Olen itse ajatellut, että yrittäisin tuommoisessa tilanteessa kerätä todisteita eli ottaisin vaikka pienen nauhurin tai nauhoittaisin kameralla huomaamattomasti keskusteluja. Niitä ei kai saisi käyttää oikeudessa, mutta voisivat olla kova sana kun kiusaamista käydään läpi työterveyden tai esimiehen kanssa. Siinäpä olisi sitten paha mennä kieltämään asiaton puhe, kun homma olisi kuultavissa omin korvin... Tekisin kaikkeni, että kiusaaja/kiusaajat joutuisivat kiipeliin, olivat sitten esimiehiä tai muita. Kiusaamisasiasta pyrkisin vaihtamaan mieluummin sähköposteja esimiehen kanssa kuin puhumaan puhelimessa tai kasvokkain, jos hän olisi yksi kiusaajista. Toivon mukaan siinä tulisi joku lipsahdus hänelle. Pahuuden pitäisi saada palkkansa.
Minua ei ole koskaan kiusattu vakavasti. Yksi vanhempi työntekijä välillä suuttui minulle aivan yhtäkkiä jostain asiasta, jonka käsitti väärin ja sitten puhui minusta pahaa muille (välillä minun kuutenikin) ja mökötti monta päivää. Hän ei suostunut keskustelemaan minun kanssani että asiat olisi saatu selvitettyä. Se oli hyvin ahdistavaa, mutta kesti onneksi vain muutaman päivän kerrallaan ja nyt tuo ihminen on jo eläkkeellä. Hän oli selvästi yliherkkä ihminen ja uskon että minä olin hänelle tärkeä ihminen töissä ja siksi loukkaantuminen oli niin suurta kun tuli joku väärinymmärrys. Me juttelimme paljon kaikenlaisista asioista eli oltiin ystäviä, vaikka aina tuommoisen episodin jälkeen päätin, että kaveeraus loppui siihen. Tuossa oli kamalinta se, kun kuuli miten itsestä puhutaan pahaa ja vaikka työkaverit eivät mitenkään myönnelleet hänelle, kuuntelivat vaan, pahalta se silti tuntui. Jälkeenpäin nuo työntekijät sanoivat, että heidän olisi pitänyt sanoa vastaan, mutta jostain syystä eivät saaneet sanottua. Puhuimme myös siitä, miten meidän pitäisi puolustaa toisiamme, mutta ilmeisesti tuo ihminen oli niin pelottava, ettei kukaan uskaltanut panna päätään leijonan kitaan.
Meidän työpaikalla on yksi ihminen, joka on kertonut, että häntä on kiusattu edellisessä työpaikassa. Häntä ei ole kiusattu meillä, mutta hänen persoonallisuutensa on semmoinen, että jotenkin ymmärrän että hän voi helposti joutua kiusatuksi. Ei siinä tarvita kuin että ihminen on kovin erilainen luonteeltaan kuin muut tai ei osaa puolustautua, niin joku ilkimys voi tarttua siihen.
Nuorista työntekijöistä; meillä oli yksi kesätyöntekijä, joka ilmoitti kahden päivän päästä: voisin tehdä välillä jotain muutakin kuin vain näitä listoja. No, ne listat ovat oikeasti tylsää työtä, mutta homma meni niin, että jokainen vakituinenkin teki niitä aina viikon kerrallaan ja niistä oli jokainen meistä aloittanut, kun se oli helpoin homma oppia. Että kyllä joillain nuorilla on vääristynyt kuva työnteosta ja uuden työntekijän tehtävistä
Tuota tyttöä ei jostain kumman syystä pyydetty toista kertaa sijaiseksi, vaikka ihan ok työntekijä oli kuitenkin...