sektio,lukekaa,pyydän!!

[taustalla]

\

sektio oli suuniteltu.. supistukset alkoivat.. mutta vaavit olivat vatsassa poikittain.. haava on pystysuunnassa..

Miksi pystysuunnassa? Äidin toipumisen kannalta bikiniviilto on paljon helpompi. Oliko kiire vai johtuiko lasten asennosta?

pystysuuntaan siksi koska vattan alueella oli läskiä muutenkin ja sitten viel kaksosraskauden venyttämä mahanahkat.. arveltiin nopeemmin paranevan kun on pystyviilto.. ja niin tekikin.. se ihana löllökin roikutti mahaa ainakin kaks viikkoo.. ei varmaan ois parantunu niin nopeesti jos ois ollu bikiniviilto..

ittee ei pysty haava haittaa.. on massu muutenkin niin raskausarvista jälkiä täynnä...


Ok, siis sellaisista syistä. Mietin vaan mitkä vaikuttavat siihen miten kaksosten elektiivinen sektio tehdään, siis käykö myös bikiniviilto, joka nyt "normaalitapauksessa" äidille helpompi.

Miten muuten nousiko paino kaksosista paljon? Missä vaiheessa alkoi maha kasvaa? Mitä muuta verrattuna yhden odotukseen? Siirryin ekan kohdalla omista kiristävistä äitiysvaatteisiin raskauden puolivälissä. Nyt laskeskelee, miten menee kesä...


[/quote]

 

[taustalla]

\

kerrankin joku (yllä) puhuu JÄRKEÄ tällä palstalla. Nykyään ón jotenkin vääritynyt kuva siitä, että sektio on jokin ihme siirtymäriitti tulla helposti (no ei kaikilla ole olut) äidiksi. Alatie synnytys on luonnollisen lapsen syntymä, sektio EI. Tosi ei takoita, etteikö sektiolla synnyttäneet olisi yhtä hyviä äitejä.
Ystäväni halusi sektion, koska oli tavannut uuden nuoren miehen ja pelksi tavaransa puolesta, vaati ja sai sektion...

oletko varma, että tiedät sektion todellisen syyn? ei viitsittäisi lähteä tähän! ei minun sektioni syytä tiedä kukaan muu kuin lääkärit ja mieheni. muut ovat kuulleet jotain muuta.

 

[hannele]

Mulle tehty kiireellinen sectio ja hyvin meni kaikki! Paranin nopeasti ja arpi on todella huomaamaton. Leikkauksesta yli kaks vuotta mutta haavan kohta edelleen osittain tunnoton, vähän ku olis puutunut,sellanen tunne,mutta se ei haittaa millään lailla. Mulla ei leikkauksesta mitään negatiivista sanottavaa

 

[Gemini-04]

\

\

sektio oli suuniteltu.. supistukset alkoivat.. mutta vaavit olivat vatsassa poikittain.. haava on pystysuunnassa..

Miksi pystysuunnassa? Äidin toipumisen kannalta bikiniviilto on paljon helpompi. Oliko kiire vai johtuiko lasten asennosta?

pystysuuntaan siksi koska vattan alueella oli läskiä muutenkin ja sitten viel kaksosraskauden venyttämä mahanahkat.. arveltiin nopeemmin paranevan kun on pystyviilto.. ja niin tekikin.. se ihana löllökin roikutti mahaa ainakin kaks viikkoo.. ei varmaan ois parantunu niin nopeesti jos ois ollu bikiniviilto..

ittee ei pysty haava haittaa.. on massu muutenkin niin raskausarvista jälkiä täynnä...


Ok, siis sellaisista syistä. Mietin vaan mitkä vaikuttavat siihen miten kaksosten elektiivinen sektio tehdään, siis käykö myös bikiniviilto, joka nyt "normaalitapauksessa" äidille helpompi.

Miten muuten nousiko paino kaksosista paljon? Missä vaiheessa alkoi maha kasvaa? Mitä muuta verrattuna yhden odotukseen? Siirryin ekan kohdalla omista kiristävistä äitiysvaatteisiin raskauden puolivälissä. Nyt laskeskelee, miten menee kesä...

[/quote]

Paino nousi aika paljon raskausmyrkytyksen vuoksi.. mutta sairaalaan jäi suurin osa.. ja imettäessä lähti 2kk loputkin ja vähän enemmän...

maha alkoi kasvaa aika äkkiä.. muut sitä eivät huomanneet vasta ku 20 viikoilla.. käytin löysiä työvaatteita.. en halunnut asiakkaiden tietävän.. äitiysvaatteita aloin pitää kans 20 viikoilla ennen sitä meni löysät tavan housut.. sf mitta oli rv30 38.. harmittaa vaan ku ei multa mitattu sitä ku sen yhen kerran.. ei oo kuulemma todellinen ku vauvat voi olla mahassa aina miten päin sattuu... :wave:

 

[nimetön]

\

Minulle tehty kolme kertaa sektio, ensimmäinen oli kiireellinen ja kaksi muuta suunniteltuja. Kaikista olen toipunut hyvin, pari ekaa päivää enemmän kipuja, mutta kipulääkkeillä pysyivät poissa.

mul oli kans eka kiirreellnen sektio...nyt ootan toista 16vk haluisin vaa kysyä että miks sun toinen oli suunniteltu???mä haluisin kans uudestaan sektion

 

[myös sektoitu]

Jos lääkäri suosittelee sektiota,se on silloin paras mahdollinen vaihtoehto,eikä siitä kannata kantaa huonoa omaatuntoa.Heti tunnon palauduttua jalkoihin, kannattaa aloittaa makuulla jalkojen pumppaavat jumppaliikkeet,samoin käsillä huiskinta.Sen jälkeen istumaan ja sama laulu alusta.Edelleen kipulääkettä pyllyyn ja seisomaan.Mitä nopeammin ja reippaammin liikkeelle sen nopeampaa on toipuminen ja sitä nopeammin kehon omat mekanismit helpottavat kipua.

 

[RiikkaTii]

Kaksi sektiota takana, molemmista olen toipunut tosi hyvin. Söin kipulääkkeitä nelisen päivää, ja sen jälkeen haava ei ole juuri vaivannut.

Ei siis mitään pelättävää

 

[Mussuli]

Heissan, mulla on huono kokemus sektiosta, ikävä kyllä. Etukäteen pahin pelkoni oli sektio joka sitten toteutuikin .

Reilu 8 kk sitten tehtiin siis hätäsektio vauvan sydänäänten heittelyn takia, takana oli siinä vaiheessa piiitkä synnytys ja ponnisteltukin oli.
Kokemuksena sektio oli kamala, traumaattinen. Kivut olivat hirvittävät, vauvaa ei saanut pitää sylissään tuntikausiin ja kärsin paljon siitä että olin leikkauksen jälkeen jumittuneena sängyn pohjalle kipuineni. Olin aivan sekaisin nukutusaineista ym. mömmöistä. Kukaan ei kertonut sektion kulusta mitään, luin vasta jälkikäteen yksityiskohtia (komplikaatioita ilmeni) tapauksesta. Alku lapsen kanssa on hirveää kun kaikki energia menee omaan toipumiseen ja kipujen kanssa elämiseen. Yhä kärsin hirvittävästä hartiapistoksesta joka lääkärien mukaan johtuu sektiosta; jokin hermorata on katkennut ja aiheuttaa tosi voimakkaita kipukohtauksia. Haluaisin toisen lapsen mutta pelkään kuollakseni sektioon joutumista.

 

[taustalla]

\

Heissan, mulla on huono kokemus sektiosta, ikävä kyllä. Etukäteen pahin pelkoni oli sektio joka sitten toteutuikin .

Reilu 8 kk sitten tehtiin siis hätäsektio vauvan sydänäänten heittelyn takia, takana oli siinä vaiheessa piiitkä synnytys ja ponnisteltukin oli.
Kokemuksena sektio oli kamala, traumaattinen. Kivut olivat hirvittävät, vauvaa ei saanut pitää sylissään tuntikausiin ja kärsin paljon siitä että olin leikkauksen jälkeen jumittuneena sängyn pohjalle kipuineni. Olin aivan sekaisin nukutusaineista ym. mömmöistä. Kukaan ei kertonut sektion kulusta mitään, luin vasta jälkikäteen yksityiskohtia (komplikaatioita ilmeni) tapauksesta. Alku lapsen kanssa on hirveää kun kaikki energia menee omaan toipumiseen ja kipujen kanssa elämiseen. Yhä kärsin hirvittävästä hartiapistoksesta joka lääkärien mukaan johtuu sektiosta; jokin hermorata on katkennut ja aiheuttaa tosi voimakkaita kipukohtauksia. Haluaisin toisen lapsen mutta pelkään kuollakseni sektioon joutumista.

Keskimäärin hätäsektio on eri asia kuin elektiivinen. Myös toipumisen kannalta. Synnytys ei kohdallasi onnistunut, eli ei sekään ollut mikään hyvä kokemus? Muuta mahdollisuutta ei ollut. Hätätapauksissa tehdään nukutus, ei kiirellisessä yleensä ollaan hereillä ja viiltokin tulee yleensä bikinirajaan.

Toki sektio kuin sektio voi mennä pieleen samoin kuin synnytyskin.

 

[Hankku]

Minulla myös huono kokemus hätäsektiosta. Ensimmäinen lapsemme syntyi hätäsektiolla, koska napanuora jäi puristuksiin vauvan pään ja kohdunsuun väliin. Viidessä minuutissa oli äidillä taju kankaalla ja lapsi maailmassa. Onneksi pojalle ei tullut mitään vaurioita... Hätäsektiosta minulla jäi elinikäinen trauma. Niin kipeä olin sen jälkeen, kahteen viikkoon en päässyt kunnolla kävelemään. Tietenkin hätäsektio on aivan eri juttu kuin suunniteltu. Mutta ajattelin vaan kertoa tarinani, kun sektiosta kyseltiin...

Seuraavat kolme lasta olen onneksi saanut synnyttää alakautta ja toipuminen on ollut paaaaaljon nopeampaa! Voisin synnyttää alakautta kolme kertaa mieluumin kuin valitsisin sektion!

 

[enna-81]

Minulle tehtiin kiireellinen sektio toissa lauantaina (12 päivää sitten) perätilan takia. Suunniteltu sektio olisi ollut eilen, mutta lapsiveden tihkumisen takia tehtiin kiireellisenä aiemmin.
Leikkauksesta tai mistään ei ole mitään negatiivista sanottavaa! Kaikki meni tosi hyvin. Kipulääkkeitä tarvitsin ainoastaan leikkauksen jälkeisenä yönä (leikkaus myöhään illalla) ja seuraavana päivänä, sen jälkeen en ole tarvinnut ainuttakaan särkylääkettä. Sängystä sain nousta 11 tuntia leikkauksen jälkeen. Kotiin päästiin neljän päivän päästä. Siitä saakka olen elänyt ihan normaalia elämää, käynyt päivittäin kävelemässä jne. Enää en oikeastaan edes muista, että minut on vasta leikattu!
Tsemppiä - sektio ei suinkaan aina ole huono juttu ja kamala kokemus!

 

[josefina-]

onko ketään joka on toivonut itse sektiota muista, kuin terveydellisitä syistä? itse haluan vahvasti sektion, mitä kukaan ei tunnu ymmärtävän. oon lukenu paljon, tiedän sektion riskeistä, mutta onhan altiesynnytyksessäkin yhtälailla omat riskinsä..? niistä ei tosin puhuta yhtä paljon, ja hyvä niin. mulla ei henkilökohtasta kokemusta oo kummastakaan tavasta ja asia ei oo ihan ajankohtanen vielä. (20.raskausviikko menos) tunnen että en pysty synnyttämään lasta alateitse, vaikka lapsi niin haluaisikin. syynä tähän ei ole kivun pelko, vaan muut henkilökohtaiset syyt. osaako kukaan sanoa millainen mahdollisuus mulla on saada sektio, tai siis kuinka helposti lääkärit antavat mahdollisuuden valita? eikö psyykkisen hyvinvoinnin pitäisi olla yhtä tärkeää kuin fyysinen? ottakaa kantaa.

 

[Nyt harmaana]

\

onko ketään joka on toivonut itse sektiota muista, kuin terveydellisitä syistä? itse haluan vahvasti sektion, mitä kukaan ei tunnu ymmärtävän. oon lukenu paljon, tiedän sektion riskeistä, mutta onhan altiesynnytyksessäkin yhtälailla omat riskinsä..? niistä ei tosin puhuta yhtä paljon, ja hyvä niin. mulla ei henkilökohtasta kokemusta oo kummastakaan tavasta ja asia ei oo ihan ajankohtanen vielä. (20.raskausviikko menos) tunnen että en pysty synnyttämään lasta alateitse, vaikka lapsi niin haluaisikin. syynä tähän ei ole kivun pelko, vaan muut henkilökohtaiset syyt. osaako kukaan sanoa millainen mahdollisuus mulla on saada sektio, tai siis kuinka helposti lääkärit antavat mahdollisuuden valita? eikö psyykkisen hyvinvoinnin pitäisi olla yhtä tärkeää kuin fyysinen? ottakaa kantaa.

Täällä yksi :wave: Eikä mullakaan kivun pelko ollut syynä, mutta vaikka kuinka yritin positiivisesti ajatella ja lukea "onnistuneita" synnytyskertomuksia, en vaan voinut kuvitella pystyväni/haluavani alakautta synnyttää :\| Ja riskit oli mullakin tiedossa, suuntaan jos toiseen.
En halua pelotella, mutta olet kuitenkin jo 20 viikolla, eli asia on ajankohtainen ! Itse otin sen puheeksi heti eka neuvolakäynnillä ja sai ajan pelkopolille viikolle 20. Synnytystapa-arviossa sitten sain varsinaisen sektioajan, mutta jo tuolloin rv 20 mulle sanottiin ettei pakoteta alatiesynnytykseen! Minä myös en uskonut kestäväni henkisestikään mahdollisia alatiesynnytyksen komplikaatioita ja otin mieluummin sektion riskit. Ja sektio meni aivan upeasti, voisin mennä vaikka joka vuosi (jos ei lapsimäärä lisis myös)