Selviääkö raskaudenkeskeytyksestä henkisesti?

["sade"]

Meillä on edessä vain huonoja vaihtoehtoja joista valita. Olen raskaana ja oikeastaan ainoa realistinen vaihtoehto on keskeytys. Aikaa ei ole pohtia enempää, päätös on tehtävä nyt.

Mietin surullisena, että selviänkö keskeytyksestä henkisesti? Selviääkö siitä? Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia. Lapsia meillä ei ole, toivottavasti joskus olisi. Nyt tilanne kuitenkin on mahdoton ja tämä ainoa vaihtoehto.

Pelkään vain henkistä romahtamista.

 

["mmm"]

Jos sulla on itsellä sellanen mieli ja asenne että et haluais keskeytystä niin et selviä siitä henkisesti. Vain paatunut ja kova ihminen pystyy sellasen asian unohtaa kokonaan niin ettei se koskaan tule mieleen ja vaivaa mieltä. Miksi keskeytys on ainoa vaihtoehto? ja miksi oot hankkiutunu raskaaksi jos tälläsiä nyt pitää miettiä.

 

[arhg]

toivottavasti sua rangaistaan lapsettomuudella jos nyt keskeytät.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="mmm";23738062]Jos sulla on itsellä sellanen mieli ja asenne että et haluais keskeytystä niin et selviä siitä henkisesti. Vain paatunut ja kova ihminen pystyy sellasen asian unohtaa kokonaan niin ettei se koskaan tule mieleen ja vaivaa mieltä. Miksi keskeytys on ainoa vaihtoehto? ja miksi oot hankkiutunu raskaaksi jos tälläsiä nyt pitää miettiä.[/QUOTE]

Asiasta selviäminen ja unohtaminen ovat kaksi eri asiaa.

Omaa kokemusta ei ole, mutta on siitä naiset selvinneet.

 

["lily"]

toivottavasti sua rangaistaan lapsettomuudella jos nyt keskeytät.

Eiköhän ap:lla ole riittävän rankkaa ilman tuomiotakin. Eikä hän sitä paitsi pyytänyt muuta kuin kokemuksia muilta, joten miksi vastaat ketjuun jos sellaista ei sinulle ole?

Onneksi olet parempi ihminen, mene juhlimaan sitä, äläkä suotta tuhlaa energiaasi huonoihin ihmisiin jotka tekevät huonoja ratkaisuja.

Juntti.

 

[ap.]

[QUOTE="mmm";23738062]Jos sulla on itsellä sellanen mieli ja asenne että et haluais keskeytystä niin et selviä siitä henkisesti. Vain paatunut ja kova ihminen pystyy sellasen asian unohtaa kokonaan niin ettei se koskaan tule mieleen ja vaivaa mieltä. Miksi keskeytys on ainoa vaihtoehto? ja miksi oot hankkiutunu raskaaksi jos tälläsiä nyt pitää miettiä.[/QUOTE]

Raskaus on vahinko, ehkäisy petti. Elämäntilanteeni on sellainen, etten pystyisi raskautta viemään läpi enkä lapsesta huolehtimaan kuten äidin kuuluu.

En edes toivo voivani vain unohtaa asiaa, mutta toivon selviäväni siitä. Edes jotenkuten.

 

[niiiin]

Mulla omakohtanen kokemus. Tulin raskaaksi olin silloin 18v. olisin halunnut pitää mutta kun keskustelin lapsen isän kanssa ja oman äitini kanssa niin tajusin että ainoa vaihtoehto on keskeytys. Itkin silloinkin kun menin sairaalaan. Mutta kun tein päätöksen että raskaus keskeytetään olin todella helpottunut. En olisi silloin ollut valmis äidiksi. Minulla meni jonkin aikaa kun mietin millaista minulla olisi jos lapsi olisikin tullut ja millainen lapsi olisi nyt. En ole koskaan unohtanut asiaa mutta olen oppinut elämään sen kanssa enkä enää koe huonoa omaatuntoa siitä että päätin niin. Kyllä siitä yli pääsee ajan kanssa. Aluksi varmasti tuntuu että mitä jos olisitkin tehnyt toisin. Mutta vain sinä itse tiedät mikä on paras päätös.

 

[niiiin]

Ja vielä lisäys. Älä kuuntele niitä ketkä väittävät että abortti olisi murha! Ne ketkä puhuvat tollasta ei ole itse joutunut kokemaan sitä mitä sinä nyt.

 

["vieras"]

Uskon, että elämä kantaa ja pystyt hoitamaan lasta, jos vain itse haluat tai sitten voit harkita adoptiota. Ihminen selviää "ylitsepääsemättömistäkin" vaikeuksista, vaikka etukäteen ei sitä uskoisi.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="vieras";23738198]Uskon, että elämä kantaa ja pystyt hoitamaan lasta, jos vain itse haluat tai sitten voit harkita adoptiota. Ihminen selviää "ylitsepääsemättömistäkin" vaikeuksista, vaikka etukäteen ei sitä uskoisi.[/QUOTE]

Niin, eli selviää abortistakin.

 

["..."]

[QUOTE="vieras";23738198]Uskon, että elämä kantaa ja pystyt hoitamaan lasta, jos vain itse haluat tai sitten voit harkita adoptiota. Ihminen selviää "ylitsepääsemättömistäkin" vaikeuksista, vaikka etukäteen ei sitä uskoisi.[/QUOTE]

adoptioon antaminen voi olla vaikeampaa kuin abortti, itse ainakin ajattelisin näin. ja ei kai se lapsen identiteetillekaan ole kivaa kun tietää olevansa olleensa epätoivottu henkilö, vaikka rakkautta sijaisperheessäkin saisi.

 

["vieras"]

Olen tehnyt keskeytyksen, ensimmäiset kuukaudet olivat aivan hirveitä.. jotenkin sitä syytti itseään- että miksi tein näin.. Mutta hyvin olen siitä selvinnyt.

 

[dipt]

Kyllä siitä selviää, on mielestäni ihan höpöpuhetta että kaikki sitä vatvoisivat ikuisuuksia. Päätöksen pitää vain olla loppuun asti mietitty ja harkittu. Itse olen tyytyväinen omaan valintaani.

 

["vieras"]

kyllä siitä selviää.

 

[jaah]

Eipä kukaan mun tuttu ole helposti siitä selvinnyt. Ovat aina humaltuessaan ja iltaa istuessa itkeskelleet asiaa ja eräälläkin seuraava raskaus (toivottu) otti todella koville ja sairastui raskauden aikaiseen masennukseen kun mietti sitä aborttia.