Sinulle joka suret pienokaistasi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja E.B.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

E.B.

Vieras
Toivon tavoittavani sinut näin. On kovin vaikea ottaa yhteyttä suoraan, en tiedä mitä sanoisin, pelkään että satutan sinua. Olen serkkusi. Kuulin viime lauantaina elämäni surullisimman uutisen. En edes tiennyt että olet raskaana. Pikkuinen odotettu poikasi oli kuollut kohtuun laskettuna syntymäpäivänään. Olen ajatellut teitä siitä lähtien koko ajan. En pysty rauhoittamaan mieltäni. Nukkuminen ei onnistu. Itken aina kun kukaan ei näe. Itken myös toisten nähden jos puhe kääntyy tähän asiaan. Rakastan sinua ja lapsiasi, kaikkia kolmea lasta, joista yhtä en siis saa koskaan nähdä. Ei näitä ajattele silloin kun kaikki on hyvin. Toivon että saat jostain voimaa kestää tämän elämän haavat. Tiedän ettei tämä haava parane koskaan kokonaan. Näen sinut mielessäni aina hymyilevänä ja iloisena, ja toivon että kuulen sinun jonain päivänä vielä nauravan. Minuun sattuu juuri nyt todella sydämen pohjaan asti. Ethän loukkaannu minulle, suru saa ihmisen tekemään tällaistakin.
 
no ns kuolleen lapsen äitinä voisin sinua neuvoa, olen menettänyt vauvan 2 viikkoa ennen laskettua aikaa.. ota yhteyttä. lähetä surunvalittelukortti vaikka, tekstiviesti, mitä vaan.. pahinta oli kun jätettiin ns yksin eikä otettu yhteyttä. kylään en halunnut ketään mutta kortit ja viestit lämmitti mieltä..
 

Jos voisin henkäistä yhdenkään
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
~Marleena Ansio

tää esim on hyvä runo lähettää..
 

Yhteistyössä