silloin kun menit naimisiin miehesi kanssa niin olisitko voinut jäädä kotirouvaksi loppuelämäsi ajaksi?

En ymmärrä aloitusta.

En minäkään. Mitä tarkoittaa "silloin kun menit naimisiin loppuelämäsi ajaksi"? Eli kysytäänkö sen hetkistä fiilistä vai tämän hetkistä? Ja tarkoitetaanko siis sitä mielipidettä vai rahatilannetta vai molempia yhteensä?

Mutta minulle siis ei ole tullut koskaan mieleenikään jäädä kotirouvaksi, mutta en kyllä ole naimisissakaan, joten ei varmaankaan koske sitten minua tämä kysymys.

 

Jos mies tienaisi niiiin hyvin että pystyisi käymään kohtuuden mitoissa töissä niin kyllä mä itselleni puuhaa keksisin.
Ja sama toisin päin, mä antaisin onnesta soikeana miehen jäädä kotiin kotimieheksi jos mun tuloilla tultaisiin toimeen ja vielä niin että ei joutuisi tekemään ympärpyöreää työpäivää.

 

Niin, ehkä mulla on vähän ristiriitainen kanta tähän.
Toisaalta ois kiva olla kotosalla, saisi harrastaa, seurata kun lapset kasvaa ym. Mutta sitten taas kun ajattelen sitä, että ei tarvitse mennä kuin 50 vuotta taaksepäin, niin jos nainen halusi mennä naimisiin, silloin se tarkoitti sitä, että sitten jäät kotiin "loppuelämäksi". Ei rouvat käyneet töissä.
Nykypäivänä on meillä naisilla se mahdollisuus/velvollisuus käydä töissä.

 

En.
Jos miehellä olisi rahaa kuin roskaa, voisin tehdä lyhyempää päivää tms.Mutta kokonaan en lopettaisi.
Hulluksihan sitä tulisi.

 

En. Mies oli silloin vielä opiskelija, niin olin itsekin. Halusin tehdä opinnot loppuun ja mennä töihin mahdollisimman pian. Mikäli taloudellista puolta ei tarvitsisi ajatella, niin nyt 20-vuotishääpäivän lähestyessä kyllä mielelläni jäisin kotirouvaksi koko loppuiäkseni.

 

Voinut?

En olisi halunnut enkä halua edelleenkään.

 

Olen ollut nyt kotona oikeastaan 6 vuotta ja nyt alottelin töitä, täytyy sanoa että loppuvaiheessa kun lapset olivat jo isoja, kävi aika tylsäksi eikä saanut mitään tehtyä, liikaa aikaa.

 

Kyllä mä jäisin ihan mielelläni, jos meillä olisi sikapaljon rahaa ja voitaisiin palkata joku kotiapulainen. Mikään paitojensilittäjä ja pullanleipoja en haluaisi olla, mutta voisin puuhastella jotain vapaaehtoistyötä ja opiskella vaikkapa japania ja taidehistoriaa. Nytkin tilanne on se, että voisin kyllä jäädä kotiin, mutta esim. matkusteluun ei enää oikein rahat riittäisi.

 

Joo ja jäinkin. Ei tässä tekemisen puutetta ole ollut kun yksin on huoltanu talon ja 6 lasta. Ok oon käyny nyt vuoden sen10-20 tuntia viikossa töissä. mut en jotenkin laske tuota työnteoksi.

Niin kauan kun lapset ala-astella ei mitään järkeä edes yrittää töihin. Mies tekee töitä jatkuvasti 12-15 tuntia/pv joten riittää kun toinen on pois jatkuvasti. Ja mun töihin meno ei noita miehen päiviä lyhennä.

 

En. Olen nähnyt useamman naisen elämän, joka on valinnut noin. Kaikissa on yhteistä se, että mies on itse pyytänyt naista jäämään kotiin ja alkanut sitten halveksia naista siitä, että tämä on jäänyt kotiin eikä ole mennyt töihin.

Tuntuu, että jossain vaiheessa mies haluaa palvelijan itselleen ja kyllästyy kuitenkin sitten siihen, että naisella ei ole kunnianhimoa työelämässä tai jotain. En tiedä, mutta ei ole hyviä esimerkkejä tuosta asiasta, joten itse en koskaan valitsisi noin. Taidan olla muutenkin liian työorientoitunut jäädäkseni kokonaan kotiin.

 

KYLLÄ,ollut jo 16v ja miehen tuloe ei päätä huimaa

 

Tätähän tässä kysyttiinkin.

Kysyttiin voisitko jäädä kotirouvaksi ja vastasin kysymykseeni ja perustelin vielä vastauksenikin. Onko sulla jotain luetun ymmärtämisen vaikeuksia?

Ja muuten sinä et vastannut!

 

En voisi jäädä. Tykkäisin kyllä, jos voisin tehdä vain osa-aikatyötä niin kauan, että lapsi (toivottavasti useampikin jossain vaiheessa) ehtii kasvaa isoksi. Tykkään käydä töissä ja ansaita rahaa, mutta en ole urakeskeinen. Kotirouvana pysyminen naimisiin menosta hautaan asti tekisi minut mitä luultavimmin hulluksi.

 

Taloudellisesti en.... mutta ei me heti lastakaan alulle laitettu
Kun lapsia sitten tuli niin jäin kotiin aika moneksi vuodeksi. Oikeastaan palasin työelämään ihan vain sattuman oikusta. Voisin olla kotonakin täyspäiväisesti.

 

En. Minun kapasiteettini ei riitä koitiäiteyteen ja vielä vähemmän kotirouvailuun.

 

En!

Paljon mieluummin siivoan metrotunneleita ja aseman vessoja. On aika alentavaa olla miehen tuloilla kotona, minä ansaitsen oman elantoni!

 

Olisin, mutta en todellakaan olisi halunnut.