M
"mä"
Vieras
[QUOTE="aapee";25385485]Tienaa sen verran, että mulla on mahdollisuus olla kotona kun eletään säästeliäästi. Olisin valmis tinkimään elintasosta, jos vastineeksi saisin säänöllisemmän arjen.[/QUOTE]
Mietippä uudelleen... se tietäisi tänä päivänä aika suurta pudotusta, elinkustannukset nousee jo nyt tulevan vuoden aikana, joten on vaikea nytkään monen pysyä samalla tasolla kuin menneenä aikana. Meillä jatkui vuosia sama meno, oli kriisiä ja kaikkee... kuitenkin lopulta tajusin minkä takia mieheni sitä työtä painoi, PERHEESÄ jotta sillä olisi hyä olla. Ei vaan ymmärtänyt että häntäkin olisi tarvittu. Sai erittäin hyvän työtarjouksen ja palkka nousi tuon myötä hurjasti ja työaika 8-16 + lomat juuri silloin kun sovittu, ei paha. Säilyi sama elintaso ja työaika järkeistyi. No mitä tapahtui, miehelle tuli "kriisi" olikin aikaa olla perheen kanssa, ei osattu keksiä mitä sillä ajalla tehdään. Erittäin paha kriisi läpi käytiin, kunnes mies ehkä "kasvoi aikuiseksi" neljän kympin korvilla ja tajusi mikä elämässä on tärkeää... Nyt onnellisina elämässä meidän koko perhe, no toki mies sai vieläkin paremman tarjouksen työssä ja taas palkka nousi mutta työmäärä hiukan kasvoi. Nyt osaan minäkin ottaa asian ihan eri kannalta ja nautimme niistä hetkistä jotka yhdessä vietämme. Kun mies on pois nautin omasta ajasta ihan eri tavalla ja keksin ihan itse menoa ja tekemistä lasten kanssa. Ymmärrän, että minä osaan elää ihan itsekin!!!!
Mietippä uudelleen... se tietäisi tänä päivänä aika suurta pudotusta, elinkustannukset nousee jo nyt tulevan vuoden aikana, joten on vaikea nytkään monen pysyä samalla tasolla kuin menneenä aikana. Meillä jatkui vuosia sama meno, oli kriisiä ja kaikkee... kuitenkin lopulta tajusin minkä takia mieheni sitä työtä painoi, PERHEESÄ jotta sillä olisi hyä olla. Ei vaan ymmärtänyt että häntäkin olisi tarvittu. Sai erittäin hyvän työtarjouksen ja palkka nousi tuon myötä hurjasti ja työaika 8-16 + lomat juuri silloin kun sovittu, ei paha. Säilyi sama elintaso ja työaika järkeistyi. No mitä tapahtui, miehelle tuli "kriisi" olikin aikaa olla perheen kanssa, ei osattu keksiä mitä sillä ajalla tehdään. Erittäin paha kriisi läpi käytiin, kunnes mies ehkä "kasvoi aikuiseksi" neljän kympin korvilla ja tajusi mikä elämässä on tärkeää... Nyt onnellisina elämässä meidän koko perhe, no toki mies sai vieläkin paremman tarjouksen työssä ja taas palkka nousi mutta työmäärä hiukan kasvoi. Nyt osaan minäkin ottaa asian ihan eri kannalta ja nautimme niistä hetkistä jotka yhdessä vietämme. Kun mies on pois nautin omasta ajasta ihan eri tavalla ja keksin ihan itse menoa ja tekemistä lasten kanssa. Ymmärrän, että minä osaan elää ihan itsekin!!!!