:'( :'( :'( Ei tämmöisessä tilanteessa osaa sanoa mitään.. tuntuu, että kaikki mitä sanoo on vain sananhelinää noin suuren surun ja tuskan kohdatessa :hug: :hug: :hug: Voimia ja jaksamista.... Ei kukaan muu voi ymmärtää, muuta kuin toinen lapsensa menettänyt. Vertaistuki varmaan paras tuki tällaisessa tilanteessa.
Osaaottava vieras
Muumipeiton alta tyttönen kurkistaa
hän katsoo salaa kun äiti itkee, aivan hiljaa
miksi äiti itket, miksi et nauraisi vaan
kyllä peiton alla laakson väki minua nyt suojaa
Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa
kun se rinnassa liikaa painaa
miksi kynttilään lyhyeen saa tulta
mutta vain lainaan
Hän laittaa pienen käden rintansa päälle taas
ja kysyy mikä siihen koskee
mikä se nyt olikaan
ja siitä hänelle sängyn laidalta kerrotaan
voi liekki elämän polttaa
joskus oikein tosissaan
Sitä jolla on uudet seikkailut suuntanaan
ja joskus kun polte lakkaa
hän on valmis muumilaaksoonsa muuttamaan
tai ihan minne vaan
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
Joskus tyttö kysyi mitä siinä on niin urheaa
että osastolla jaksaa olla, ei hän tiedä muustakaan
hän nukahti siihen kun äiti harjaili hänen tukkaa
ja muumilaakson väki sai
taas uuden asukkaan
Kuka edes lohtua toisi yöhön
tähän kylmään ja pimeään yöhön - joka tänne jää
aamutähden seurassa päivän työhön
kun mennään näin
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
se mukanan kulkee.
hän katsoo salaa kun äiti itkee, aivan hiljaa
miksi äiti itket, miksi et nauraisi vaan
kyllä peiton alla laakson väki minua nyt suojaa
Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa
kun se rinnassa liikaa painaa
miksi kynttilään lyhyeen saa tulta
mutta vain lainaan
Hän laittaa pienen käden rintansa päälle taas
ja kysyy mikä siihen koskee
mikä se nyt olikaan
ja siitä hänelle sängyn laidalta kerrotaan
voi liekki elämän polttaa
joskus oikein tosissaan
Sitä jolla on uudet seikkailut suuntanaan
ja joskus kun polte lakkaa
hän on valmis muumilaaksoonsa muuttamaan
tai ihan minne vaan
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
Joskus tyttö kysyi mitä siinä on niin urheaa
että osastolla jaksaa olla, ei hän tiedä muustakaan
hän nukahti siihen kun äiti harjaili hänen tukkaa
ja muumilaakson väki sai
taas uuden asukkaan
Kuka edes lohtua toisi yöhön
tähän kylmään ja pimeään yöhön - joka tänne jää
aamutähden seurassa päivän työhön
kun mennään näin
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
se mukanan kulkee.
Nämä on aina niin hirveitä juttuja, ettei sellaista soisi kenenkään kohdalle sattuvan. Voimia aloituksen tehneelle äidille ja lapsosen isälle. :hug:
Itku silmässä tätä ketjua luin.
En voi muuta kuin esittää syvimmän osanottoni kaikille teille jotka olette pienokaisenne menenttäneet :hug:
En voi muuta kuin esittää syvimmän osanottoni kaikille teille jotka olette pienokaisenne menenttäneet :hug:
lasienkeli
todella koskettavat nu9 jenni vartiaisen biisin sanat,varsinkin tällaisessa yhteydessä
...meillä menetyksestä tulee tiistaina 6 kk
Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
Kauheaa, itku tuli ku luin ketjun :'( Valtavasti voimia ja osanottoni :hug:
A bereaved parent
Bereaved Parent's Wish List
(author unknown)
# I wish my child hadn't died. I wish I had him back.
# I wish you wouldn't be afraid to speak my child's name. My child lived and was very important to me. I need to hear that he was important to you also.
# If I cry and get emotional when you talk about my child I wish you knew that it isn't because you have hurt me. My child's death is the cause of my tears. You have talked about my child, and you have allowed me to share my grief. I thank you for both.
# I wish you wouldn't "kill" my child again by removing his pictures, artwork, or other remembrances from your home.
# Being a bereaved parent is not contagious, so I wish you wouldn't shy away from me. I need you now more than ever.
# I need diversions, so I do want to hear about you, but, I also want you to hear about me. I might be sad and I might cry, but I wish you would let me talk about my child, my favorite topic of the day.
# I know that you think I also know that my child's death pains you, too. I wish you would let me know those things through a phone call, a card or note, or a real big hug.
# I wish you wouldn't expect my grief to be over in six months. These first months are traumatic for me, but I wish you could understand that my grief will never be over. I will suffer the death of my child until the day I die.
# I am working very hard in my recovery, but I wish you could understand that I will never fully recover. I will always miss my child, and I will always grieve that he is dead.
# I wish you wouldn't expect me "not to think about it" or to "be happy"; Neither will happen for a very long time, so don't frustrate yourself.
# I don't want to have a "party", but I do wish you would let me grieve. I must hurt before I can heal.
# I wish you understood how my life has shattered. I know it is miserable for you to be around me when I'm feeling miserable. Please be as patient with me as I am with you.
# When I say "I'm doing okay," I wish you could understand that I don't "feel" okay and that I struggle daily.
# I wish you knew that all of the grief reactions I'm having are very normal. Depression, anger, hopelessness and overwhelming sadness are all to be expected. So please excuse me when I'm quiet and withdrawn or irritable and cranky.
# Your advice to "take one day at a time" is excellent advice. However, a day is too much and too fast for me right now. I wish you could understand that I'm doing good to handle an hour at a time.
# Please excuse me if I seem rude, certainly not my intent. Sometimes the world around me goes too fast and I need to get off. When I walk away, I wish you would let me find a quiet place to spend time alone.
# I wish you understood that grief changes people. When my child died, a big part of me died with him. I am not the same person I was before my child died, and I will never be that person again.
# I wish very much that you could understand ---- understand my loss and my grief, my silence and my tears, my void and my pain. BUT, I pray daily that you will never understand
(author unknown)
# I wish my child hadn't died. I wish I had him back.
# I wish you wouldn't be afraid to speak my child's name. My child lived and was very important to me. I need to hear that he was important to you also.
# If I cry and get emotional when you talk about my child I wish you knew that it isn't because you have hurt me. My child's death is the cause of my tears. You have talked about my child, and you have allowed me to share my grief. I thank you for both.
# I wish you wouldn't "kill" my child again by removing his pictures, artwork, or other remembrances from your home.
# Being a bereaved parent is not contagious, so I wish you wouldn't shy away from me. I need you now more than ever.
# I need diversions, so I do want to hear about you, but, I also want you to hear about me. I might be sad and I might cry, but I wish you would let me talk about my child, my favorite topic of the day.
# I know that you think I also know that my child's death pains you, too. I wish you would let me know those things through a phone call, a card or note, or a real big hug.
# I wish you wouldn't expect my grief to be over in six months. These first months are traumatic for me, but I wish you could understand that my grief will never be over. I will suffer the death of my child until the day I die.
# I am working very hard in my recovery, but I wish you could understand that I will never fully recover. I will always miss my child, and I will always grieve that he is dead.
# I wish you wouldn't expect me "not to think about it" or to "be happy"; Neither will happen for a very long time, so don't frustrate yourself.
# I don't want to have a "party", but I do wish you would let me grieve. I must hurt before I can heal.
# I wish you understood how my life has shattered. I know it is miserable for you to be around me when I'm feeling miserable. Please be as patient with me as I am with you.
# When I say "I'm doing okay," I wish you could understand that I don't "feel" okay and that I struggle daily.
# I wish you knew that all of the grief reactions I'm having are very normal. Depression, anger, hopelessness and overwhelming sadness are all to be expected. So please excuse me when I'm quiet and withdrawn or irritable and cranky.
# Your advice to "take one day at a time" is excellent advice. However, a day is too much and too fast for me right now. I wish you could understand that I'm doing good to handle an hour at a time.
# Please excuse me if I seem rude, certainly not my intent. Sometimes the world around me goes too fast and I need to get off. When I walk away, I wish you would let me find a quiet place to spend time alone.
# I wish you understood that grief changes people. When my child died, a big part of me died with him. I am not the same person I was before my child died, and I will never be that person again.
# I wish very much that you could understand ---- understand my loss and my grief, my silence and my tears, my void and my pain. BUT, I pray daily that you will never understand
.......
itken kanssanne.
"herra kädelläsi uneen painan pään.kutsut ystäväsi lepäämään.
käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa valoon jään"
"herra kädelläsi uneen painan pään.kutsut ystäväsi lepäämään.
käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa valoon jään"
vieras
Onko tämä joku laulu,nimittäin todella ihanat sanat.Alkuperäinen kirjoittaja Osaaottava vieras:
harmaana
Alkuperäinen kirjoittaja Osaaottava vieras:Muumipeiton alta tyttönen kurkistaa
hän katsoo salaa kun äiti itkee, aivan hiljaa
miksi äiti itket, miksi et nauraisi vaan
kyllä peiton alla laakson väki minua nyt suojaa
Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa
kun se rinnassa liikaa painaa
miksi kynttilään lyhyeen saa tulta
mutta vain lainaan
Hän laittaa pienen käden rintansa päälle taas
ja kysyy mikä siihen koskee
mikä se nyt olikaan
ja siitä hänelle sängyn laidalta kerrotaan
voi liekki elämän polttaa
joskus oikein tosissaan
Nämä Kaija Koon sanat ovat todella koskettavat ja laulun hän on tehnytkin pienelle tytölle joka menehtyi
Sitä jolla on uudet seikkailut suuntanaan
ja joskus kun polte lakkaa
hän on valmis muumilaaksoonsa muuttamaan
tai ihan minne vaan
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
Joskus tyttö kysyi mitä siinä on niin urheaa
että osastolla jaksaa olla, ei hän tiedä muustakaan
hän nukahti siihen kun äiti harjaili hänen tukkaa
ja muumilaakson väki sai
taas uuden asukkaan
Kuka edes lohtua toisi yöhön
tähän kylmään ja pimeään yöhön - joka tänne jää
aamutähden seurassa päivän työhön
kun mennään näin
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
se mukanan kulkee.
vieras
Mikä on laulun nimi ja voisikohan netistä jostain kuunnella,onko kellään tietoa?Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:Alkuperäinen kirjoittaja Osaaottava vieras:Muumipeiton alta tyttönen kurkistaa
hän katsoo salaa kun äiti itkee, aivan hiljaa
miksi äiti itket, miksi et nauraisi vaan
kyllä peiton alla laakson väki minua nyt suojaa
Ehkä tytön sydän on puhdasta kultaa
kun se rinnassa liikaa painaa
miksi kynttilään lyhyeen saa tulta
mutta vain lainaan
Hän laittaa pienen käden rintansa päälle taas
ja kysyy mikä siihen koskee
mikä se nyt olikaan
ja siitä hänelle sängyn laidalta kerrotaan
voi liekki elämän polttaa
joskus oikein tosissaan
Nämä Kaija Koon sanat ovat todella koskettavat ja laulun hän on tehnytkin pienelle tytölle joka menehtyi
Sitä jolla on uudet seikkailut suuntanaan
ja joskus kun polte lakkaa
hän on valmis muumilaaksoonsa muuttamaan
tai ihan minne vaan
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
Joskus tyttö kysyi mitä siinä on niin urheaa
että osastolla jaksaa olla, ei hän tiedä muustakaan
hän nukahti siihen kun äiti harjaili hänen tukkaa
ja muumilaakson väki sai
taas uuden asukkaan
Kuka edes lohtua toisi yöhön
tähän kylmään ja pimeään yöhön - joka tänne jää
aamutähden seurassa päivän työhön
kun mennään näin
Ei yksi pääsky kesää tee
ei yksi kesä elämää sydämeen
ei yksi elämä mitään tähän kaikkeen
Se pääsky toi kesän eteiseen
se antoi rauhan sydämeen
ja lehahti sitten siivilleen
ja syttyi liekkiin ikuiseen
ja se loistaa, minne ikinä meen
se mukanan kulkee.
mie
suunnaton osanotto ap:lle ja muillekkin! täällä itkeskelen tätä lukiessani ja muutenkin omaani joka ei vieläkään alkua saanut... olen toivoni nyt menettänyt ja koville ottaa, 3km takana!