Tälle on toki monen monta selittävää tekijää, mutta nyt tehtävät toimenpiteet tähtäävät talouden kurssikäännökseen. Nousukaudella irtisanomisia ei sitten olekaan enää samalla tavalla, vaan päinvastoin ihmisiä palkataan ja uusia työpaikkoja syntyy. Jos minä rakennan veneitä serkkupojan kanssa, niin emme saa isompia tilauksia, koska emme niitä veneitä pysty toimittamaan. Veneentekijälle on yksi paikka auki ja työttömiä työnhakijoita on kaksi. Kun saamme ensin sen yhden veneentekijän remmiin, niin alamme saada isompia tilauksia ja kohta avaamme uudestaan työpaikan sille toisellekin työttömälle työnhakijalle. Tuo on siis peruslogiikka hyvin yksinkertaistaen.
V
vierailija
Vieras
Voi hyvää päivää mikä kommentti. Minäkin varmaan valitsin jäädä leskeksi ja sen myötä yksinhuoltajaksi.
V
vierailija
Vieras
Krista Kiuru puhui tänään Ylen aamussa 33.000 lapsesta, jotka kärsivät köyhyydestä.Sofia Virta ryöpytti hallitusta: ”Kaupungissa asuva yksinhuoltaja on jo töissä, pitäisikö ottaa toinenkin työ?”
Vihreiden kesäkuussa valittu uusi puheenjohtaja Sofia Virta ryöpytti hallituksen leikkauksia lauantaina Helsingissä vihreiden oppositiotaipaleen ensimmäisessä puoluevaltuuston kokouksessa.
Vihreät | Sofia Virta ryöpytti hallitusta: ”Kaupungissa asuva yksinhuoltaja on jo töissä, pitäisikö ottaa toinenkin työ?”
Tuore puheenjohtaja esiintyi edeltäjäänsä Ohisaloa käytännönläheisemmin ja kiihkeämmin.www.hs.fi
”Orpon hallituksen valinnat ovat epäinhimillisiä, mutta niitä leimaa myös ristiriitaisuus ja rohkeuden puute”, Virta sanoi.
Virran mukaan vihreiden tehtävä on muistuttaa, että ”Orpon hallituksen toimet eivät ole sellaisia, että ne on pakko tehdä”.
Virta mainitsi kolmeen kertaan, että hallituksen budjettipäätökset alentavat myös pääministerin verotusta samalla, kun köyhemmiltä leikataan.
Hän sanoi ymmärtävänsä, että vähät resurssit pitää nyt käyttää ”fiksusti”. Näin hallitus ei hänen mukaansa tee.
”Hallitus sanoo tekevänsä kipeitä päätöksiä, jotta tulevaisuuden lapsilla olisi parempi. Samaan aikaan se ottaa näillä päätöksillä riskin, että asiantuntijoiden mukaan 12 000 lasta putoaa tässä hetkessä köyhyyteen.”
Samalla hallitus Virran mielestä ”tuhlaa rahoja tehottomiin, markkinoita vääristäviin ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin”.
Virran mielestä leikkaukset nuorten palveluista tulevat myöhemmin kalliiksi.
Asumistuen leikkaukset taas heikentävät työnteon mahdollisuuksia matalapalkka-aloilla etenkin kaupungeissa, Virta syytti.
”Hallitus kertoo, että lapsiperheköyhyys Suomessa vähenee, kun vanhemmat menevät töihin ja hallitus kertoo, että he haluavat lisää ahkeruutta”, Virta sanoi.
”Hallitus siis kertoo kaupungissa asuvalle, päiväkodissa työskentelevälle yksinhuoltajalle, että menepä töihin. Kas kun hän on jo töissä. Tarkoittaako hallitus, että matalapalkka-alojen työntekijöiden pitäisi ottaa toinenkin työ?”
Hyvä Sofia!
Katsoin ohjelman uudestaan varmistaakseni tuon luvun.
En voi muuta kuin todeta, että persut ja kokoomus ovat tyhmiä.
He eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä leikkauksillaan.
Kristilliset ja RKP ovat yhtä paljon ulalla asioista. Järki hoi, äly älä jätä.
Olette täysin pihalla suomalaisesta arkitodellisuudesta.
V
vierailija
Vieras
Kyllä paperitehtaiden työntekijät ajoivat itse alas ne tehtävänsä kun ei se rulla taida ihan yhden ihmisen käsissä valmistua sinne konttiin?Ahtaaja tienaa tekemällä ylityötä. Samaan pystyy vaikkapa sairaanhoitajakin. Sähkärit ja muut erikoismiehet saattavat pystyä hilaamaan ihan peruspalkkansakin kovaksi, mutta silloin on melkeinpä tehtävä työtä yrittäjänä. Tietysti urakoissa on kovat tuntiansiot duunarillakin, mutta urakka on aina vähän eri homma.
Sairaanhoitaja Minna tienaa 5 300 euroa kuussa – kertoo, miten se on mahdollista
Sairaanhoitajana työskentelevä Minna näkee Excel-taulukoistaan, että mitä todennäköisimmin hänen 60 000 euron vuositulotavoitteensa täyttyy tänä vuonna. ”Raha ei tuo onnea, mutta saan sillä asioita, jotka tuottavat minulle onnea”, Minna kertoo.www.is.fi
Nuorille sanoisin, että painakaa ylityötä. Jos ei lapsia vielä ole, niin tienatkaa. Jossain vaiheessa tulee se hetki kun ei pysty eikä jaksa. Nuorena kannattaa maksaa asuntolainaa ja kerryttää eläkekertymää niin paljon kuin suinkin pystyy.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Tinderi laulamaan ja ongelma on ratkaistu.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Isommat palkat ovat realismia matalapalkka-aloilla, kyse on siitä kuinka ahneita halutaan/voidaan olla.
Esim. brändeillä on varaa maksaa tehtaille enemmän, ja näin tehtailla olisi mahdollista maksaa parempia palkkoja.
Kaikkien merkkien sekä tehtaan johdon olisi siis sitouduttava siihen, että korkeammat sisäänostohinnat mahdollistaisivat korkeammat palkat.
Tuo on siis perus logiikka hyvin yksinkertaistaen.
Muuhun en nyt kerkiä vastaamaan, mutta palaan tähän.
V
vierailija
Vieras
Sitten se tärkein kysymys: kuinka paljon sinä ja muut kuluttajat olette valmiit maksamaan enemmän tuotteista ja palveluista?
V
vierailija
Vieras
Ensinnäkin kannattaa muistaa, että yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla ja länsimaissa markkinat ovat monin osin kylläiset. Samaan aikaan omistajat hakevat sijoituksillensa parasta mahdollista tuottoa mahdollisimman pienellä riskillä. Tämä on vain faktaa.
Ajatellaan, että mekkotehtaalla on 500 ompellijaa palkalla 1900€/kk. Työnantaja maksaa kuukaudessa 1 200 000€. Jos he maksaisivat niin, että tehdastyöläisen ei tarvitse nostaa mitään asumistukia yms., että palkka "riittää elämiseen" ja nostaa palkan suomalaiseen mediaanipalkkaan 3000€/kk, niin yritys maksaakin 1 900 000€. Vuodessa ns. ylimääräistä kulua syntyy 8 400 000€. Tuon kokoiselle ompelimolle se on valtava summa ja ylipäänsä tilikauden tulos voisi olla ehkä miljoonan verran plussalla.
Ongelmahan ei olisi kummoinen, jos erotuksen voisi jyvittää myyntihintaan. Eli jos nyt kotimainen mekon tuottaminen maksaa kotimaassa käsityönä 80€/kpl, siihen tulee päälle yrityksen kate, tukkuporras, verot, logistiikka, jälleenmyyjän kate yms. hinta kuluttajalle on materiaaleista riippuen ehkä jossain 180-280€/kpl. Tämä pitäisi vähintään kaksinkertaistaa, ehkä kolminkertaistaa. Kuluttajan pitäisi siis olla valmis maksamaan 360-840€ tuosta mekosta.
Joku ehkä sanoisi, että taskurahoja. Toinen toteaisi, ettei edes nykyisillä hinnoilla osta kotimaista mekkoa juuri korkean hinnan takia. H&M pyytää mekosta 30€, joten sen verran on siitä valmis jatkossakin maksamaan. Siinä jokainen tajuaa, että käy hyvin pian niin, ettei koko mekkotehdasta enää ole olemassakaan ja kaikki 500 ompelijaa makaa kortistossa itkien, että kun "normaalipalkkaisia" töitä ei enää ole tarjolla.
No vasemmistolainenhan sanoo tietenkin, että tuo yksittäinen osa kulurakenteesta (yrityksen kate) on se mistä pitää tinkiä. Sanomattakin on taas selvää, ettei siitä nipistäminen yksinään riitä kärpäsen kakkaakaan tuossa paletissa. Samaan aikaan pitää muistaa miksi omistajat ja sijoittajat ovat omat rahansa riskeeranneet ja laittaneet kiinni tuohon mekkotehtaaseen. Sitä ei ole tehty hyvästä tahdosta tai jalomielisyyttään. He ovat pohtineet ja pohtivat jatkuvasti, että pistääkö raha mieluummin terästehtaaseen, sähköautoihin, asuntosijoittamiseen tai vaikka riskittömästi pankin koroille.
Sama ilmiö näkyy nyt yhteiskunnassa asuntosijoittamisessa. Asuntojen rakentamisen kustannukset ovat nousseet ja ne eivät mene hyvin kaupaksi. Ihan kuten esimerkissäni ne mekot. Samaan aikaan sijoittamisen riskit ovat kuitenkin edelleen olemassa. Yhtä aikaa pankit maksavat pelkästään rahoja riskittä lepuuttamalla jo kohtuullisen hyviä korkoja. Suurissa summissa desimaalitkin ovat jo ratkaisevia. Kun asuntosijoittamalla voit hakea riskin kanssa 4,5% tuottoa ja pankki lupaa täysin riskittä 4,03%, niin sijoittajista moni valitsee jälkimmäisen. Puhumattakaan jos samaan aikaan kehittyvät osakemarkkinat Intiassa ennakoivat esim. jopa 20% tuottoja toimialasta riippuen.
V
vierailija
Vieras
Sinä se jaksat kirjoittaa - voi luoja!
Tiivistä hyvä mies!
Ihan pikaisesti illanvieton lomasta nyt!
Ajatella, tänne on näin pakko päästä!
”Hmmm, joo, menkää vaan edeltä mä tsekkaan nopee ton kaksplus palstan”.
Kaikkien merkkien sekä tehtaan johdon olisi siis sitouduttava siihen, että korkeammat sisäänostohinnat mahdollistaisivat korkeammat palkat.
Siihen tarvitaan tehtailta tilaavien yritysten pitkäjänteistä ja läpinäkyvää yhteistyötä toistensa ja tehtaiden kanssa. Yritysten pitää olla valmiita maksamaan tilauksistaan enemmän.
Ensimmäinen askel yrityksille on sitoutua elämiseen riittävien palkkojen maksamiseen. Niiden tulee selvittää, millainen palkkataso alihankkijoiden tehtailla on, ja miten se vertautuu elämiseen riittävään palkkaan. Yritysten tulee tehdä suunnitelma, miten elämiseen riittäviin palkkoihin päästään niiden arvoketjuissa, ja raportoida työn etenemisestä.
Palaan tähän vielä. Mukavaa iltaa/aamua/päivää sinne.
V
vierailija
Vieras
Kyllä mä ymmärrän miten markkinat toimii ja senpä vuoksi ymmärrän myös sen, että ihmisiä ei tarvitsisi kurjistaa, ainakaan liikaa.
Toki töitä pitää tehdä, mutta on meillä paremminkin nuo palkat joskus riittäneet.
Kaikki voittaa loppupeleissä!
Aistin lievää suurempaa paradoksaalisuutta. EU-vastustaja ehdottaa globaalia, ylikansallista kartellia yritysten kesken.
Tai vaihtoehtoisesti Venezuela-tyyppistä sosialismia?
Elä nyt liioittele enemmän kuin on tarpeen. Kyllä voi vähän jakaa tasaisemmin.
Ihmisethän ovat rikkaampia kuin koskaan, lisäksi isompi joukko, mutta köyhiä vaan riitää.
Tällaisia matalapalkkoja ei ole ollut, eikä etenkään näin paljon!
Elinkustannuksiin nähdenhän nuo ovat ihan mahdottomia.
Nyt menen
”joo, oota hetki vastaan vielä palstan m1ehelle”
Hauskaa iltaa!