Sisäinen kukkahattutäti herää kun katselee joidenkin ihmisten tapaa hyppiä suhteesta toiseen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja konservatiivinen liberaali
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

konservatiivinen liberaali

Vieras
Kannatan valinnanvapautta, mutta mikä ihme siinä on että joka hemmon kanssa täytyy muuttaa yhteen/kihlautua/avioitua/porsia, eikä opita vaikka kierroksessa olisi jo vaikka kuinka mones ''se oikea''?

FB:ssä tuli taas katseltua kun ''Liisa'' 24v odottaa lasta. Ensin hän oli kihloissa A:n kanssa. Ero. Hänestä tuli lesbo, jonka kuulutti toki kaikille, oli B:n kanssa puolisen vuotta. Sitten taas halusikin miehen, alkoi seurustella C:n kanssa. Yhteenmuutto, kihlat, yhteinen asuntolaina. Ero. Sitten D:n kanssa seurustelua, yhteenmuutto, ero. Nyt E:n kanssa seurustelua, yhteenmuutto, odottavat lasta.

''Pirkko'' taas on 29v. Ensin seurusteli 1:n kanssa. Ero. 2:n kanssa seurustelua, kihlat, ero. 3:n kanssa seurustelua, yhteenmuutto, ero. 4:n kanssa seurustelua, yhteenmuutto, ero, koska petti 4:sta 3:sen kanssa. Alkoi tässä erohässäkässä odottamaan, ei tiennyt onko isä 3 vai 4. 4 halusi uskoa että lapsi on hänen ja halusi vielä yrittää Pirkon kanssa. Lapsi syntyi, testit näytti että 4 on isä. Lapsi oli muutaman kuukauden kun Pirkko lemppasi 4 ja alkoi seurustella 5 kanssa. Rakkaustarina 5 kanssa sai muutaman kuukauden päästä traagisen lopun kun 5 menehtyi onnettomuudessa. Samana syksynä kuitenkin oli jo suhde 6 kanssa, jonka kanssa yhteenmuutto. Hänen kanssaan viihtyi ihan parikin vuotta, kunnes tuli ero ja kuvioihin astui 7. Ja ylläri, taas Pirkko odotti lasta, isäehdokkaat 6 ja 7. Menee odotusaikana naimsiiin 7 kanssa. Testit näyttää 6 olevan isä, mutta 7 haluaa kasvattaa lapsen ja avioliiton myötä lapsi tulee hänen nimiinsä. Nyt olen kuullut että 7 kanssa olisi jo ero vireillä.

Ovatko nämä ihmiset katsoneet liikaa Kauniita ja Rohkeita vai miten häpy kestää? Onko tämä nykyään ihan normaalia?
 
Njaa, itelläni 2 avoeroa takana, kummankaan kanssa ei lapsia, joten olisiko pitänyt vaan jatkaa suhdetta, joka ei toimi? Minkä takia? Nyt löytyi se mies, jonka koen omakseni loppuelämäkseni, ja kun ikääkin on jo aikuisen ihmisen verran niin uskalsin lapsetkin hänen kanssaan tehdä.

Tuo erorumba, jos on lapsia, on kyllä persuksista. Mutta jos ei ole lapsia, niin mun puolesta voi erota niin monta kertaa kuin haluaa. Ei kai sitä nyt väkisin tarvitse huonoon suhteeseen jäädä.
 
Tiedän yhden naisen joka selvästi rakastaa rakastumista enemmän kuin toista ihmistä. Hän siis hakee aina uutta rakkaussuhdetta vaikka olisi ihan asiallinen liitto olemassa. Yksi hänen entisistä miehistään kerran minulle hämmästeli että minkämoinen mies ryhtyy suhteeseen varatun naisen kanssa ja hän oli aivan hämmentynyt kun kerroin että "tuollainen kuin sinä". Hän ei tiennyt laisinkaan että aikoinaan hän oli tuon naisen "kakkosmies" ja osasyyllinen naisen eroon siitä edeltävästä miehestä.

Ehkä joillain on vain niin kamala rakastamisen kaipuu etteivät tiedä normielämän olevan aivan yhtä tyydyttävää kuin se palava alkurakkaus.

Olen itsekkin kerran eronnut, lapsia ei siitä liitosta ollut (onneksi) joten en varsinaisesti ole ehkä oikeutettu hämmästelemään toisten tekemisiä mutta silti vähän ihmetyttää tämä "nykymeininki"...
 
Paheksutko tässä nyt nimenomaan näitä "porsivia" naisia? Jotka vissiin vain jotenkin mystisesti lisääntyy niitten miesten kans, ilman että miehillä on siinä mitään tekemistä. Pariutuuko ne myös miesten kans vastoin näitten tahtoa?
 
sompailu ja uusia tuulia on juurikin 30-40 vuotiaiden ongelmana. Siis näähän on syntyny parhaimpaan hippi aikaan ja ovat kasvaneet vapaan rakkauden pesässä. Tutkitusti jos olet juuri nyt lähemmäs 40 todennäköisesti alat liitelemään 69 luvun hengessä.
 
Ydinperhe alkaa kohta olemaan historiaa. Valitettavasti. En toki sanoisi, että epätyydyttävässä suhteessa pitäisi jatkaa. Mutta harkinta-aikaa ennen yhteenmuuttamista ja lapsien tekoa kannatan! Alkuhuuma haihtuu ja ihminen pitäisi oppia tuntemaan myös arjessa.
 
Katsos tämähän on sitä tasa-arvoa :) Naiset saa ja niiden pitääkin käyttäytyä samalla tavalla kuin miesten. Naiset juo, kusee. örveltää kuin miehet se on sitä tasa-arvoa :)
 
On silläkin väliä, onko nämä kaikki tapahtuneet parin vuoden sisällä vai esim. ikävuosien 16-40 välillä.

Jotkut ovat onnekkaita ja löytävät sekä tunnistavat hyvän parisuhteen jo nuorena. Joillakin on esim. lapsuuden elinolosuhteet olleet niin kehnot, että ajautuu parisuhteissakin aina huonosti kohdelluksi koska ei vain osaa vaatia tai tunnistaa sitä millaista on hyvä suhde.

Se tunnistamisen ja itsearvostamisen taito voi kasvaa pikkuhiljaa, ja esim. ekana hoksaa että ei halua alkoholiongelmaista, seuraavan kanssa sen että myös henkinen väkivalta on tuomittavaa, seuraavan kanssa että kumppanin kanssa on hyvä olla jotain yhteistä ja niin edelleen. Näin on käynyt itsellekin, kun se herääminen omaan arvoon ja siihen, mikä on normaalia tai mitä voi yleensä odottaa, on tapahtunut vuosien mittaan vähän kerrallaan. Ikävä kyllä se sitten tarkoittaa sitä, että avoliittoja on takana jo aika monta, etenkin kun ekaan muutti 17-vuotiaana huonoa lapsuudenperhettä pakoon.

Jotenkin ikävää, että ilmeisen onnekas ja/tai paremmista oloista lähtenyt katsoo sitten asiakseen arvostella.
 
Ikävintä on se, että nämä lapset ovat merkittävä osa terveydenhuollon asiakaskuntaa. Kehitysviiveitä, kehityshäiriöitä, päihdevaurioepäilyjä, turvattomuutta. Sitoutumista osaamattomat äidit vahingoittavat lapsiaan monin tavoin.
 
Monenlaisista oloista voi lähteä ihminen ja päätyä hyppelehtimään kukasta kukkaan. Ja mun puolesta kukanen elääkin kuten huvittaa vaikka sitten niinkuin pellossa mutta jos on suunnittelilla lapsia tai jo lapsia niin pitäis laittaa niiden tarpeet omien edelle. Eikä kuten yks ystäväni joka vähän väliä pettää/eroaa tai ainakin meinaa erota, koska ei ole pariin kuukauteen onnellinen. Oikeesti, vittu mitä paskaa "aikuiselta" ihmiseltä!!
 
Tuossa "Liisan" tapauksessa en näe mitään ihmeellistä. Eikö aika moni ole kuitenkin seurustellut ja ehkä ollut avoliitossakin ennen sitä kumppania, jonka kanssa alkaa lapsia tekemään. Sitten kun on lapsia kuvioissa, niin pitää harkita enemmän.
 
Erään ystäväni miehet ja tämä on tosi..

Mies 1. Naimisiin ja lapsi, ero koska petti 2. Sen kanssa 1.stä, 2. Kanssa naimisiin, lapsi ja ero, mies nmr. 3 kihlat ja lapsi, ero. Ja miehet 5,6 ja 7.s ukko menossa. Ei vielä lasta hänelle. Mutta rakkauslasta en edes ihmettelisi.

Ei kaikki opi koskaan
 
Mä en ole _ikinä_ ymmärtänyt niitä jotka heti eron tultua alkaa seurustelemaan. Yhteenmuutto ja kihlat tulevat nopeasti ja huonolla tuurilla tullaan raskaaksi.. Sitten ihmetellään kun suhde ei TAASKAAN kestänyt. Eikai se nyt kestä kun ei anneta aikaa ja opita tuntemaan toisiaan. Siihen yhtälöön vielä lapsi ja tadaa: soppa on valmis..

Mä itse pysyttelin mielummin sinkkuja tapailin ihmisiä. Olis ollut montakin mahdollisuutta muutta yhteen tms, mutta en mä halunnut, kun ei tunnettu vielä kunnolla..

Nytkin yksi tuttu on 23. 2 lasta kahden eri miehen kanssa, nyt suhteessa 3:teen ja heti suunnitellaan yhteen muuttoa ja mahdollista lasta.. c'moon!
 
No mitä jos ei vaan heti löydäkään sitä oikeaa? Pakkohan sitä on toisen kanssa kokeilla yhteiseloa ennen kuin voi tietää, tuleeko siitä lopulta mitään. Vai meinaatko, että sen ekan kanssa on pakko vaan jäädä kimppaan?

Mutta niin. Niitä lapsia nyt ei pitäisi hankkia epävarmassa vaiheessa, totta. Niiden aika on, kun suhde on vakaalla pohjalla ja oikeasti yhteisellä tulevaisuudella mahdollisuus. Saattaahan se ero tulla myöhemmin, mutta että sikiäminen heti seukkaamisen alkuvaiheessa... nou nou.
 
Kun harrastetaan seksiä jo viikon tuntemisen jälkeen ilman mitään ehkäisyä, niin onko ihme, että on sitten neljä viisi lasta ja kaikilla eri isät. Bonuksena saattaa saada jonkun kivan taudinkin :)

Sillä syntyvällä lapsella ei ole enää mitään väliä. Lapsia voidaan tehdä ja ottaa riskejä raskautumisesta vaik suhteesta ei oo tietookaan. Mut parisuhdetta ei voida rakentaa, siinä ei viihdytä kun on niin sitovaa ja hittosoikoon jjoku naimisiinmeno, siis niin karsee kahlehtimiskeino ja pallo jalkaan.
Tota mä en tajua. Lapsia voi tehä jokaisen vastaantulijan kanssa, eikä tajuta että sehän se vasta sitouttaa sut siihen toiseen jollain tapaa loppuelämäkses. Jos mies ei halua olla osallisena lapsen elämässä, niin se on se äiti, joka selittelee sitten lapselle, että miksei isi halua nähdä ja olla mukana elämässä.
 

Yhteistyössä