Siivoojat on esim. lähihoitajien kanssa sellanen ammattiryhmä, että ihan ite valittavat työstään ja ns. alentavat itseään. Sen sijaan asiakkailta ja duunikavereilta kuulee usein, miten oon pitänyt alueen hyvänä ja miten tärkeetä työtä siivous on. En myöskään siviilissä tunne KETÄÄN kuka väheksyisi siivoojia tai lähihoitajia, tai varsinkaan heidän työpanostaan.
Miten kukaan voi arvostaa sua, josset arvosta edes itse itseäsi?
Olen ollut nyt 6v vakituisesti siivooja ympäri Helsinkiä, tai lähinnä kiinteistönhoitaja, eli teen paljon muutakin mutta siivousta pääasiassa. Ihan yhden käden sormilla laskettavat kerrat, kun joku on läjäyttänyt jotain loukkaavaa, käskyttänyt ilkeästi tai jättänyt edes moikkaamatta.
Mulla on varmaan ihan ufot työkaverit, kun heidän wc tai keittiötiloistaan ei ole ikinä löytynyt mitään erityisen ihmeellistä. Kerran toimiston asiakasvessassa joku ääliö oli jättänyt kakkavaipan lattialle ja se oli muhinut siinä viikonlopun yli..
On myös asukkaita, pääasiassa lapsia jotka ovat harjoittaneet ilkivaltaa esim. hissiin pissaamisen, mehun tahallisen rappuunkaatelun, roskisten levittämisen jne. muodossa. Aika nopeeta on loppunut, kun on pienen puhuttelun lurauttanut.
Aikuisiin onkin pitänyt käyttää jo vihaista raivoapina- moodia, ja laittaa virallista varotusta perään.
Toki myös kesätyöntekijöitä/sijaistajia on ilmeisesti "tapana" koetella, joka tietenkin on ihan ääliömäistä eikä millään tavalla hyväksyttävää.
Siivoojienkin pitäis vaan saada turpansa auki useammin, asioista voi huomauttaa myös nätisti.
"Hei, ootko huomannut että sulla usein loiskuu toi kahvi yli? Viitsisitkö vähän varoa jatkossa, ettei ton lattian vaha menis pilalle?
"
No, on myös olemassa sellasia toivottomia kohteita, joissa ei minkään valtakunnan uhkailu, kauniistipyytäminen tai kongreettiset toimenpiteet tehoa.
Mun pointti varmaan kuitenkin oli se, että olkaa siivoojat ylpeitä siitä mitä teette, positiivisia, sosiaalisia vaikka vastausta ei tuliskaan, ja jo pieni hymy saa työnjäljenkin näyttämään asiakkaan mielestä paremmalta.