Seruraatteko Kakola-sarjaa? Aivan loistava sarja!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kakola-fani
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kakola-fani

Vieras
Mielettömän hyvä idea ja uskon että siitä on hyötyä enemmän kuin haittaa. Siis ilmiönä, sekä myös opettavaisena ihmisille, jotka sitä seuraa. Etenkin nuorille ja niiden vanhemmille.

Todella koskettava, joka jaksossa olen kyynelehtinyt.
 
Joo seurataan.Katottiin se ekakin kausi,missä oli ne pojat.Nyt kun oli näillä tytöillä se vierailupäivä ja Viiville ei tullut ketään niin kyllä riipaisi.Ei mikään ihme,että on tytöllä ongelmia jos vanhemmat eivät viitsi edes mennä vierailemaan tuonne.
 
Siis asiathan on periaatteessa monimutkaisia, mutta toisaalta hirrrrveän yksinkertaisia. Mikä kaikilta noilta, ekan kauden pojilta ja nyt tytöiltä on aina puuttunut, on rakkauden näyttäminen, välittäminen.

It`s all about L-O-V-E.

Onneksi mä edes jotakin osaan äitinä, osaan ja sanon jatkuvasti kuinka rakastan, kuinka ihania lapset on, ja sanon myös kaikille läheisilleni ja halailen ja myös kerron sanoin. Ja musta on joskus hirveän vaikea ymmärtää että miten joillekin ihmisille on niin vaikeaa sanoa, VAIKKA eivät olisi sitä oppineet itse kotona, niin miksei voi itse opetella?
 
Seuraan, joo. Mä jotenkin ajattelen tämmöset sarjat sosiaalp****ksi, mutta tämä onkin hyvä sarja ja sisältö on muuta kuin sormella osoittelua.

Mä luulen, että näitä tyttöjä, varmasti myös poikia, on paljon. Se heidän maailma on mulle kuitenkin hirveän vieras ja tämä sarja auttaa ymmärtämään paremmin, että jotkut asiat tapahtuu toisessa polvessa eikä kaikki ole omien valintojen tulosta.
 
Seuraan sarjaa ja koen, että nämä tytöt ovat saaneet pienen lottovoiton, kun ovat saaneet mahdollisuuden tämmöisen pysäytykseen. Yksi viikko ei tietenkään heidän ongelmissaan pitkälle auta ja toivon todella, että heillä on apuja myös omassa arjessa. Työskentelen itse naisten kanssa, jotka ovat olleet juuri tälläisia tyttöjä nuorina. Heidän tarinansa ovat hurjia eikä voi sanoa yhtään yksittäistä syytä, miksi elämät on mennyt niinkuin ne ovat menneet. Mutta tukea ja välittämistä sieltä on taatusti puuttunut.
 
12-vuotias tyttö raiskataan, siitä seuraa arvottomuuden tunne ja aletaan jakaa itseään surutta kelle tahansa haluavalle. Sitä on monen vaikea ymmärtää, mutta mä ymmärrän kuvion.

Toivon että mentorit pitävät yhteyksiä näihin nuoriin. Hyvin huomasi kuinka iso merkitys heillä nuorille oli. Kun on koko eliniän puuttunut ne aidot todelliset ihmiskontaktit, jotka oikeasti olisivat auktoriteetteja ja pysyviä ja mikä tärkeintä pystyisivät välittämään sen tunteen siitä että aidosti välitetään. Silloin pienikin kontakti on suuresti merkityksellinen.

Itselläni ei ollut isää. Nuorena tuli päädyttyä poliisiasemalle. Poliisi teki ns. virkavirheen, pienen tosin, sillä oli minun puolellani eräässä tapahtumassa ja käyttäytyi erittäin isällisesti. Se oli elämäni tärkein ihmiskontakti siihen astisessa elämässäni. Tahdon vain sanoa että jokainen jättää toisiin ihmisiin joskus lähtemättömiä vaikutuksia, joten kannattaisi aina uhrata omasta yhteiseen hyvään. Se palkitsee aina elämän kiertokulussa loppupeleissä.
 
Katsoin juuri Yle Areenasta rästiin jääneitä jaksoja. Yhdessä tytöt saivat soittaa kotiin. Viivi ja Ida sanoivat kumpikin jälkeenpäin, että "olisin vaan halunnut kysyä mitä kuuluu" tai "oisin halunnut vaan että äiti sanoo että silläkin on ikävä mua". :( Kurja juttu, se on itselle vaan niin itsestäänselvyys, että oma äiti kuuntelee ja lohduttaa.

Jokainen kuitenkin vaikuttaa fiksulta nuorelta naisen alulta, joten toivotaan, että saisivat elämän suunnan muutettua ja vaihdettua kaveripiirin toiseen.
 

Yhteistyössä