Sijoituskoiria?

Onko täällä sijoitus koiria kellä? Kokemuksia kaipaan!
Miten teillä on mennyt? Kertokaa vähän millainen soppari, miten toiminut?
Suositteletteko...?

 

Mulla on noi mun molemmat koirat sijoituskoiria ja meillä on kasvattajan kanssa homma toiminut erittäin hyvin. Meillä on sopimuksessa kahdet pennut ja koira sitten mun. collie teki viime vuonna pennut kasvattajan luona yhdet siis vielä jäljellä.
Olen myös kuullut ihan toisenlaisia mielipiteitä, mutta meillä kaikki on mennyt hyvin. Eli omien kokemusten pohjalta voisin kyllä suositella.

 

Meillä kaksi sijoitusnarttua. Todella hyvin on meilläkin homma toiminut, se tosin on paljon ihmisten kemioista kiinni. Sijoitussopimus on yksi pentue, jota ruvetaan varmaan puuhaamaan seuraavassa juoksussa.

Ollaan saatu todella kullanarvoista apua ja tukea kasvattajalta asiaan kuin asiaan. Meillä kun on turkkirotu, niin kädestä pitäen kasvattaja on mulle trimmaamista opettanut. Ja esimerkiksi näyttelytouhuihin on meidät hyvin perehdyttänyt. Sopimukseenhan kuuluu, että kasvattaja saa käyttää koiraa näyttelyissä omaan laskuunsa niin paljon kuin tahtoo, ja me ollaan roikuttu mukana.

Neuvoisinkin sinua etsimään sellaisen kasvattajan, jonka kanssa synkkaa hyvin yhteen. Monenlaista taapertajaa kun tänne koiramaailmaankin mahtuu...

 

Meillä myös on menny tosi hyvin kasvattajan kans. Koira on jo nyt ollu 2.5 v. oma, sopimuksen ehtona oli 5 elävää pentua. Ja kertarysäyksellä tyttö teki 6 pentua! Sopimukseen kuului mm. näyttelyttämisoikeus kasvattajalla, trimmaus ilmaiseksi (kaikille kasvateille), lonkka-, ja silmäkuvissa käytti kasvattaja ja maksoi myös ne, mikrosiru maksettiin puoliksi. Astutettavana oli kasvattajalla, pennut myös synty siellä. Koira meni viikko ennen laskettua-aikaa ja pentujen ollessa 6 viikkosia tuli kotiin. Tiineysaikana kasvattaja kävi yhdesti katsomassa sitä meillä.
Kasvattaja on auttanu kaikissa asioissa; opetti tirmmauksen (pakko oli opetella kun vaihdettiin paikkakuntaa), ohjasi kasvatuksessa (kovapäinen yksilö!), ja piti yhteyttä tiiviisti. Edelleen laitellaan sähköpostia ja pidetään yhteyttä, vaikka ei enää koiran takia tarvitsisi.

Olen kyllä kuulu niin monenlaisia sopimuksia, ja porsaanreikiä, missä tulee ongelmia. Meillä kaikki sovitut asiat oli paperilla, ja niitä noudatettiin puolin ja toisin. Tutustu ensin kasvattajaan, ja päätä vasta sitten, että haluatko sitoutua kasvattajaan.
Olisitko ottamassa urosta vai narttua. Uroksien kanssa vaihtelee ihan tosi paljon (kasvattajasta riippuen) mahdolliset palliongelmat, siis jos ei laskeudu /yksipallinen. Kysy kaikki mitä mieleen tulee ennen kuin allekirjoitat mitään!

 

Mulla kans ollut molemmat tytöt sijoituksessa. Toinen kiikutettiin Ruotsista ja siksi tehtiin sopimus 2 pentueesta. Toinen on 1 pentueen sopimuksella ja sen jälkeen minun. Meillä kaikki mennyt oikein hyvin. Koirat kuin minun omiani. Saan käydä näyttelyissä, kokeissa, testeissä jne. Kunhan ilmoittelen kasvattajalle. Aluksi sovittiin että kasvattaja vie 2 näyttelyä vuodessa koiraa (lähinnä minä vien ja kasvattaja maksaa), mutta siitä on hieman lipsuttu. Mutta itse kun tykkään kuskata niin ei haittaa. Kasvattaja maksoi lonkka- ja silmätutkimus tulokset yms jos tulee eteen. Muutoin itse sitten huolehdin koiran kustannuksista. Meillä tosiaan sopimus tehty kennelliiton kaavakkeella, sitä suosittelen. Kannattaa kuitenkin olla tarkka sopimuksen kanssa, sillä juuri ystäväni teki uroksesta sijoitus sopimuksen joka ei missään määrin järkevä hänelle. Itse en välttämättä ihan ventovieraan kasvattajan kanssa sopimusta tekisi, mutta tässäkin tapauksessa mulla oli eka oma koira kyseiseltä kasvattajalta ja tiesin hänen tapansa toimia ja periaatteensa. Minulla siis ainoastaan hyviä omia kokemuksia.

 

Mulla on jalostusoikeusnarttu, poikkeaa käsittääkseni hieman sijoituskoirasta, noin maksupuolella =) Eli sain alennetun hinnan, syynä jalostusoikeuskoira; kasvattajalla oikeus yhteen elävään pentueeseen. Kasvattaja maksoi viralliset lonkka- ja kyynärkuvat, itse vastaan muista kuluista. Ei ollut mitään pakkoa käydä näyttelyissä/kokeissa (palveluskoirarotu), mutta toivomus kasvattajalla tietenkin oli.
Kävi kuitenkin niin, että vaikka narttu on fyysisesti terve, niin kuitenkaan koiralla ei ole rodulle oikein mitään annettavaa (kaunis on myös, mutta noin koulutuksellisesti vähän pliisu). Niinpä kasvattaja antoi koiran omistusoikeuden kokonaan minulle.
Itselläni sattui kohdalle älyttömän mukava ja ymmärtäväinen kasvattaja, mutta olen myös kuullut päinvastaista.
Ja sehän täytyy muistaa, että sijoituskoira on yleensä pentueen paras koira, tai ainakin parhaimmistoa, joten myös kasvattajalla on yleensä korkeat odotukset Sinusta ja koirasta =)

 

Ja sehän täytyy muistaa, että sijoituskoira on yleensä pentueen paras koira, tai ainakin parhaimmistoa, joten myös kasvattajalla on yleensä korkeat odotukset Sinusta ja koirasta

Juuri näin. Jos on itse tosissaan kiinnostunut koiraharrastuksesta ja löytää kasvattajan jonka kanssa synkkaa hyvin, niin sijoituskoira voi olla hyvä vaihtoehto.

Jos sen sijaan haluaa pelkän lemmikin ja lenkkeilykaverin, en välttämättä ihan ensimmäisenä sijoituskoiraa suosittelisi

 

Ja sehän täytyy muistaa, että sijoituskoira on yleensä pentueen paras koira, tai ainakin parhaimmistoa, joten myös kasvattajalla on yleensä korkeat odotukset Sinusta ja koirasta

Juuri näin. Jos on itse tosissaan kiinnostunut koiraharrastuksesta ja löytää kasvattajan jonka kanssa synkkaa hyvin, niin sijoituskoira voi olla hyvä vaihtoehto.

Jos sen sijaan haluaa pelkän lemmikin ja lenkkeilykaverin, en välttämättä ihan ensimmäisenä sijoituskoiraa suosittelisi

Meidän koira (kerroin tuolla aiemmin siitä) oli mun eka oma ja sijoituksessa siis. Minusta se oli hyvä ratkaisu, koska en olisi taloudellisesti pystyny maksaa täyttä hintaa rotukoirasta, ja halusin kuitenkin luotettavan ja vastuuntuntoisen kasvattajan taustalle tukemaan ensimmäisen koiran kasvattamista. Ja vaikka olikin eka koira, niin mitään ongelmia ei ollu, kaikki meni just niin kuin piti.
Heti alussa sovittiin, että mun ei tarvitse käydä näyttelyissä, jos en halua, mutta kasvattaja saa käydä, maksaa kulut ja saa kunnian. Ja tämä kyllä toimi, paremmin kuin hyvin. Kai mulla sitten on sattunu vaan hyvä kasvattaja-suhde...

 

mulla on uros,mut kasvattajalla on jalostus oikeus.Kasvattaja maksaa lonkka,kyynär ja silmä kuvaukset. Mulle on ens vuoden alussa tulossa narttu sijoitukseen.Maksaa samat kuvaukset ja keisarileikkaukset jos tarttee.Minä olen ainakin saanu kasvattajasta tosi hyvän ystävän =) Käydään yhdessä näyttelyissä ja tavataan muutenki

 

saako vielä kysyä mitä rotuja teidän sijoituskoirat?
ihana kuulla näitä hyviä uutisia, olen kallistumassa ehkä itsekin tähän!

 

rottweiler =)

 

Kumpainenkin karvaturri on suursnautseri.

 

Saksanpaimenkoira =)

 

Mulla on cockeri.

 

EI IKINÄ SIJOITUSKOIRAA. Otettiin Bichon Frice sijoituskoiraksi ja siitä tuli murhetta enemmän kuin tarpeeksi. Koiran omistaja oli (ilmeisesti kennel ihmisten tapaan) pilkun viilaaja, turkki ei ollut ikinä tarpeeksi hyvä vaikka meillä oli kokemusta jo kahdesta samanlaisesta koirasta 10v ajan. Hirvittävää nipotusta turkin ja hampaiden hoidosta sekä juoksuajoista. Jos otatte sijoituskoiran, ottakaa joku tosi helppohoitoinen. Mieluummin omaksi vaikka se enemmän maksaakin.

 

Minulla on ollut 3 koiraa sijotuksessa.
Ensimmäisen kasvattajan kanssa tuli ongelmia. Koiran omistusoikeuden siirryrryä minulle, ei yhteyttä ole pidetty sen koommin. Siihenkin asti vain juoksujen ilmoittamiset.

Toinen oli uros, eikä mitään ongelmia ole ollut. Tältä kasvattajalta myös toinen koira (ostettu)

Kolmas sijoituskoira on juuri astutettu. Ongelmia ei ole ollut ja sopimuskin on suullinen. Olemme tunteneet tämän kasvattajan jo vuosia. Tiedämme molemmat, mitä sopimukselta odotamme, niin jätimme paperin tekemättä (alunperin oli tarkoitus, mutta ei koksaan muistettu )

 

riippuu kasvattajasta.. ja sopimuksesta,joka kannattaa minun mielestä aina tehdä kirjallisena ja vaikka tarkastuttaa jollain "puolueettomalla" koskaanhan ei voi tietää vaikka kasvattaja olisi kuinka läheinen tuttu,jos välit menevät jostain syystä :headwall: