Saisitko sinä/miehesi viettää yön vastakkaista sukupuolta olevan kaverin luona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miten on?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Miten on?

Vieras
Siinäpä se tulikin..

Tai toinen kysymys: saisitko sinä/puolisosi viettää ylipäätään iltaa kaksin vastakkaista sukupuolta olevan kanssa? Kaveri siis kyseessä kuitenkin, ei mitään sen kummempaa.
 
Mikä ettei, jos vaihtoehtona on satasen yö hotellissa. Kuukausi sitten ehdotin miehelleni yöpymistä yhden naisen luona, joten mnulle se sopii. Illanvietto vieraalla paikkakunnalla on ok, jos niitä ei ole liian usein. Sen sijaan ihmettelisin, jos mies viettäisi iltaa omalla paikkakunnalla kahden kesken jonkun naisen kanssa. Varmasti mies pyytäisi minuakin mukaan.
 
Meijän isännällä nousis kyl niskavillat pystyyn, kun ilmottaisin, et "meen tolle antille yöks". Vois tulla perään soitto, että kotiin samantien tai ei tarvi tulla enää ollenkaan. En mäkään kauheesti lämpeis, jos mies ertois menevänsä jollekkin naiselle yöks. Sukulaiset on sit eri juttu. Kyl tota iltaa saa istua kumpikin mis seuras haluaa, mut harvimpa istuu, lähinnä kotona sohvannurkassa ollaan ja leffaa kattellaan :D
 
Mä olen saanut olla yötä miespuolisen ystävän luona, mutta olenkin tuntenut hänet jo paljon ennen kuin rupesimme seurustelemaan mieheni kanssa. Lisäksi ei ole miehellä ollut mitään syytä olla luottamatta minuun.
 
Siis, minulla on vanha kaveri jota heilastelin tyyliin 15vuotiaana. Soitellaan kerran kolmessa-kuudessa kuukaudessa, joskus on vietetty baarissa iltaa yhdessä. Tämä on liikaa miehelleni. Se ottaa sen jopa pettämisenä ja viimeksi ihan itki kun kuuli että olen törmännyt tähän mieheen ja viettänyt iltaa hänen kanssaan ja ollut jatkoilla siellä....

Ja mä en ymmärrä.... Toki olen pahoillani että olen aiheuttanut pahaa mieltä miehelleni mutta minusta se ylireagoi.
 
No kaksipiippuinen juttu...

Jos yökyläily on sillä tavalla "sovittu" ja tiedossa, että majoittuu jonkun luona esim. reissussa ollessaan, niin asia on tietysti ok.

Jos kyseessä taas olisi joku viinanhuuruisen baari-illan jälkeinen extempore- keksintö, niin ei takuulla hyvä heiluisi.
Se on ilman muuta selvää, että illanvietosta tullaan kotiin yöksi, ellei erikseen ole muuta sovittu tai ilmoitettu.
 
[QUOTE="Alkup.";25685194]Siis, minulla on vanha kaveri jota heilastelin tyyliin 15vuotiaana. Soitellaan kerran kolmessa-kuudessa kuukaudessa, joskus on vietetty baarissa iltaa yhdessä. Tämä on liikaa miehelleni. Se ottaa sen jopa pettämisenä ja viimeksi ihan itki kun kuuli että olen törmännyt tähän mieheen ja viettänyt iltaa hänen kanssaan ja ollut jatkoilla siellä....

Ja mä en ymmärrä.... Toki olen pahoillani että olen aiheuttanut pahaa mieltä miehelleni mutta minusta se ylireagoi.[/QUOTE]
No ymmärrän minä sen, että voi olla mustasukkainen vanhasta heilasta. Vaikka onkin tapahtunut teininä ja itse tietää ettei siinä enää mitään ole. Ei se mies sinun päähäsi näe. Ei mitään kaverisuhdetta tarvitse mustasukkaisuuden takia poikki laittaa, mutta eikö jatkoilut ym. exien kanssa voisi tehdä vaikka silloin kun mies on mukana, niin että mies näkisi itsekin kuinka siinä ei mitään ole?
 
No ymmärrän minä sen, että voi olla mustasukkainen vanhasta heilasta. Vaikka onkin tapahtunut teininä ja itse tietää ettei siinä enää mitään ole. Ei se mies sinun päähäsi näe. Ei mitään kaverisuhdetta tarvitse mustasukkaisuuden takia poikki laittaa, mutta eikö jatkoilut ym. exien kanssa voisi tehdä vaikka silloin kun mies on mukana, niin että mies näkisi itsekin kuinka siinä ei mitään ole?

No voisin aivan hyvin jatkoilla vaikka kaikki yhdessä, mutta me ei baareilla miehen kanssa yhdessä eikä se edes haluaisi tavata tätä kaveriani. Se on valmiiksi mustis siitä kun on joskus heilasteltu.... On vaatinut jopa etten ole yhteydessä mutta en ole siihen suostunut. Sen helevetin harvan kerran kun kerran puoleen vuoteen edes puhun puhelimessa niin se alkaa tivaamaan että miltä musta tuntuis jos hn kaveerais jonkun vanhan heilansa kanssa. Sanoin että se olisi ok koska luotan mieheeni. Mutta mieheni ei vaan ymmärrä. Tämä vanha kaveri on mulle oikeesti tärkeä, tykkään siitä KAVERINA ihan oikeesti enkä voisi kuvitella etten enää koskaan saisi sitä tavata tai soitella. Todella hankala tilanne.
 
[QUOTE="Alkup";25685348]No voisin aivan hyvin jatkoilla vaikka kaikki yhdessä, mutta me ei baareilla miehen kanssa yhdessä eikä se edes haluaisi tavata tätä kaveriani. Se on valmiiksi mustis siitä kun on joskus heilasteltu.... On vaatinut jopa etten ole yhteydessä mutta en ole siihen suostunut. Sen helevetin harvan kerran kun kerran puoleen vuoteen edes puhun puhelimessa niin se alkaa tivaamaan että miltä musta tuntuis jos hn kaveerais jonkun vanhan heilansa kanssa. Sanoin että se olisi ok koska luotan mieheeni. Mutta mieheni ei vaan ymmärrä. Tämä vanha kaveri on mulle oikeesti tärkeä, tykkään siitä KAVERINA ihan oikeesti enkä voisi kuvitella etten enää koskaan saisi sitä tavata tai soitella. Todella hankala tilanne.[/QUOTE]
Nojoo, on ikävä tilanne jos miehesi ei edes halua tutustua koko henkilöön. Itse ymmärrän ihan täysin tuollaiset teinisuhteet, on minullakin kavereita joiden kanssa on ollut jotain vipinää joskus vuonna kivi ja kirves ja miehellä on vanha parisuhde ja yksi sellainen ihan-vaan-kaveri. Mutta me molemmat ollaan lähinnä vaan kotona kuitenkin, niin mistäs tässä nyt edes voisi olla mustasukkainen ;).

En tiedä yhtään mitä voi tehdä silloin kun parisuhteessa toinen on selkeästi mustasukkaisempi kuin toinen, voiko mustasukkaista ihmistä saada järkiinsä? Sen verran luultavasti antaisin periksi, että ne jatkot silti jäisi väliin, mutta toisaalta taas suhde olisi saattanut kariutua jo aiemmassa vaiheessa jos on halunnut että välit pistetään poikki miespuolisiin kavereihin...
 
Minusta se ei ole mikään saamisen eeli siis luvan antamsien tai pyytämisen kysymys ollenkaan aikuisilla ihmisillä. Toisten suhteeseen saattaa kuulua yöpyminen "vieraissa", toisten suhteessa yöt vietetään kotona. Itse kuulumme jälkimmäisiin ihmisiin, meistä ei kummankaan mieleenkään tulisi yöpyä vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen luona. Yleensäkin yksin yöpymisiä kenenkään kaverin luona, mökillä tms. ei ole meidän 16 vuoden avioliitossa ollut kuin kourallinen. Eikä tosiaankaan ole ollut kyse saamisesta tai saamattomuudesta, vaan ihan halun tai tarpeen puutteesta.
 
No ei ole mistään "saamisesta" kysymys :D Mä olen bi, joten jos mieheni olisi joku mustasukkainen idiootti, en varmaan "saisi" viettää aikaa kenenkään kanssa ilman esiliinaa...
 
Vaikea sanoa, kun ei meillä kummallakaan ole sellaista (sinkku)ystävää, jonka luona yöpyminen olisi tarpeen edes teoriassa... Mies saisi kyllä yöpyä esim. lapsemme kummitädin luona, mutta hänkin on ennemminkin minun ystäväni kuin mieheni.

Yhden kerran olen majoittanut opiskelijakämppääni toisen opiskelijan yöksi, tämä kävi yliopistolla toisesta kaupungista omalla autolla ja se auto meni rikki. Tyyppi olisi nukkunut yön autossa, ellen olisi majoittanut, ja oli aika kylmä. Mieheni ei ollut mitenkään onnesta soikeana kun kuuli asiasta, mutta oli sitten kuulemma ajatellut, että jos menisin ja tekisin jotain tyhmää, se olisi edessä joskus kuitenkin. Ei siis edes yrittänyt kieltää.

Sen verran miehen huolessa oli syytäkin, että jouduin linkoamaan opiskelijamiekkosen niskaperseotteella ulos seuraavana aamuna, kun hän yritti sittenkin ryhtyä romanttiseksi. Illalla torpedoin muutaman turhan läheisen tutustumisyrityksen, yö meni hyvin, mutta kundilla oli vuokranmaksu mielessä aamulla herätessä. Mulla oli onneksi kämppiskin, joten vaaralliseksi tilanne ei mennyt, noloksi vain.
 
Noo, mulla on tullut oltua vaikka kuinka monta kertaa miespuolisen tyokaverin/yhteistyokaverin luona yota kun siella tai siellapain on hommia tehty. Tyon puolesta myos melko paljon kaikenmaailman pippaloita ja matkoja sun muita jolloin myoskin tulee yovyttya missa helpointa. Aina valilla mies saattaa jotain pienta asiasta sanoa mutta ei siina mitaan sen kummempaa ole, haluaa etta mieluummin vietan yoni turvassa jossain eika etta matkustan yoselkaan pari tuntia julkisissa. (Useimmiten kylla teen niin, koska nukun paljon mieluummin omassa sangyssa.) Niin ja lisaksi tama tyokaveri on viela minuun ihastunut, mutta koska kaikki on avointa, ja mua ei han voisi romanttisessa mielessa suoraansanottuna vahempaa kiinnostaa (eli jos olis maapallon viimeinen mies, taitais tulla sukupuutto ihmisrodulle) en nae siinakaan mitaan ongelmaa...
Ehka tama tilanne olis monelle parille epanormaali? En tieda. Mutta musta siina ei ole mitaan outoa...
Ap:n tilanteessa tosiaan se etta aikoinaan olivat kiinnostuneita toisistaan siina mielessa tekee sen eron... Jotenkin sun pitaa saada se uskomaan etta se oli sillon ennen ja teinijuttuja ja 100% kaverisuhteesta on kyse. Epavarma on miehesi, ei sekaan ole kivaa.... kummallekaan
 
Olen saanut useammankin kerran yöpyä miespuolisen ystäväni luona.
Samoin on mies tehnyt.

Minusta tuntuu että tässä ei ole tarvinnut kummankaan antaa eikä pyytää lupia, jotenkin ilmoitusluonteisia-asioita olleet eivätkä ole ainakaan meillä maailmaamme kaataneet satunaiset milloin mistäkin työ- tai ihmissuhdesyistä johtuneet yöpymiset.
 
En ole parisuhteessa, mutta jos olisin, niin olisi aika pakko saada. Teen työreissujakin miespuolisten kollegoiden kanssa, joten olisi aika tympeää istua yksin hotellihuoneessa tai mennä eri ravintolaan yksin istumaan, jos ei saisi. Kerran on käynyt jopa niin, että hotellivarauksessa oli sattunut kämmi ja meillä oli kahden yhden hengen huoneen sijasta yksi kahden hengen huone. Hyvin mahduttiin työkaverin kanssa samaan huoneeseen, siirrettiin vaan sängyt toisistaan erilleen.
 

Yhteistyössä