Ihmettelen kun netissä lääkäripalstoilla ja näillä keskustelupalstoilla jatkuvasti aliarvioidaan sappivaivoja. Niitä pidetään vähäpätöisinä. Kukaan ei tunnu pyrkivän huolehtimaan omasta terveydestäänkään paremmin, kun sappivaivat alkavat. Sappirakon poistoleikkaus katsotaan helpoksi ja hyväksi ratkaisuksi. No, onhan se leikkaus joskus ainoa ratkaisu. Mutta entä sen jälkeen?
Yleensä sappinestettä alkaa valua koko ajan mahaan, se ärsyttää suolistoa, juoksuttaa vessassa, aiheuttaa tulehdusta. Sappinesteen hajua nousee myös suuhun ja nenään. Haju tarttuu herkästi kaikkialle. Joten ihmisen oma hajuaisti ei toimikaan enää, ihminen itse tottuu tähän hajuunsa, nenässä sappi muuntaa ehkä ihmisen oman ympäristön hajumaailmaakin. Moni sairastunut ei luultavasti osaa hoitaa tai ei jaksa hoitaa itseään koko ajan. Täysin toimivia lääkkeitä ei varmaankaan ole. Sairastunut ihminen joutuu elämään melkoisessa kierrätyksessä, ympäristö ihmettelee sairastuneen toimintaa, hänen toimensa vaikuttavat oudoilta ja ratkaisunsa ongelmiin usein yllättäviltä. Jokainen lähellä asuva yrittää voimiensa mukaan ymmärtää ja kestää tästä kaikesta ilmaantuvaa ylimääräistä. Ehkä monet sairastuneet eivät edes yritä lääkitä itseään kunnolla.