tarviihan tosi moni 10 vuotias. Ja mitä kauheaa siinä on, jos ne niitä kävi kokeilemassa. kasvavan tytön rinnat voi olla tosi kipeätkin, että pehmuste voi tuntua ihan mukavalta.Ei 10v. tarvitse vielä mitään.
Mun tyttö ainakin tarvitsi, alkoi kuukautisetkin 10v.Ei 10v. tarvitse vielä mitään.
Tämä on melkein kuin itse olisin kirjoittanut! Harmittaa että sain rintsikat vasta 7.lk:lla vaikka oikeasti tarve olisi ollut jo pari vuotta aiemmin. Nuokin rintsikat ystäväni osti minulle, kun en itse kehdannut. Niitä taisin käyttää ainakin vuoden ennen kuin itse uskalsin ostaa toiset.Kuules! Itse sain kärsiä ja edelleen jäljet näkyy. Rinnat roikkuvat, koska en ikinä saanut äidiltä rintaliivejä. Itse menin ostamaan ne ekat rintsikat ja ostin liian myöhään ne. Tarvetta olisi ollut jo neljä vuotta aiemmin! Häpesin kehoa rintojen kasvun jälkeen todella paljon, koska jouduin peittelemään itseäni verhoamalla monta paitaa päällekkäin, jotta sain edes jotain tukea rintoihin ja ettei näkyisi läpi.
Aion ostaa lapselleni nuoresta pitäen toppeja, pitäköön tai ei. Ja ensiliivejä tarpeeksi ajoissa. Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään. Kehoa ei kenenkään kuulu hävetä. Naisellisuus on jokaisen nuoren tytönkin oikeus, ei mikään tabu tai hävetys. Rinnat ovat luonnollisuus.
No tämähän riippuu lapsesta. MUn vanhin tyttö todellakin tarvitsi, oli jo 6. luokalla B kuppi. Mä en olis tarvinnut. Tämä on tosi yksilöllistä, uskokaa jo.Todellakin täytyy ostaa ensiliivit 10-vuotiaalle. Ei todellakaan täydy.
peesi, mutta onko 10-vuotias enää pikkulapsi?Se, että pikkutytöillä on kiinnostusta rintaliiveihin ja toppeihin, ei yhtään ihmetytä mua. Se sen sijaan ihmetyttää, että aikuinen ihminen naureskelee vaatakaupassa muille ihmisille, saati sitten pienille lapsille.
peesaus. Mun 9veellä on alkanut rinnat kasvamaan ja näkyy jo paidan läpi, mutta tyttöä ei haittaa, onneksi.Se ei tarkoita sitä ettei muut tarvitsisi....
Mitä se viiva auttoi?Mä olin varmaan vähän alle kymmenen kun nännit alko törröttää ja näkymään paidan läpi. Se oli tosi noloa ja pidinkin sellaista paitaa jossa oli punainen raita, tosin liian ylhäällä, mut vetämällä paidan sai "oikeaan" kohtaan. Vähän myöhemmin sitten äiti osti mulle liivikaupasta ekat omat liivit, topatut (ei varmaan ollu muuta tarjolla). Sitten ongelmana oli se et liivejä oli vaan yhdet enkä kehdannu enää olla ilmankaan.