Sanniii!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Np
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ONNEA NP TOSI PALJON.

Juu tule ihmeessä kertoon synnytyksestä vauvan koosta heti kun vain jaksat. Meinasin kanssa kysellä jo aikasemin susta mutta ajattelin että taitaa h hetket olla käsillä. Niin ja oliko mies synnytyksessä ettei ollut ajossa kaukana? Eikös se rekkaa ajanut niin kuin munkin mies. ?

Toosiaan ansku22 se on sit mun vuoro seuraavaksi ja kyllä rupee pelottaan ja jännittään joka yö näkee kaikkea unia ja yöt menee muutenkin tosi vaikeesti.
Vointi on ihan hyvä mitä nyt ison masun kanssa pystyy tekemään. Kaikki asiat käy hankalamiksi viikko viikolta.

Juu mutta nyt täytyy mennä vähän siivoileen paikkoja.
 
No niin, jospa nyt olisi hieman aikaa :) aika on kyllä mennyt todella nopeasti siitä kun tultiin kotio, pikkuinen vie niin suuren osan huomiosta ja sitten kun tyttö nukkuu niin on itsekin pitänyt laittaa unille että saisi univelat kuitattua. Mutta ei silti, tämä on aivan ihanaa!! :)

Elikkäs siitä synnytyksestä.. jouduttiin siis käynnistämään kun vauveli ei itse ollut halukas tulemaan ulos. Menin ma sairaalaan ja sain murusen cytoteciä (oisko ollu näin..? nimi jäi vähän epäselväksi), supistuksia alkoi tulla mutta eivät muuttuneet säännöllisiksi, siinä vaiheessa vielä sanoinkin että kipeää käy mutta ei haittaa, kävis vain kipeämpää, heh tietämättömänä tulevasta! No maanantai siinä käveltiin ympäri sairaalaa ja portaita ylös alas eikä sen kummempaa muutosta tapahtunut. Tiistaiaamuna sitten käskettiin suoraan saliin että puhkaistaan kalvot ja laitetaan tippa niin saadaan homma käyntiin. Kalvojen puhkaisu oli vähän epämiellyttävää kun kohdunsuu oli vielä niin takana.. Reilun tunnin päästä alkoivat säännölliset supistukset, mutta 4 tunninkaan päästä ei ollut kohdunsuun tilanne muuttunut 2 cm:sta mihinkään ja kivut alkoivat todella olla kovia. Ilokaasua yritin hengitellä, mutta se ei auttanut, tuli vain olo kuin olisi ollut pienessä kännissä.. Vihdoin sain kolmen maissa kohdunkaulan puudutteen, joka oli aivan mahtava, kaikki kivut häipyivät aivan täysin, mies vain kyseli että supistaako (näki käyrästä että kunnon supistus oli päällä) mutta itse vain meinasin että ei kait. Onneksi pääsin liikkumaan ympäri huonetta, pinni josta sydänääniä seurattiin (laitettiin vauvan päähän kalvojen puhkaisun yhteydessä) toimi langattomasti eikä ollut sitten kun tippateline mikä piti ottaa mukaan jos halusi laajempaa rinkiä käveleskellä. Laittoivat myös kohdunsuuta rentouttavaa piikillä kankkuun että jos nopeuttaisi aukeamista. Sitten alkoikin tapahtua, 4 puudutetta ehdittiin laittaa loppujen lopuksi (yhden vaikutus kesti n. 1,5 tuntia) ja ponnistusvaihe ajoittui vielä viimeisen puudutteen vaikutuksen sisään. Kipua siis en ponnistuksen aikana tuntenut vaan ihan kuin olisi ollut aivan mieletön vessahätä, ponnistuksessa menikin vähän reilu tunti vaikka vauva oli laskeutunut todella hyvin jo valmiiksi. Loppujen lopuksi jouduttiin vähän leikkaamaan kun näytti että pikkuinen ei mahdu muuten tulemaan, ja sen lisäksi vielä vähän repesin. Ainut kipu mikä ponnistuksen aikana tuntui oli kun pää ja hartiat tuli ulos, muuten olin autuaan tietämätön alapään tilanteesta. 3380 g kokoinen pikkuinen tyttöhän sieltä sitten putkahti ulos ja pituutta oli 52 cm. Synnytyksestä ei jäänyt minkäänlaista kauhua ja ne kivutkin unohti heti kun sai pikkuisen syliin! Siinä sitten miehen kanssa ihailtiin uutta tulokasta kun kätilö kursi haavat kasaan. Mies oli onneksi koko synnytyksen ajan mukana (onneksi ei tarvinnut olla töissä missään kaukana!) mikä oli aivan mahtavaa ja saatiin perhehuonekin koko sairaalassaoloajalle. Mukana synnytyksessä muuten oli myös harjoittelija, joka kans oli todella hyvä juttu, kätilöhän ei välttämättä pysty koko aikaa olemaan huoneessa... Että kaikin puolin positiivinen kokemus, ainakin näin jälkeen päin ajateltuna =)

Huh tulipas varsinainen "tiivistelmä" (toivottavasti ei tullut kovin epäselvä teksti kun piti välissä käydä syönnillä ja vaipan vaihdossa..), mutta taas pitää rientää, kirjottelen taas kun aikaa! Toivottavasti voit vielä hyvin ison masun kanssa, nauti mahasta sitä tulee jopa ikävä :)

Np
 
Hyvin sulla meni koko synnytys ja vielä parempi kun ei jäänyt pelkoa. Saitko sä epiduraalia? Se oli kyllä hyvä juttu kun mies oli mukana synnytyksessä se auttaa jaksamaan paremmin. No mutta nyt sulla on tekemistä oikeen kunnolla pikkuisen kanssa ja eikun nimiä miettimään vai joko on keksitty? Tiesitkö sukupuolen etu käteen vai oliko yllätys? Meillä on tieto kumpi tulee mutta pidän vielä jännityksessä jos se vaikka onkin toinen mitä silloin sanoivat.
No mutta kirjoitellaan taas viikkoja 33+0
 
Moikka!

Aika rientää todella vauhdilla, kiirettä on riittänyt ja nyt varsinkin kun mies on takaisin töissä isyyslomalta niin ei paljon itse ehdi mitään ylimääräistä tehdä. Kait se tästä kun päästään kunnolla rytmiin vauvelin kanssa :) Nyt on alkanut vähän helpottaa itkut ja valvomiset, toivottavasti ei muutu takaisin.. väsy on melkoinen kun joka yöltä jää univelkaa enkä päivällä oikein saa nukuttua. Ja kun vauva on päiväunilla niin sitten riittää kotihommia. Mutta siltikin tämä vauvaelämä on ihanaa! :)

Niin vielä synnytyksestä, että en saanut epiduraalia, kohdunkaulanpuudutteilla mentiin homma läpi (suosittelen jos haluat vaihtoehtoa epiduraalille!). Juup pitäis alkaa ristiäisiä miettiä, päivää ei olla vielä päätetty. Nimikin on vielä vähän hukassa, jotain mielikuvaa on, mutta saa nähdä... Sukupuoli oli kyllä vähän yllätys, mitään tietoa meillä ei ollut asiasta, mutta sellainen tuntuma oli itellä että poika tulee, vaikka tyttöhän se sieltä sitten putkahti :)

Mites sulla menee? Alkaako olo olla jo melko kömpelö? Ootko pystyny esim käymään kävelyllä enää? Ite onnistuin onneks tekeen vielä suht hyviä kävelyjä paria päivää ennen h-hetkeä, auttoi sitten palautumaan synnytyksestä. Ootteko miettiny yhtään nimiä vielä? Ootko ostanu paljon tavaraa ja vaatteita jo kun tiedätte kumpi tulee?

Nyt pitää lähtä nukkuun että ehtii uinahtaa vähän ennen seuraava heräämistä. Oikein hyvää vointia sulle!! Yritän käydä nyt vähän useammin koneella, kirjottelehan olotilasta ja kuulumisista!
 
Ihana kuulla susta np ja vauvelista. Tiedän sen että väsymys on varmasti kova kun joutuu yöt valvomaan. Onko imetys sujunut hyvin riittääkö maito?

Olo on mulla kuin ilmapallolla vähän on turvotusta ja syödä tekisi mieli koko ajan. Vaatteita ollaan vauvalle ostettu ja tietyn värsiä jonkun verran toivotaan että se on kans se mitä on sanottu. Paitsi että pää asia on mulle että lapsi on terve ja voi hyvin. On se sit kumpi vaan. Nimikin ollaan keksitty mutta päätetty ei olla vielä. Sen näkee oikeestaan vasta sit kun se on syntynyt..

Etkö halunnut epiduraalia vai ei keretty laittaan?
Onko sulla muuten kauheesti yksinäistä kun mies on töissä`? Onko sillä pitkiä reissuja? Tällä hetkellä mulla on välillä yksinäistä kun se tekee niin pitkiä päiviä mutta luulen että tasaantuu kun vauva syntyy. Saa varmasti aikansa kulumaan.

No mutta koita jaksaa vauvelin kanssa se on varmasti sen arvoista ja kauan odotettua:) Vai mitä:)
Kirjotellaan taas.

Ansku22 voisi kans kirjotella:) ja al?
 
Juu, vois kirjotella ku jaksais. Tuo pirpana imee äipästä kaikki mehut. Aika kuollut olo iltasin. Haukotus.. Koko päivä pitäs olla tekemistä pojalle. Kotipäivät onki sitte kinkkisempiä, ku ei tahdo keksiä mitään kivaa. No me imuroidaan ja pestään pyykkiä ahkerasti! Poju tykkää kuikistella pyykkikoneeseen. Ja astianpesukone on ihana. Lelut ei juurikaan kiinnosta vaan pitäs olla jotain muuta kivaa. Roikkuu sitte mun lahkeessa ja huutaaa syliin jne.. Musta onki tullu aika taitava tekeen kotitöitä yhdellä kädellä! Poika konttailee kamalaa kyytiä. Seisoo tukea vasten ja kävelee taaperokärryn kans. Pikkasen treenailee tuetta seisomista. Tarkka poika, kun hakee kauan tasapainoa. No hyvä että rauhassa harjottelee. Ei sitten kaatuile niin paljo ku lähtee käveleen. Puhuminen tuntuu olevan kiinnostavaa. Osaa sanoa nyt mm. kukka ja kakka. Suun liikkeitä seurailee tarkasti kun puhun hänelle. Luetaankin aika paljon kirjoja, niin siinähän se kehittyy.

Kiva lukea vauva-arjesta. Meillä on vähä kakkos asiaa pohdittu ja jotain päätöksiä jo lyöty lukkoon. Vähän jännittää ja kauhistuttaa. Miten sitä sitten jaksaa, kun nyt jo ihan väsyny päivän päätteeksi? Jospa se menis omalla painollaan turhia stressaamatta. Mutta eihän meille mitään vauvaa siis vielä tuu! Mä vaan pähkäilen. Ja eihän sitä tiiä kauanko nyt saa tahkota, että tärppää..siis sitten kun se yritys alkaa :) Mutta jännää kuitenkin.

Mä mietein kans, että voisin seuraavassa synnytyksessä koeilla tota kohdunkaulan puudutetta tai spinaalia. Mulla oli siis ekassa epiduraali. Ihan hyvä sekin.

Montako kertaa np syötät vauvaa yöllä? Mä olin niiiin huono yövalvoja, että se kai tässä toisen kohalla mietityttää. Kamalinta oli ne parin tunnin huudot yöllä. Silmät ristissä heijata vauvaa pimeessä talossa. Mutta eihän sitä tosiaan kestäny kauan. Meillä muodostu muistaakseni aika pian rytmi. Se helpotti paljon, mutta eihän ne aina pidä. Masu vaivat sotki eniten kuvioita.

Sanni tsemmpit loppu rutistukseen! Paljo nyt viikkoja kasassa? Kerro jo kumpi teille tulee! Mua haittaa!

Mä oon ajatellu, että olis kiva nähä teijän kuvat. Ollaan jo kohta pari vuotta rustattu toisillemme. Olis kiva nähä vauvojenki kuvat. Mitenhän se onnistus?
 
ansku22

Huh, huijaa kun hormoonit taas laukkaa. Tulee aina sana harkkaa miehen kanssa mistä sekin johtuu... Juu viikoja on kasassa 35+3 jonkin verran on aikaa. Suppareita tulee öisin kait ne niitä on kun on kipuja masussa ja tuntuu pinkeeltä.

No sit vain tosi toimiin kakkosen kanssa täytyy hän pojan saada leikki kaveri:)
Mites oletteko miettinyt töihin paluutta ollenkaan?? Vai meinaatteko yrittää toista perään? ja oletteko kodinhoitotuella???

Kyllä mä ansku pidän sua jännityksessä vielä:=) Muutama viikko niin sit kerron kumpi tuli. Oisi kyllä ihan kiva nähdä valokuvat vauvasta ja ittestä.

No mutta sellaisii nyt täytyy mennä syömään jätti annos jätskiä:) Nam::..
 
Kirjottelen vain lyhyesti nyt mutta tulen uudestaan kun enempi aikaa, mutta mitä Sanni sulle kuuluu?? miltä alkaa olo vaikuttaa, onko tuntemuksia jo mahdollisesta synnytyksestä? Eikös sulla ala viikot oleen jo melkoisen lähellä h-hetkeä? Kerrohan kuulumisia, alkaa jänskättää sun puolesta :)
 
Juu viikot rupee väheneen ja jännitys kovenee. Tänään menen ultraan katsovat mitenpäin se siellä oikein on. Nevolassa vähän epävarmuutta mitenpäin se vauveli siellä on niin sain ajan ultraan.

Kaikki on mennyt hyvin maha on laskeutunut ja muutenkin olo ihan ok. Mitä nyt pieniä supistuksia tulee välillä.
37+3
 
Mitä sanni sulle kuuluu, tykkääkö vauveli vielä olla masussa, onko supistellu? sulla alkaa olla la jo todella lähellä :) Jännittääkö? Eikö oo ihmeellistä, että sitä hetkeä oottaa aivan mielettömästi mutta samalla pelottaa ja jännittää tosissaan, tai ainaki mulla oli niin... Mutta hyvin se menee, kohta saatte sen pienen suuren ihmeen syliin =)

Täällä tyttö kasvaa vauhdilla, päivät on nyt menny helpommin kun alkaa jo olla rytmiä vähä nukkumisissa ym. Kyllä sitä vieläkin katsoo että uskomatonta että tyttö on vihdoin vieressä, niin kauan kun sitä ootettiinki ja toivottiin..! Nyt on alkanu olla ääntelyä enemmän ja hymyllä unohtuu kaikki kätinät ja itkut, ei voi muuta kun ihmetellä :)

Mutta onnea synnytykseen!! Ja tuu vielä kertoon kuulumisia jos oot vielä yhtenä kappaleena, mutta voihan se olla että oot jo tosi toimissa :)
 
Minä täällä taas... Juups luin tuossa nämä ketjun kaikki viestit läpi ja huomasin että onpa sitte jääny vastaamatta joihinki teidän kysymyksiin, joten laittelen nyt kun tässä on aikaa niin vastauksia :) elikkäs siitä epiduraalista, että ois se ehitty laittaa, mutta sitä ei voitu laittaa kun se ois pahentanu EHKÄ mulla olevaa sairautta joka muuten uinuu ainaski tällä hetkellä täydessä unessa onneksi.

Niistä yöheräämisistä, että ei herätä enää kun aamuyöllä kuuden aikaan syömään yleensä ja sitte nukutaan vielä muutama tunti. meillä ei napero suostunu rinnalle ollenkaan joten jouduin pumppaan maidon mutta nyt oon lopettanu viikko sitte.. niin sillon aikasemmin on ollu puhetta siitä rintapumpusta niin ehottomasti se sähkökäyttönen jos et sanni oo vielä ostanu ja aiot ostaa, mutta voihan se olla että jos ei tarvi paljoa pumpata niin sitten se käsikäyttönenki on ihan hyvä, itellä siinä ois vaan menny liikaa aikaa jos käsikäyttösellä ois yrittäny..

Mies on onneksi melko hyvin nyt kotona, noin puolet viikosta töissä ja viikonloput yleensä kotona, ei oo vielä hirveen yksinäiseksi olo käyny kun tuota hommaa näyttää riittävän melkoisesti, heh!

Tiiätkö ansku kun kakkosesta puhuit, että mulla on vähän semmosta kuumeen poikasta jo toisesta, en tiiä sitte johtuuko ihan hormoneista, ei kyllä vielä suunnitella toista yritettäväksi vähään aikaan mutta ei se aivan unohdettu asiakaan oo... varmaan hullua aatella jo tällasta kun neiti vielä niin pieni. Pitää nyt nauttia tämän ensimmäisen kans kun on aikaa! :)

Mutta jospa nyt lähtisin itekki miettiin yöunia, mieskin just tuli pitkältä työreissulta kotio :)
 
MOI:)
Täällä ollaan yhtenä kappaleena. Tänään oisi laskettu aika mutta saa nähä, mieskin lähti töihin ja tulee vasta yöllä. joten saisi ainakin venyä sinne mun lähtöni.
Aika tuntuu olevan tosi pitkä ja odottaa synnytystä kovasti, mutta myös asia pelottaa kovasti.
Oletko ajatellut palata töihin koska? Vai ootko kerennyt miettiin ollekaan. Onhan siihen vielä aikaa. Vaikea sanoa kun ei tiedä miten sitä pärjäisi kodinhoitotuella ja saisiko sitä ollenkaan puolisoiden tulojen mukaan? Tosi typerää kun tulot vaikuttaa tai luulisin niin että vaikuttaa.
Mä haluaisin olla kotona pikkuisen kanssa sitten mutta saa nähä muuttuuko mieli vielä ja miten pärjäisi rahallisesti voisi olla aikas tiukkaa....
No mutta pärjäile sinä pikkusen kanssa ja nauti joka hetkestä:) Minä yritän jaksella masun kanssa vaikka tukalaa on aina välillä....
 
Onnea Sanni komean kokoisesta pojasta! Oon käyny toukokuisissa kurkkimassa, että mikä sun tilanne on. Toivottavasti kaikki meni hienosti ja menee tästäkin eteenpäin. Kerro sit sun synnytyksestä jne. Mitenkäs Np pärjäilee tyttelin kans? Kerron omia kuulumisia myöhemmin.
 
Suuret onnittelut Sanni!!! Ihanaa :) Oon käyny joka päivä kans toukokuisissa kurkkiin että mikä on tilanne, on kyllä pitäny jännittää! Toivottavasti kaikki tosiaan on menny hyvin, tuuhan sitte kertoon kaikki kun on aikaa ja voimia!

(mun kirjotus jää nyt taas lyhyeksi ku meillä on meneillään varsinainen kitinäpäivä...)
 
Nyt kerkiään hetken kirjoittaa kun poika nukkuu....

Synnytys lähti käyntiin lapsiveden menolla aamulla viiden aikaan. Menin synnärille kymmenen aikaan ja supistukisa tuli aikas lailla. No aamu kolmeen supistukisen kanssa olitiin ja paikat ei meinanut aueta millään. Mitään kivunlivitykisä en saanut kun vasta kolmelta yöllä ja olin todella väsynyt supistuksiin jotka olivat aivan mahottomat. Pieni pelko jäi siitä. No sitten sain epiduraalin ja paikat edelleen pikkaisen auki oltiin jo valmiina leikkaukseen en saanut syödä enkä juoda mitään. Olin kyllä aikas poikki. No päivällä rupes tapahtuun paikat rupes aukeen ja ponnistusvaihe tuli. Imukupilla avustetiin vauvan sykeen laskemisen takia. No toipuminen oli kanssa raskas sain niskat kipeeksi synnytyksestä taikka epiduraalista kun pistivät sen huonosti. Joka sattui tosi paljon.
No mutta pelko jäi synnytyksestä kun kaikki ei mennyt ihan niin kuin kuvittelin en oisi koskaan kuvittellut synnytyksen olevan noin kivuliasta, mutta onnellisesti poika on maailmasssa ja olen ikionnelinen siitä. Olihan se sen arvoistakin.
 
Olipa mukava kuulla susta! Harmi, että ei menny synnytys aivan putkeen. Mulla onneksi onnistu tuo epiduraali tosi hyvin ja muutenki tais olla vauhdikkaampaa menoa kuin sulla. Kestokin vaan sen 7h. Mutta mulla oliki lähtötilanne aivan toista. Pian siitä koitoksesta kuitenkin toipuu, vaikka aluksi on kyllä persaus arkana. Repesitkö kovasti, kun jouduttiin ottaan imukupilla? Sillä monesti tulee niin nopsaan ulos, että ei kerkee paikat venyä. Pikaista toipumista!

Kyselit rytmeistä. Apua, muistanko enään..? Aluksi meillä mentiin kyllä aikalailla vauvan tahtiin. Pidin vain sen 2h syöttöväliä, koska lääkäri sanoi sen vähentävän mahavaivoja. Muistaakseni meillä söikin jotain 3h välein. Olisko yöaikaan 11,02,05.. Sit haluski vauva "nousta ylös". Hirveetä metakkaa piti jos oltiin makkarissa. Olkkarissa piti seurustella ja äitiä väsytti! Ei paljo huvittanu seurustelut siihen aikaan. Lisäksi olin niin huono nukahtaan uudestaan, että tuntui kerkeskö siinä nukkua tuntia pidempää kun taas piti herätä..mutta onneksi tuota vaihetta ei kestänyt kauan. Ootko antanu vauvalle mitään mahavaivoihin? Meillä annettiin cuplaton ja relatippoja. Cuplatonista oli iso apu. Iltasin joskus jumppailin vauvan kanssa, että tuli suolesta ilmat pihalle ennen yötä. Meillä oli kans paljon mahavaivoja. Muista röyhtäyttää huolellisesti. Jos meillä jäi röyhtäytys väliin, niin sen kuuli kyllä illalla.. "Rytmiä" voi tehdä sillain, että teet aamusin ja iltasin pesut, vaipanvaihdot, yökkärin vaihtamisen jne aina suurinpiirtein samaan aikaan. Lisäksi voit aamulla aukasta verhot yhessä vauvan kanssa. Tämä autto meillä ainakin myöhemmin, kun tuli selvää eroa yöhön ja aamuun. Muuten sitä nuin pienen vauvan rytmiä on vähän hankala muuttaa. Jaksaa vielä valvoa niin vähän. Tsemppiä vauva-arkeen!
 
Onpa harmi että synnytys otti niin tiukille.. Onnistuko sulla se epiduraalin laitto kuitenki niin että puudutti paikat? Kuin kauan synnytys kaiken kaikkiaan kesti/ponnistusvaihe? Toivottavasti oot hyvin toipunu koitoksesta! Ottiko/ottaako istuminen tiukille vielä? Kyllä se vaan on niin ettei turhaan sitä meille naisille tätä synnyttämistä oo järjestetty, ei ois varmaan kovin montaa ihmistä maaillmassa jos tämä ois miesten harteilla :)

Meillä tyttö oikeastaan ite kääntyi hyvälle rytmille kun kotio päästiin, (en ois uskonu etukäteen) joten en osaa kovinkaan antaa vinkkejä. Mutta kannattaa tosiaan kokeilla esim. pesut tehdä vähän ennen nukkumaanlaittoa, meillä ainakin se alkaa kivasti väsyttää ja kun kylvyn jälkeen antaa vielä maidon. Alkuunsa kun vaihtelin yöllä vaippaa syöttöjen yhteydessä niin jätin aina vähän pullon pohjalle maitoa (tietenkin vähän hankalampi "annostella" kun imettää) että pystyin antaan sitten vaihdon jälkeen, oli hyvää unilääkettä jos ehti virkkua liikaa. Iltasin aletaan rauhottaa tilannetta hiljentämällä esim. tv:n tai radion ääntä, jotta vauva tietää että uniaika lähestyy sekä laitetaan vähän hämärämmäksi valaistus (oli tietty helpompaa pimeämmällä..). Jostakin tutusta unilaulustakaan ei tietty oo ainakaan haittaa, jota voi lauleskella nukkuun laittaessa. Meillä alusta asti annettiin vauvan nukahtaa itsekseen ettei oltu vieressä nukuttamassa koko aikaa, ei tuota sitten ongelmia joskus nukahtaa yksin. tietty aina rauhotettiin jos itki ja laitettiin sitten takaisin sänkyyn, tässä saatto mennä jonku aikaa mutta pikkuhiljaa oppi siihen. Onko teillä ollu kenenkään kans puhetta "iltatankkaamisesta", vaaveli syö illalla tiheämpään jotta jaksaa nukkua pidempiä pätkiä, meillä tätä oli jostakin pari viikkoisesta lähtien..

Toivottavasti näistä on jotain hyötyä, muistan kyllä hyvin nuo valvomiset, silmät puoliksi ummessa sitten kuljettiin päivää yötä, mutta kyllä se siitä! Ei muuta kuin tsemppiä, kyllä se rytmi siitä löytyy! Nauttikaahan vaavelista, se meinaa kasvaa liiankin nopsaa :)
 
Moi
Poika on tosi suloinen kasvaa kovaa vauhtia. Syö niin paljon että mamman maidot ei riitä. Joskus jopa 150ml kerralla. Olen yrittänyt pumppaila maitoa kun vauva nukkuu joskus neljäkin tuntia niin saan jääkaappiin valmiiksi kun se herää.
Imetätkö np vielä? Onko maito riittänyt=) Mun on pakko melkein syöttää pullosta ja öisin varsinkin,että saa kerralla masun täyteen eikä mene tissillä paria tuntia. Päivisin yritän välillä imettää.
Ollaan saatu jonkinlainen rytmikin pojan kanssa. Mites joko ristijäiset on lähellä? Meillä on heinäkuun lopussa. Kummit saa kyllä tosissaan kannatella poikaa kun painoa tulee kovasti:=) Nimikin on jo melkein päätetty.

No mutta täytyy taas rientää kun vauva huutelee jo kovasti.
 
Moikka!

En oo imettäny ollenkaan vaan pumppaamalla on pitäny pienokaiselle maito hommata (kun ei suostunu muuten sitä haalimaan :)...), lopetin siinä n. 1 ½ -2 kk ikäisenä lypsämisen kun alkoi ottaa voimille nuo yövalvomiset. Kun oli saanu tytön (vihdoin) nukahtaan niin sitten vielä pumppaan.. jäi yöunet niin vähiin siinä vaiheessa. Niin se sitten sen myötä alkoi vähentyä itsekseen maito.. korvikkeella jatkettiin mutta sitä sai heti alusta asti muutenkin lisäksi niin oli "helpompi" siirtyä kun oli tottunut jo. Vaikka kyllähän noita mahavaivoja on vieläkin jonkin verran (välissä jo näytti että niistä päästiin eroon mutta...), mutta tutteli ei sopinut ollenkaan niin täytyypi jatkaa nan:lla. Niin juu meillä oli ristiäiset jo toukokuun puolen välin tietämillä, voi kauhistus siitäkin on jo aikaa!
Tässä just kauhukseni aattelin että kohta puolet äitiyslomasta on pidetty, KÄÄK!!!! Ansku ootko jääny hoitovapaalle vai ootko palannu töihin?? vai onkohan meillä ollu siitä puhetta, muisti pätkii :) Ite haluaisin kyllä jäädä vähäksi aikaa ainaski kotio vielä sitte, mutta senpä näkee että miten tuo rahatilanne menee, kun eipä tuo kelan raha sitten oo mikään kovin huimaava.
Niin ootko sanni palautunu synnytyksestä jo hyvin?

Nyt meillä alettiin herään päikkäreiltä, täytyy mennä mutta kirjotelkaahan kuulumisia kun taas ehditte, voitais varmaan siirtyä tuonne vauvahoidon puolelle?

Np ja Sara 3kk
 
Np Ihana nimi pikkaisella. Olen toipunut hyvin synnytyksestä ja elämä rupee taas loistaan kokemuksesta huolimatta. Meillä on kanssa noita masu vaivoja on. olen antanut rela tippoja jos oisi jonkin laista apua. Minä olen kanssa pumpannut rintoja yöllä kun imeminen menee niin vaikeaksi yöllä ja saisi tunti tolkulla imettää.
Voitas kyllä siirtyä vauvanhoito puolella mitäs me oikeen täällä roikuttaan enää kun pienokaiset on kainalossa:)
En ole minäkään ajatellut töihin menoa yhtään enkä varmaan menekkään heti kun lomaloppuu. Täytyy kanssa katsoa tilanteen mukaan.

No mutta taas täytyy mennä hommiin..
 

Yhteistyössä