Sisaruspulma, lapsille yhteinen isäkö?

  • Viestiketjun aloittaja Isosiskon pikkusisko
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Ihan pohtimatta näitä muita ketjuun tulleita vastauksia, niin eiköhän joka suhteessa pääse helpommalla kun hankkii tarvittavan luovuttetavan sperman jostain hedelmällisyysklinikalta.

Minusta tosi outo ajatus että luovuttaja olisi joku tuttu, jos kyse ei ole sateenkaariperheestä.
 
edfwe
Mä ajattelisin täs siskon miehen kantaa niin että miltä hänestä tuntuu kun omat siittiöt eivät kelpaa mutta vaimo menee hakemaan siskon mieheltä siittiöitä.. Kun lapsi syntyy, voi olla että tämä isä ei osaakaan olla isä lapselle jonka biologinen isä on niin lähellä. Mitä jos tämä isä vetäytyy aina pois kun biologinen isä on samassa tilassa. Mielestäni ei missään nimessä pitäisi luovuttaa siittiöitä, sillä tuollainen varmasti aiheuttaa kitkaa ja katkeruutta jossain kohtaa elämää. Tosiaan, mitä jos lapsen vanhemmat eroavat, tai mitä jos äiti kuolee ja lapsi jääkin isälleen joka ei osaa/pysty olemaan isä lapselle jonka biologinen isä on kuolleen vaimon siskon mies. Siinä sitten mukava katsoa kahden ihmisen elinikäistä kärsimystä kun eivät välttämättä osaa suhtautua asiaan sittenkään.. Kieltäydy ja pyydä menemään spermapankkiin mieluummin.
 
jotain omaa
Mä ajattelisin täs siskon miehen kantaa niin että miltä hänestä tuntuu kun omat siittiöt eivät kelpaa mutta vaimo menee hakemaan siskon mieheltä siittiöitä.. Kun lapsi syntyy, voi olla että tämä isä ei osaakaan olla isä lapselle jonka biologinen isä on niin lähellä. Mitä jos tämä isä vetäytyy aina pois kun biologinen isä on samassa tilassa. Mielestäni ei missään nimessä pitäisi luovuttaa siittiöitä, sillä tuollainen varmasti aiheuttaa kitkaa ja katkeruutta jossain kohtaa elämää. Tosiaan, mitä jos lapsen vanhemmat eroavat, tai mitä jos äiti kuolee ja lapsi jääkin isälleen joka ei osaa/pysty olemaan isä lapselle jonka biologinen isä on kuolleen vaimon siskon mies. Siinä sitten mukava katsoa kahden ihmisen elinikäistä kärsimystä kun eivät välttämättä osaa suhtautua asiaan sittenkään.. Kieltäydy ja pyydä menemään spermapankkiin mieluummin.
Kyllä tuossa tapauksessa pitäisi olla perinpohjainen keskustelu käyty aviopuolisoiden kanssa. Ja niinkuin yhdessä kommentissa tuolla aiemmin oli, että kyseiset henkilöt, kaikki neljä, pitää olla tasapainossa elämän kanssa ja hyväksyntä oltava ehdoton.
 
........................
Mä ajattelisin täs siskon miehen kantaa niin että miltä hänestä tuntuu kun omat siittiöt eivät kelpaa mutta vaimo menee hakemaan siskon mieheltä siittiöitä.. Kun lapsi syntyy, voi olla että tämä isä ei osaakaan olla isä lapselle jonka biologinen isä on niin lähellä. Mitä jos tämä isä vetäytyy aina pois kun biologinen isä on samassa tilassa. Mielestäni ei missään nimessä pitäisi luovuttaa siittiöitä, sillä tuollainen varmasti aiheuttaa kitkaa ja katkeruutta jossain kohtaa elämää.
Niin sä meinaat, että ap:n sisko ja miehensä ei ole asiasta lainkaan keskustelleet ennen kuin sisko on asiaa esittänyt? Olen kyllä huomannut, että tällä palstalla on hyvin tavallista, ettei puolison kanssa keskustella mistään, mutta ehkä tässä tapauksessa ei ole niin? I hope.
 
---
Minä olin se, joka alun perin esitti vertauksen munasolun luovutukseen. Käytännön eroja toimenpiteillä toki on, mutta sinänsä kysymys on ihan samasta asiasta: lahjasta, joka mahdollistaa vanhemmuuden.

Ajatelkaapa, jos joku palstalainen kertoisi lahjoittaneensa munasolun miehensä siskolle. Kaikki palstalaiset sitä tuskin hyväksyisivät, vastustetaanhan täällä hedelmöityshoitoja noin ylipäätäänkin. Mutta tuskin kukaan epäilisi, että lapsen äidin äitiys jotenkin kärsisi munasolun luovuttajan astuessa huoneeseen.

Olen kyllä muutenkin huomannut, että tällä palstalla miehiä pidetään jonkinmoisina neanderthalin ihmisinä.
 
-ap- Isos.. pikkus.
Niin sä meinaat, että ap:n sisko ja miehensä ei ole asiasta lainkaan keskustelleet ennen kuin sisko on asiaa esittänyt? Olen kyllä huomannut, että tällä palstalla on hyvin tavallista, ettei puolison kanssa keskustella mistään, mutta ehkä tässä tapauksessa ei ole niin? I hope.
On sisko miehensä kanssa keskustellut. Oma mieheni ei tiedä, enkä varmaan ihan heti kerro. Tiedän, että hän ottaisi tiedon asiallisesti vastaan. Mutta hänellä on siihen kumminkin päätäntävalta, jos nyt tässä mihinkään edetäänkään.
 
Itse en pidä ajatusta outona, ollan joskus keskusteltu miehen kanssa, että jos ei voitaisi saada lasta niin keneltä pyydettäisiin sukusoluja. Itse pyytäisin paljon mielummin tutun ihmisen, kuin jonkun vieraan (joka saattaisi olla vaikka minkälainen hullu). Voisin pyyttää siskoltani munasolua ja lahjoittaa hänelle. Miehen veljeltä en haluaisi pyytää, koska ajatus on jotenkin outo, mutta miehen serkulta voisin pyytää. Voisin myös pyytää joltain hyvältä ystävältäni. Eli minusta ajatus ei ole ollenkaan huono, päin vastoin näkee millaiset geenit lapselleen saa.
 
  • Tykkää
Reactions: Akaatti
Ei ole kokemusta lapsettomuudesta tai koko lapsiasiasta. Mutta jos joskus jotain tämänlaatuista kohdalleni sattuisi, niin en ihan heti pyytäisi sisaren miestä apuun, vaikka kuinka hyvä ja ihana olisikin. Mutta jos hänen luonteenpiirteensä ja kaikki muu olisi mieluista, niin voisin harkita saman miehen kaltaista sukulaismiestä. Meni monimutkaiseksi, mutta niinhän tämä koko ketju on muutenkin.:confused:
 
Minä olin se, joka alun perin esitti vertauksen munasolun luovutukseen. Käytännön eroja toimenpiteillä toki on, mutta sinänsä kysymys on ihan samasta asiasta: lahjasta, joka mahdollistaa vanhemmuuden.

Ajatelkaapa, jos joku palstalainen kertoisi lahjoittaneensa munasolun miehensä siskolle. Kaikki palstalaiset sitä tuskin hyväksyisivät, vastustetaanhan täällä hedelmöityshoitoja noin ylipäätäänkin. Mutta tuskin kukaan epäilisi, että lapsen äidin äitiys jotenkin kärsisi munasolun luovuttajan astuessa huoneeseen.

Olen kyllä muutenkin huomannut, että tällä palstalla miehiä pidetään jonkinmoisina neanderthalin ihmisinä.
Mun mielestä munasolun luovutus on kuitenkin eri asia. Vastaanottaja sentään kantaa ja synnyttää lapsen, mahd. imettääkin. Se bioisä taas lisääntyy vähän kuin normaalistikin, vaikkakin hoitojen avulla. Näkee vielä lapsen kehityksenkin.
 
Minä voisin luovuttaa munasoluni omalle siskolleni, mutten esim. mieheni siskolle. En taas hyväksyisi, jos mieheni luovuttaisi siittiöitä siskolleni.

Ja tosin kenellekkään ei varmaan ole yllätys, etten todellakaan hyväksyisi sitä, että mieheni luovuttaisi siittiöitä omalle siskolleensakaan :whistle:
 
Minä voisin luovuttaa munasoluni omalle siskolleni, mutten esim. mieheni siskolle. En taas hyväksyisi, jos mieheni luovuttaisi siittiöitä siskolleni.

Ja tosin kenellekkään ei varmaan ole yllätys, etten todellakaan hyväksyisi sitä, että mieheni luovuttaisi siittiöitä omalle siskolleensakaan :whistle:
Miksi hyväksyt sen, että sinä luovuttaisit munasolusi siskollesi, mutta miehesi ei saisi luovuttaa siittiöitään siskonsa miehelle? Kuulostaa todella tekopyhältä.
 
Outo aloitus kaikkineen.

Mutta jos siis itse oltaisiin tilanteessa ettei miehen siittiöillä saisi lasta aikaan niin todellakaan ei mentäisi pyytämään apua keltään tutulta tai sukulaiselta vaan tarvittaessa sitten päädyttäisiin tuntemattomaan luovuttajaan. Samoin en haluaisi miehen noin lahjoittavan siittiöitä kenellekään tutulle.

Itsekään en luovuttaisi munasoluja tutuille vaikka voisin kuvitellakin luovuttavani vieraiden käyttöä varten. Enkä itse haluaisi munasoluja tutuilta vaan tarpeen ollessa vieraalta lahjoittajalta.
 
Niin munasolujen kuin siittiöiden luovutuksessa on hyvät ja huonot puolensa siitä että luovuttaja on sukua.
Hyvä on se että suurempi määrä suvun piirteitä siirtyy lapseen.
Huonompi on se että sekä luovuttajan että saajan tulee pitää huoli ettei lastensa välille synny intiimiä suhdetta. Silloinhan on kyseessä täysiverinen sukurutsaus kun veli siskoaan nai.
Toisaalta taas on lapsia helpompi pitää silmällä, kun vanhemmat tietää ketkä ovat vereltään sisaruksia keskenään.

(Tosin AP:n tapauksessahan ei AP:n miehen ja AP:n siskon välillä ole verisuhdetta. Mutta sukurutsaus varaa säilyy edellleenkin.)
 
Viimeksi muokattu:
---
Mun mielestä munasolun luovutus on kuitenkin eri asia. Vastaanottaja sentään kantaa ja synnyttää lapsen, mahd. imettääkin. Se bioisä taas lisääntyy vähän kuin normaalistikin, vaikkakin hoitojen avulla. Näkee vielä lapsen kehityksenkin.
Sama taitaa koskea ihan tavallisia luomuperheitäkin. Kuinkahan me saisimme miehen synnyttämään ja imettämään?
 
Jos minä olisin samassa tilanteessa mitä AP:n sisar ja joutuisin käyttämään muun kuin oman mieheni siittiöitä (ristinmerkki), niin haluaisin kyllä tietää minkä luontoinen ja oloinen lapseni isä on. Voisi siis olla joku tuntemani mies, vaikka se sisareni miehen sukulainen, mutta ei sisaren mies. En menisi semmoiseen, että aivan sattumanvarainen luovuttaja olisi kyseessä. Minusta siinä piilee riski. Yhtään ei tiedä lopputuloksesta.

Mietin, mitenkähän olisi, jos siittiöiden luovuttaja olisi jo huomattavasti iäkkäämpi mies. Semmoinen joka siihen pystyy ja haluaisi ja jonka haluaisin isäksi lapselle.
 
"huoh"
Kun me oltiin vielä hedelmöityshoidoissa, se lääkäri mainitsi ohimennen, että jotkut ovat käyttäneet myös miehen veljen siittiöitä apuna. Siis ihan muumimukeilemalla, ei penetraation avulla.
Eivät siis ainakaan lääkärispuolella pidä sitä mitenkään sairaana tai outona.
Mitä väliä sillä on???

Itse en voinut kuvietllakaan käyttäväni miehen veljien nesteitä. :D
 
Ei ikinä
Meillä 7 vuotta lpsettomuutta takana.
En IKINÄ olisi lähtenyt moiseen.
Mielummin adoptoidaan kuin jätetään toinen osapuoli tavallaan kokonaan kuvioista.
Vaikka miljoona kertaa helpompaa olisikin lainata jonkun toisen miestä!!!!
Ihmismieli on hyvin kummallinen, tässäkin aika monta asianomaista joilla juttu voi lähteä "bad trip" puolelle.
Mutta kukin tavallaan.....
Toivon siskollesi ja hänen miehelleen onnea ja jaksamista rankalle lapsettomuus taipaleelle...
 

Yhteistyössä