"Viime vuosina on myös yleistynyt ajatus, että aikoinaan EU:ssa Maastrichtin sopimuksessa asetettu järkevän valtionvelan taso, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, on vanhentunut. Monet maat, etunenässä talousasioissa usein ihailtu Saksa, ovat ylittäneet rajan reippaasti, eikä mitään kamalaa ole tapahtunut.
Keskuspankeilta saa halpaa lainaa, on saanut jo pitkään, koska vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen Euroopan keskuspankki on pitänyt korot alhaalla.
Halpaa lainaa kannattaa ottaa, ja raskaiden taantumien jälkeiset uusimmat opit ovat, että mieluummin otetaan velkaa ja elvytetään varmuuden vuoksi liikaa kuin liian vähän.
Lainà sanookin, ettei velan euromäärää tai sen suhdetta bruttokansantuotteeseen pidä tuijottaa, vaan
tärkeämpi tuijotettava on vaihtotase. Jos se on tasapainossa, valtion velanhoitokyky on hyvä.
Japani tunnetaan ”maailman velkaisimpana maana”, koska sillä on velkaa 250 prosenttia bruttokansantuotteesta. Japani maksaa silti velastaan nollakorkoa, koska sen vaihtotase on ylijäämäinen.
Enää pitäisi tietää, mitä ylijäämäinen vaihtotase oikeastaan tarkoittaa. Sitä ei arkijärki osaa yhdistää omasta kotitaloudesta yhtä helposti löytyvään esimerkkiin kuin velka. Siksi velasta on helpompi puhua. (Ylijäämäinen vaihtotase tarkoittaa sitä, että kansantaloudella on ulkomailta enemmän tuloja kuin menoja.)
Tilastot kertovat toisenlaisen tarinan valtionvelasta. Suomi on velkaantunut 2000-luvulla maltillisesti. Jos bruttovelan sijaan tarkastellaan nettovelkaa eli Suomen valtion omaisuutta suhteessa velkaan, Suomen talous on poikkeuksellisen vauras, Lillqvist, Kavonius ja Pantzar toteavat.
”Arkiymmärryksemme ylittävät luvut (sadat miljoonat, miljardit jne.) yhdistettynä hallitsemattomaksi kuvattuun kasvuun ovat pelottavia. (- -) Poliitikkojen ja uutismedian diskurssi on pitkälti vaihtoehdotonta ja siinä korostetaan huolestuttavia kehityslinjoja kuten ylivelkaantuminen ja kestävyysvaje”, he kirjoittavat.
Arkijärkeilevät säästöpolitiikan perustelut uppoavat kansaan, koska ne toimivat samalla logiikalla kuin yksityinen talous: älä elä yli varojen, varaudu pahan päivän varalle. Silti tavalliset ihmiset ja talousasiantuntijat voivat keskustella täysin eri asiasta.
”Tavallisen ihmisen mielestä ylipäätään velanotto voi olla moraalitonta, kun asiantuntija tietää, että valtiolle velka on välttämätöntä. Silloin keskustelua käydään kokonaan eri merkitysavaruuksissa”, Lillqvist sanoo.
Järkeväksi valtionvelan tasoksi on asetettu 60 prosenttia bkt:stä. Moni talousasiantuntija pitää ajatusta vanhentuneena. Esimerkiksi talousasioissa usein ihailtu Saksa on ylittänyt rajan reippaasti.
suomenkuvalehti.fi
www.verkkouutiset.fi
