V
vierailija
Vieras
Hei,
meillä on tilanne et olemme kotiutuneet sunnuntaina 5 päivän ikäisen pienokaisen kanssa kotia. Itselläni kävi loppu ajassa pää hajoamaan ja äitini kävi osastolla lohduttamassa. Tämä tuntui silloin puolisolleni olevan ok vaihtoehto. No nytpä kun hänen äitinsä ei saanut käydä osastolla ja aikataulut eivät käyneet yhteen niin hän on päättänyt et tulee heti maanantaina vierailulle. Minusta tämä on törkeää minua kohtaa, ilmoitin puolisolle et haluan olla jonkin aikaa omissa oloissa ja olisi tärkeää saada palautua synnytyksestä, mikä ei ollut helppo ja saada lepoa. Mikään ei kuulema auta. Sain vastaukseksi et kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää (joo en pidä hänestä, kahdesti tavannut ja siinäkin ihan liikaa), sanoin toki ettei asia ole siitä kiinni, mutta mun oma vointi ei sallisi sitä nyt. Sain sitten vastaukseksi et entäpä jos häntä hajottaa ja hän tarvitsee tukea omilta vanhemmiltaan.
Koen ettei minun hyvinvoinnilla ole tässä asiassa mitään merkitystä. Se eukko on menettänyt kaikki pisteensä silmissäni. Ensimmäisen kerran tapasin hänet kauppakeskuksessa niin ei voinnut ylen malkaisesti udella asioita ja tämä on henkilö joka kertoo aivan kaiken etiäpäin. Toisen kerran tavattiin äitienpäivänä, sillloin hänellä oli oikeus kosketella vatsaani kysymättä minkä koin tosi törkeäksi. Tuntematon ihminen tulee minun iholleni ja koskettelee ympäriinsä ihan niin kuin se olisi soveliasta. Ennen kuin olimme edes päässeet sairaalaan oli hän pojaltansa vaatinut, et hänen täytyy päästä sit sairaalaan katsomaan pienokaista. Hänellä ei meinannut ymmärrys riittää ettei hän voi niin vain marssia huoneeseen. Hän oli jo pojallensa ilmoittanut et tulee klo 11-13 välillä käymään, sen se sentään sai torjuttua ilmoittamalla et isovanhemmat saa vierailla vain klo 17-19. Vierailu toisin sanoen epäonnistui, en ymmärrä miksi me ei saatu olla rauhassa. Noin kuukausi sitten hänen toinen poikansa sai esikoisen niin silloin hän odotti kiltisti kutsua, mutta miksi se ei nyt toisen kohdalla enään niin toimi? Nyt hänellä tuntuu olevan oikeus kaikkeen. Nyt hän on itse itsensä kutsunut meille kylään ja mun vointi ei salli sitä. On todella raskasta olla ihmisen seurassa joka ei kestä sekunttiakaan hiljaa vaan soittaa jatkuvalla syötöllä suuntansa, Hän myös kertoo samalla koko suvun asiat ja lavertelee muuten kaiken mahdollisen eteenpäin. Ilmoitin puolisolle et pitäisi kiinni edes siitä ettei se jakelisi meidän lapsen kuvia netin ihmeellisessä maailmassa eteenpäin tai edes sukulaisille, ne ovat hänelle vain tarkoitettu.
Meillä oli vaikea synnytys ja olisin sen halunnut pitää myös salassa. Kuinka ollakaan puoliso meni äidilleen kertomaan et samalla tavalla syntyi kun hänkin. Voi luoja sitä ränkytystä puhelimessa pienen syntymäpäivän iltana. Vaati saada minut moneen kertaa puhelimen päähän, mut en vainjaksanut. Olin tosi väsynyt ja kipeänä. Huoneessa oli samaa aikaa iltahoitaja käymässä ja hänkin kuunteli hämmentyneenä vaatimuksia. Ja miksi edes kuulimme kaiken niin puolisolla on asetukset niin et kuulee tosi selkeästi mitä toinen puhuu toisessa päässä. Ensinäkin ilmoitin jo hyvissä ajoissa puolisolle et et kerrota kenellekään kun mennää synnyttämään, ihan vain sen takia et saa olla rauhassa. Sanoin myös ettei oteta ketään kotia vaan pidetään oma kupla, kas ei sitten.
meillä on tilanne et olemme kotiutuneet sunnuntaina 5 päivän ikäisen pienokaisen kanssa kotia. Itselläni kävi loppu ajassa pää hajoamaan ja äitini kävi osastolla lohduttamassa. Tämä tuntui silloin puolisolleni olevan ok vaihtoehto. No nytpä kun hänen äitinsä ei saanut käydä osastolla ja aikataulut eivät käyneet yhteen niin hän on päättänyt et tulee heti maanantaina vierailulle. Minusta tämä on törkeää minua kohtaa, ilmoitin puolisolle et haluan olla jonkin aikaa omissa oloissa ja olisi tärkeää saada palautua synnytyksestä, mikä ei ollut helppo ja saada lepoa. Mikään ei kuulema auta. Sain vastaukseksi et kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää (joo en pidä hänestä, kahdesti tavannut ja siinäkin ihan liikaa), sanoin toki ettei asia ole siitä kiinni, mutta mun oma vointi ei sallisi sitä nyt. Sain sitten vastaukseksi et entäpä jos häntä hajottaa ja hän tarvitsee tukea omilta vanhemmiltaan.
Koen ettei minun hyvinvoinnilla ole tässä asiassa mitään merkitystä. Se eukko on menettänyt kaikki pisteensä silmissäni. Ensimmäisen kerran tapasin hänet kauppakeskuksessa niin ei voinnut ylen malkaisesti udella asioita ja tämä on henkilö joka kertoo aivan kaiken etiäpäin. Toisen kerran tavattiin äitienpäivänä, sillloin hänellä oli oikeus kosketella vatsaani kysymättä minkä koin tosi törkeäksi. Tuntematon ihminen tulee minun iholleni ja koskettelee ympäriinsä ihan niin kuin se olisi soveliasta. Ennen kuin olimme edes päässeet sairaalaan oli hän pojaltansa vaatinut, et hänen täytyy päästä sit sairaalaan katsomaan pienokaista. Hänellä ei meinannut ymmärrys riittää ettei hän voi niin vain marssia huoneeseen. Hän oli jo pojallensa ilmoittanut et tulee klo 11-13 välillä käymään, sen se sentään sai torjuttua ilmoittamalla et isovanhemmat saa vierailla vain klo 17-19. Vierailu toisin sanoen epäonnistui, en ymmärrä miksi me ei saatu olla rauhassa. Noin kuukausi sitten hänen toinen poikansa sai esikoisen niin silloin hän odotti kiltisti kutsua, mutta miksi se ei nyt toisen kohdalla enään niin toimi? Nyt hänellä tuntuu olevan oikeus kaikkeen. Nyt hän on itse itsensä kutsunut meille kylään ja mun vointi ei salli sitä. On todella raskasta olla ihmisen seurassa joka ei kestä sekunttiakaan hiljaa vaan soittaa jatkuvalla syötöllä suuntansa, Hän myös kertoo samalla koko suvun asiat ja lavertelee muuten kaiken mahdollisen eteenpäin. Ilmoitin puolisolle et pitäisi kiinni edes siitä ettei se jakelisi meidän lapsen kuvia netin ihmeellisessä maailmassa eteenpäin tai edes sukulaisille, ne ovat hänelle vain tarkoitettu.
Meillä oli vaikea synnytys ja olisin sen halunnut pitää myös salassa. Kuinka ollakaan puoliso meni äidilleen kertomaan et samalla tavalla syntyi kun hänkin. Voi luoja sitä ränkytystä puhelimessa pienen syntymäpäivän iltana. Vaati saada minut moneen kertaa puhelimen päähän, mut en vainjaksanut. Olin tosi väsynyt ja kipeänä. Huoneessa oli samaa aikaa iltahoitaja käymässä ja hänkin kuunteli hämmentyneenä vaatimuksia. Ja miksi edes kuulimme kaiken niin puolisolla on asetukset niin et kuulee tosi selkeästi mitä toinen puhuu toisessa päässä. Ensinäkin ilmoitin jo hyvissä ajoissa puolisolle et et kerrota kenellekään kun mennää synnyttämään, ihan vain sen takia et saa olla rauhassa. Sanoin myös ettei oteta ketään kotia vaan pidetään oma kupla, kas ei sitten.
Yritä levätä ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi sekä rajoistasi, lapsesi tarvitsee sinua terveenä ja levänneenä..
