Sain sitten ajan pelkosektioon..

["Mis"]

Ja nyt mä pelkään kuollakseni sitäkin :/
Ei helvetti mitä mä teen. Pari tuntia sitten kävin keskustelemassa lääkärin kanssa mun synnytyspelosta (joka on PAHA), ja sain sitten lopulta sektioajan perjantaille. Ja sen jälkeen oon vaan hysteerisenä itkenyt..
Tää on oikeesti ihan hirveetä, kun vaan pelottaa ja itkettää ja mikään tapa synnyttää ei tunnu turvalliselta..

 

[v]

:hug: Hyvin se menee, turhaan pelkäät.

 

[EB]

Kyllä se varmasti hyvin menee. Missä sairaalassa muuten synnytät? Itsekin olen menossa muutaman viikon päästä juttelemaan pelkosektiosta. Pelottaa hirveästi etten jostain syystä saisikaan sektiota, mutta olen varma että sektiokin tulee pelottamaan sitten aikanaan.

 

["ulla"]

Anteeks nyt vain, mutta se sektio on paljon vaarallisempi tapa synnyttää, entä kuin tavallinen alakautta tapahtuva synnytys. Miettisin vielä kerran sitä synnytystapaa!!!

 

["Mis"]

[QUOTE="ulla";23033969]Anteeks nyt vain, mutta se sektio on paljon vaarallisempi tapa synnyttää, entä kuin tavallinen alakautta tapahtuva synnytys. Miettisin vielä kerran sitä synnytystapaa!!![/QUOTE]

Anteeks nyt vain, mutta luitko sä tota mun viestiä?
Mä en mitään muuta teekään, kun mietin synnytystä ja mua pelottaa aivan helvetin paljon molemmat vaihtoehdot.

 

["vieras"]

Niin, mä ymmärrän jos pelkää alatiesynnytystä ja sen vuoksi haluaa sektion, mut jos pelkää molempia niin sit varmaan kannattais valita se vähempi vaarallinen... Itse pelkäsin melko paljon ekaa synnytystä ja salaa toivoin että vauva olis ollu perätilassa tai jotain muuta minkä vuoksi olisin saanut sektion. Mutta nyt kyllä yhden alatien jälkeen pelkäisin sektiota TODELLA paljon enemmän jos siihen joutuisin.

 

["Mis"]

Kyllä se varmasti hyvin menee. Missä sairaalassa muuten synnytät? Itsekin olen menossa muutaman viikon päästä juttelemaan pelkosektiosta. Pelottaa hirveästi etten jostain syystä saisikaan sektiota, mutta olen varma että sektiokin tulee pelottamaan sitten aikanaan.

Jorvissa.

 

["Nana"]

Mulla oli kanssa todella paha synnytyspelko, aluksi tahdoin sektion. Lopulta pelkäsin sektiota niin paljon, että halusin synnyttää alateitse - oli muuten paras päätös, jonka olen koskaan tehnyt. Liekö juuri noista voimakkaista peloista johtuen koko homma oli todella helppoa. Kai se vaan on aina positiivinen kokemus, jos on kuviellut sen sata kertaa pahemmaksi. Mulla synnytys oli nopea ja ongelmia ei ilmennyt. Kipuihin tahdoin epiduraalin, jonka senkin otin viime tipassa, kun kivut ei ollut niin kovia mielestäni. Synnytyksestä palauduin "heti", eli pystyin istumaan eikä muutenkaan ollut kipuja/ongelmia.
Sun pitäis nyt vaan vielä ehkä koittaa miettiä, että kumpi tapa ois sulle parempi, kun jonmpikumpi on pakko valita. :/

 

["Mis"]

[QUOTE="vieras";23034006]Niin, mä ymmärrän jos pelkää alatiesynnytystä ja sen vuoksi haluaa sektion, mut jos pelkää molempia niin sit varmaan kannattais valita se vähempi vaarallinen... Itse pelkäsin melko paljon ekaa synnytystä ja salaa toivoin että vauva olis ollu perätilassa tai jotain muuta minkä vuoksi olisin saanut sektion. Mutta nyt kyllä yhden alatien jälkeen pelkäisin sektiota TODELLA paljon enemmän jos siihen joutuisin.[/QUOTE]

No sehän tässä onkin, kun se sektiopelko iski vasta siinä kohtaa, kun luvan sektioon sain.. Mulla on takana yksi kiireellinen sektio, jossa ei siis ollut mitään ongelmia ja toivuin siitä tosi nopeeta.
Nyt vaan sit mietin, et josko sittenkin pitäis yrittää alakautta vai mitä helvettiä, kun sekin pelko on edelleen todella voimakkaana..
Nyt on ainoona tunteena vaan pelko ja paniikki.. Mietin sitäkin, että suostuiskohan ne käynnisteleen synnytystä jo aiemmin, että loppuis ees tää paniikki. Ei vaan pysty oleen perjantaihin asti

 

[Rytkäätys]

Siskollani oli vauva perätilassa ja hän joutui itse valitsemaan lähteekö ensisynnyttäjänä kokeilemaan alakautta vai sektiolla. Minun ehdoton suositus oli ainakin hänen kohdallaan sektio. Ja siskolleni sektiokokemus oli todella hyvä vaikka hänkin peloissaan itki viikkotolkulla ja suunnilleen testamentin teki vielä leikkaussalin ovella. Hetkessä oli onnellinen kyllä sen jälkeen kun vauva oli turvallisesti maailmassa. Tsemppiä sektioon! =)

 

[feger]

Hätäsektio on eri asia kuin suunniteltu sektio. Tsemppiä! Voit vielä valita toisin, tarvittaessa.

 

[...]

Itsellä takana sekä suunniteltu sektio että alatiesynnytys. Molemmat olivat hyviä kokemuksia, mutta jos pitäisi toinen valita, niin ehdottomasti kallistuisin alatiesynnytyksen puolelle. Jos ei siis ole perätilassa tms. Toipuminen sektiosta vei pari viikkoa ja alatiesynnytyksestä vartin. Ja synnytyskivut unohtuivat siinä vartissa.
Käynnistystä en suosittelisi. Se tekee alatiesynnytyksestä vain rajumman.


[QUOTE="Mis";23034073]No sehän tässä onkin, kun se sektiopelko iski vasta siinä kohtaa, kun luvan sektioon sain.. Mulla on takana yksi kiireellinen sektio, jossa ei siis ollut mitään ongelmia ja toivuin siitä tosi nopeeta.
Nyt vaan sit mietin, et josko sittenkin pitäis yrittää alakautta vai mitä helvettiä, kun sekin pelko on edelleen todella voimakkaana..
Nyt on ainoona tunteena vaan pelko ja paniikki.. Mietin sitäkin, että suostuiskohan ne käynnisteleen synnytystä jo aiemmin, että loppuis ees tää paniikki. Ei vaan pysty oleen perjantaihin asti [/QUOTE]

 

[vicy]

Miltä kuullostaisi sellainen vaihtoehto, että sun tietoihin kirjataan että saat sektion heti jos sen haluat synnytyksen aikana? Eli jos paniikki synnytyksen aikana iskee niin sit leikkaavat..

 

[Sapfo]

Suunniteltu sektio on kyllä suhteellisen turvallinen toimenpide kummallekin osapuolelle. Äidille sektio yleensäkin on vaarallisempi kuin vauvalle.

Mulle tehtiin pelkosektio Jorvissa enkä voi muuta kuin ihmetellä miten helppo se kaikenkaikkiaan oli. Varsinkin kun takana oli yksi alatie joka oli traumaattinen kokemus.

Sinuna olisin rauhallisilla mielin. Toivuin nopeasti sektiosta, alatiestä 2 kuukaudessa.

 

["Mis"]

Käynnistystä en suosittelisi. Se tekee alatiesynnytyksestä vain rajumman.

Käynnistykseen tää todennäkösesti päätyy muutenkin, jos sen sektion skippaan. Ja saattaa päätyä sektioon sittenkin.. Edellinen siis päätyi sektioon, kun ei käynnistynyt kunnolla, vaikka kalvot puhkaistiin ja 12h annettiin reippaasti oksitosiinia suoneen.. En kyllä sitäkään haluaisi uudestaan kokea..
Mä vaan tahtoisin, että tää koko homma olis jo ohi, en vaan pysty enää täs pelon kanssa elään

 

["Mis"]

Pakko tulla kertomaan, miten tässä sit lopulta kävi.
Paniikki siis iski niin kovasti, että soittelin tiistai aamuna jorviin, että josko voisivat käynnistellä synnytystä, että ei tarvitsisi panikoida enempää. Ottivat sitten iltapäivällä mut sisään ja viiden jälkeen puhkaisiin kalvot. 12 tuntia tärisin puolipaniikissa epiduraalin voimin ja 10 min ponnistuksen jälkeen syntyi terve reilu 4-kiloinen poika Ja ERITTÄIN tyytyväinen olen tähän päätökseen. Repesin ja vieläkin vähän kipuilee, mutta todellakin olen suorastaan ylpeä, että tähän pystyin kaiken sen pelkäämisen jälkeen

 

["vieras"]

Hienoa ! Paljon onnea pojasta! Ja hän oli vielä ihan komean kokoinenkin .

 

["vieras"]

Onnea!

 

["vieras"]

Hienoa! Onnittelut! :heart: