S
sara22
Vieras
Hei äiti-ihmiset, viitsisittekö kertoa oman mielipiteenne tästä tilanteesta.
Olen 22-vuotias lapseton opiskelija. Muutaman vuoden vanhempi siskoni on kahden alle kouluikäisen lapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja. Hänellä on tiukkaa rahan kanssa, ei ole kovin suurta kaveripiiriä eikä lasten isä ole enää kuvioissa mukana ollenkaan.
Siskoni vaatii minua jatkuvasti olemaan lastenvahtina. Hän on myös ehdottanut, että voisi jättää lapset pois päiväkodista, jos hoitaisin lapsia hänen kotonaan -ruokapalkalla. Siskoni jättää täysin huomioimatta sen, että vaikka opiskelen AMK:ssa, jossa ei joka päivä tarvitse olla paikalla, minulla on silti runsaasti läsnäoloa vaativia opintoja. Lisäksi käyn töissä, jotta saan vuokrani yms maksettua. Minulla ei oikeasti ole jaksamista jokapäiväiseen lapsenhoitoon, puhumattakaan siitä, että alkaisin siskoni lapsien perhepäivähoitajaksi!
Mainittakoon, että opiskelen tradenomiksi, joten minulla ei edes erityisesti ole taipumuksia lastenhoitoon.. Toisin kuin jos olisin sairaanhoitajaopiskelija, joka edes osaisi tehdä jotain jos jokin vaativa tilanne tulisi vastaan...
Kertokaa, olenko aivan maailman paskin sisko ja täti, kun en jaksa hoitaa lapsia? Miten tästä tilanteesta voi selvitä, kun siskoni ei tunnu puhetta (opiskeluani ja työssäkäyntiäni vähättelee) ymmärtävän.
help help!!
Olen 22-vuotias lapseton opiskelija. Muutaman vuoden vanhempi siskoni on kahden alle kouluikäisen lapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja. Hänellä on tiukkaa rahan kanssa, ei ole kovin suurta kaveripiiriä eikä lasten isä ole enää kuvioissa mukana ollenkaan.
Siskoni vaatii minua jatkuvasti olemaan lastenvahtina. Hän on myös ehdottanut, että voisi jättää lapset pois päiväkodista, jos hoitaisin lapsia hänen kotonaan -ruokapalkalla. Siskoni jättää täysin huomioimatta sen, että vaikka opiskelen AMK:ssa, jossa ei joka päivä tarvitse olla paikalla, minulla on silti runsaasti läsnäoloa vaativia opintoja. Lisäksi käyn töissä, jotta saan vuokrani yms maksettua. Minulla ei oikeasti ole jaksamista jokapäiväiseen lapsenhoitoon, puhumattakaan siitä, että alkaisin siskoni lapsien perhepäivähoitajaksi!
Mainittakoon, että opiskelen tradenomiksi, joten minulla ei edes erityisesti ole taipumuksia lastenhoitoon.. Toisin kuin jos olisin sairaanhoitajaopiskelija, joka edes osaisi tehdä jotain jos jokin vaativa tilanne tulisi vastaan...
Kertokaa, olenko aivan maailman paskin sisko ja täti, kun en jaksa hoitaa lapsia? Miten tästä tilanteesta voi selvitä, kun siskoni ei tunnu puhetta (opiskeluani ja työssäkäyntiäni vähättelee) ymmärtävän.
help help!!