sekavaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sekavaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sekavaa

Vieras
mulla 1v poika ja avomies.Siitä asti kun tulin raskaaks mies on aatellu et lapsi on hänen mutta oikeesti ei oo.Jotenki kai toivoin et lapsi oliskin hänen enkä koskaan saanu kerrottua.Kun tuli isyydentunnustuksen aika sanoin miehelle et tehään isyystesti mutta se ei halunnut, sanoi että ei halua tietää jos lapsi ei ole hänen että haluaa että poika on hänen.
nyt oon alkanu miettiin et pitäiskö mun kertoo.Jos joskus tulee joku perinnöllinen sairaus tai miehen kans yritetään toista ja paljastuukin vaikka ettei se voikaan saada lapsia.
Tosi sekava olo en yhtään tiiä mitä tehdä.Toisaalta mies ite ei halunnu isyystestiä ja tunnusti lapsen omakseen.
Mä en oikeesti ees tiedä kenen lapsi oikeesti on, muutama ehdokas on mutta kaikkien kans oon kortsua käyttäny et vaikee sanoo millä kerralla se on pettäny.mulla on niin paska olo mut ansaitsisin vielä pahempaa.
 
etsä voi tuota taakkaa kantaa lopun ikäsi.
joka päivä takaraivossa raksuttaa jos jokin tuleekin ilmi.
parempi nyt kuin 10v päästä.
se olisi silloin miehellesi vaikeaa.
varmaan on nytkin.
mutta parempi tehdä testi kuin odottaa et kaikki räjähtää.
lapsikaan ei ymmärrä vielä, mutta 10v jo ymmärtääkin, silloin tuska on myös lapsella
 
niinpä että mies pitää lasta omanaan vaikka tietää että välttämättä lapsi ei ole hänen.Mut pitäiskö mun kertoa et mä tiedän että lapsi ei ole hänen.
 
Oletko varma, että miehesi ei ole jo epäillytkin, että lapsi voi olla jonkun muunkin, biologisesti.

Kielisi hieman siitä, jos mies on kerta sanonut, että ei halua isyystestiä, vaan sanoo haluavansa lapsen olevan hänen, eikä halua tietää, jos se olisi jonkun muun.

Minun mielestäni sinun ei ehdottomasti pidä kertoa, koska biologialla ei ole merkitystä, vaan lapsi on miehesi ollut alusta asti, koska miehesi on halunnut olla lapsen isä. Ja onkin lapsen isä. Älä viitsi olla itsekäs ja viedä tätä mieheltäsi, koska haluat oman omantuntosi puhtaaksi. Julmaahan tuon kertominen tässä vaiheessa enää on. Se olisi pitänyt kertoa jo siinä vaiheess a kun tulit raskaaksi, jos olisit halunnut kertoa.
 
Mulle tuli tosta sellanen fiilis, et mies aavistaa, että lapsi ei ole hänen, mutta rakastaa lasta niin paljon, ettei välitä asiasta.Sinuna lopettaisin murehtimisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletko varma, että miehesi ei ole jo epäillytkin, että lapsi voi olla jonkun muunkin, biologisesti.

Kielisi hieman siitä, jos mies on kerta sanonut, että ei halua isyystestiä, vaan sanoo haluavansa lapsen olevan hänen, eikä halua tietää, jos se olisi jonkun muun.

Minun mielestäni sinun ei ehdottomasti pidä kertoa, koska biologialla ei ole merkitystä, vaan lapsi on miehesi ollut alusta asti, koska miehesi on halunnut olla lapsen isä. Ja onkin lapsen isä. Älä viitsi olla itsekäs ja viedä tätä mieheltäsi, koska haluat oman omantuntosi puhtaaksi. Julmaahan tuon kertominen tässä vaiheessa enää on. Se olisi pitänyt kertoa jo siinä vaiheess a kun tulit raskaaksi, jos olisit halunnut kertoa.

tätähän mä tässä hainkin että onko se vaan sit mun itsekkyyttä että kertoisin ja veisin pojan isältään ja isän pojalta.
niin mä luulenkin että sekin varmasti on aatellut et poika ei oo hänen kun niin kovasti oli isyystestiä vastaan...jotenkin vaan tää asia alkanu painaan...ja tosiaan tiedän että poika ei oo hänen.ei oo ajallisesti mahdollista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kylähullu:
Tiedätkö sitten varmaksi, ettei ole hänen? Tuntuu hassulta, että olis noin monta ehdokasta, jos saan luvalla ihmetellä..

Harmittaa kyllä puolestasi, kamala paikka.

saahan sitä ihmetellä, mulla meni sillon 5 vuoden suhde poikki ja oli aika kamala vuosi sen jälkeen....liikaa viinaa ja miehiä...joten oli siin melko monta ehdokasta mut onneks takanapäin noi ajat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekavaa:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletko varma, että miehesi ei ole jo epäillytkin, että lapsi voi olla jonkun muunkin, biologisesti.

Kielisi hieman siitä, jos mies on kerta sanonut, että ei halua isyystestiä, vaan sanoo haluavansa lapsen olevan hänen, eikä halua tietää, jos se olisi jonkun muun.

Minun mielestäni sinun ei ehdottomasti pidä kertoa, koska biologialla ei ole merkitystä, vaan lapsi on miehesi ollut alusta asti, koska miehesi on halunnut olla lapsen isä. Ja onkin lapsen isä. Älä viitsi olla itsekäs ja viedä tätä mieheltäsi, koska haluat oman omantuntosi puhtaaksi. Julmaahan tuon kertominen tässä vaiheessa enää on. Se olisi pitänyt kertoa jo siinä vaiheess a kun tulit raskaaksi, jos olisit halunnut kertoa.

tätähän mä tässä hainkin että onko se vaan sit mun itsekkyyttä että kertoisin ja veisin pojan isältään ja isän pojalta.
niin mä luulenkin että sekin varmasti on aatellut et poika ei oo hänen kun niin kovasti oli isyystestiä vastaan...jotenkin vaan tää asia alkanu painaan...ja tosiaan tiedän että poika ei oo hänen.ei oo ajallisesti mahdollista.

No vastaus siihen, että olet itsekäs jos viet mieheltäsi lapsen. Kuten sanoin, biologialla ei ole merkitystä, koska lapsi on miehesi, kun kerta hänen kanssaan on kasvanut ja lapsi miestä isänään pitää.
Ei varmasti miehesi hylkäisi lasta, vaikka saisikin tietää, että ei ole biologisesti hänen, mutta perheesi voi rikkoutua ja se nyt ei ole kenenkään kannalta hyvä asia. Vai onko?
Jos haluat eroon miehestä, tee se jollain muulla keinolla kuin noin. Anna miehen olla isä lapselle. Tuosta tiedosta ei hyödy kukaan. EI KUKAAN!
 
enkä todellakaan halua eroon miehestä, se on hyvä mies ja hyvä isä, rakastan sitä ihan kamalasti mut halusin vaan tietää et teenkö väärin miestä kohtaan jos en kerro...kiitos sulle vieras, mä luulen et sä oot oikeessa ja mä puhdistaisin omatuntoni liian kovalla hinnalla
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekavaa:
enkä todellakaan halua eroon miehestä, se on hyvä mies ja hyvä isä, rakastan sitä ihan kamalasti mut halusin vaan tietää et teenkö väärin miestä kohtaan jos en kerro...kiitos sulle vieras, mä luulen et sä oot oikeessa ja mä puhdistaisin omatuntoni liian kovalla hinnalla

Erinomainen päätös :flower:
 

Yhteistyössä