Siskosi tai veljesi joutuu dialyysiin kun munuainen pettää ja sinua pyydetään luovuttajaksi

Suostutko vai et, sisaruksesi elämä saattaa riippua tästä.
Miksi suostut, miksi et?

 

Suostun, jos vain kelpaan luovuttajaksi.

 

Veljeni menehtyi polykystiseen munuaistautiin, ennen kuin selvisi mikä häntä vaivaa. Olisin ilomielin antanut hänelle munuaiseni.

 

Suostuisin, siskoni ja veljeni ovat minulle niin rakkaita, että voisin heidän vuokseen luopua munuaisestani.

 

Suostuisin varmasti jos sisarukseni henki olisi siitä kiinni. Itse selviäisin varmasti yhdelläkin munuaisella.

 

Tietenkin. Muu ei kävisi mielessäkään.

 

Luovuttaisin. Helposti.
Mutta meidän perheessä se tod näk olen minä, joka on varaosia vailla...

 

Suostuisin.

 

luovuttaisin, tietenkin.

 

[QUOTE="akka";26778189]Suostutko vai et, sisaruksesi elämä saattaa riippua tästä.
Miksi suostut, miksi et?[/QUOTE]

Tietenkin suostun.
Suostun myös kaikille muille, jotka älyävät pyytää ja joille suostujaksi sovin.

 

Tietenkin suostun.
Suostun myös kaikille muille, jotka älyävät pyytää ja joille suostujaksi sovin.

Mulla sama. Mutta en kelpaa. Mutta mulle sopivat on testattu (varmuuden varalta).

 

Ilman muuta suostuisin.

 

Luovuttaisin jos vaan olisin sopiva luovuttaja. Sitä ei tarvitsisi edes miettiä.

Toki uskon että niin ison operaation jälkeen voisi olla henkinenkin sopeutumisvaihe, kun ei se nyt ihan sormia napsauttamalla käy elimenluovutuskaan... Kuitenkin tekisin sen pelastaakseni sisareni hengen.

 

Tottakai, jos vaan verityypit mätsäis.

 

Tuollaista ei ikinä voisi tapahtua...

 

En suostuisi. Siskoni on nykyään mulle "kuin kuolut" Ei pidä mitään yhteyttä enää

 

Mulla sama. Mutta en kelpaa. Mutta mulle sopivat on testattu (varmuuden varalta).

Min olen ex-syöpäpotilas jonka hb ei tahdo pysyä säällisissä lukemissa eli huono luovuttaja nykyään. Toisaalta kudostyyppini on harvinainen eli ehkä helkutin hyvällä onnella pääsen silti joskus luovuttamaan...
Todella paljon, paljon mieluummin antaisin esim toisen munuaisen tarvitsevalle kuin jäisin odottamaan, jotta milloinka moinen omassa kropassani krotaa,

 

Hetkeäkään epäröimättä suostun luovuttajaksi, olen myös tehnyt elintenluovutustestamentin.

 

Tietenkin suostuisin, ja oikeastaan suurempia miettimättä kenellä tahansa tutulle. Luultavasti jos,mjostain selviäisi että jollekin tuntemattomalle voisin luovuttaa, niin suostuisin siihenkin.

 

En suostuisi. Siskoni on nykyään mulle "kuin kuolut" Ei pidä mitään yhteyttä enää

Mä en ole mun siskoni kanssa missään väleissä myöskään, mutta tiedän kuinka hankalaa on löytää sopivia elimiä. Joten ainakin testeissä kävisin.

 

Kyllä ja miksi, no koska rakastan heitä, kaikkia viittä.

 

[QUOTE="Vieras";26778325]Tietenkin suostuisin, ja oikeastaan suurempia miettimättä kenellä tahansa tutulle. Luultavasti jos,mjostain selviäisi että jollekin tuntemattomalle voisin luovuttaa, niin suostuisin siihenkin.[/QUOTE]

Tämä mielestäni terve suhtautuminen asiaan.
Kaikki muut ajatukset... on jotenkin epäilyttäviä tms?
Kai niidnekin taustalla on kunkin oma psykologinen historia... mitta SILTI?

 

Tottakai suostuisin, tuskin edes miettisin asiaa.

 

Tämä mielestäni terve suhtautuminen asiaan.
Kaikki muut ajatukset... on jotenkin epäilyttäviä tms?
Kai niidnekin taustalla on kunkin oma psykologinen historia... mitta SILTI?

Mitenkähän ihminen, joka on luovuttanut toisen munuaisen, sijoittuisi sitten jonossa, jos tulisikin tilanne, että se ainoa munuainen alkaisikin prakata?

 

Mä en ole mun siskoni kanssa missään väleissä myöskään, mutta tiedän kuinka hankalaa on löytää sopivia elimiä. Joten ainakin testeissä kävisin.

minä en sikoani auttaiai, mutta isääni kyllä. ja voisin auttaa miehen veljeä, jos pystyisin, hän on mulle enemän perhettä kun mun oma sisko.