Alkuperäinen kirjoittaja häh;24235315:
Mun maalaisjärki sanoo, että liikunta on vain hyvä asia. sieltä mennään missä tie on. Nelimetrisiä aitoja varten tarvitaan lupia. Tule sinä ne tekemään ja hae luvat ja maksa.
Aivan perustavaa laatua oleva asia on että on toisten tavaroita ja omia tavaroita. Alle kouuluikäisten en oleta itsekseen kulkevan minnekään, heidän kuuluu leikkiä omalla pihalla oman äidin valvovan silmän alla. Koululaiset voivat ja jaksavat vaikka pyörällä mennä kaverille, ei ole tarvetta oikoa pihojen läpi.
Aitoja sopii pystytellä, ja vielä vaikkapa roopesetämaisia kylttejä, jos tahtoo lasten pysyvän poissa. Liikunta on toki hyvästä, ja kalanmaksaöljy ja moni muukin asia, ei se sitä tarkoita että lapsi pitäisi kasvattaa ajattelemaan leikin keskellä sen liikuntahyödyllisyyttä, se on aikuisen hommaa.
Kyllä lapset toki jaksavat mennä, ei ole kysymys siitä. Jaksaisit sinä varmaan ajaa jokapäivä vaikka 10km turhaan autolla jos joku keksisi järjestää kiertotien tiedän asuinalueelle , mutta niin kauan kun ei siitä ole haittaa (ja usein ei ole, eivät niin usein mene, että ruohokaan siitä pahastuisi) niin se on minusta yököttävän pikkumaista.
Tavara ei ole yhtä kuin maa, eikä maa voi oikein ikinä olla sinun tavaraa (lainopillisessa mielessä kylläkin), halusit sitä sitten kuinka kovin tahansa. Maa on ollut siinä ennen sinua, ja tulee olemaan jälkeesi ja vaikka me ihmiset nyt ollaan keksitty siitä hinta, niin se on yhtälailla meillä lainassa kuin ympäroivä ilma: hyviin tapoihin kuuluu olla tulematta toisen iholle, toisen ilmatilaan, pätee tontillakin, mutta omaksi tavaraksi sitä on surullista kuulla väitettävän.
Kuten sanottua kaikenmoinen tuhoaminen (tahatonkin, tai norkoaminen, kaiveleminen , mitä kaikkea te ny taas keksittekään) ja haitta on asia erikseen, samoin kuin aikuisten kulkeminen, mutta lasten pihan läpi oikaiseminen silloin kun siitä ei aitoa haittaa ole, on nipottamista ja sääntöidiotismia. Lastenmaailma on toisella tavalla rajaton kuin aikuisen, ihan hyvällä tavalla. Mennään maastossa minne voidaan ja mikä kiinnostaa sen sijaan minne olisi matka;toisaalta kaverin luo, metsään tai yhteiselle kivelle oikaistaan mistä voidaan. Lasten tarpeet ovat toisenlaiset kuin aikuisen, pitää päästä paikkoihin, joihin aikuisen mieleen tulee mennä hyvin harvoin. Mutta aikuiset ne tiet, polut ja aidat rakentavat. Kuun vielä rakentavat ymmärtämättömyyden muurinsa, niin Amerikkalainen, kaiken omistava yhteiskuntamalli syntyy sukupolvessa, parissa. Paatuneita aikuisia on jotka lapsuutta ei muista ja haluaa estää pikkumaisuuttaan. Lapsen leikeillä on ihan muita funktioita kuin sääntömaailman alituinen vahvistaminen (vaikka se heikolla pohjalla olisikin).
Komenteeraajan tilanteessa en tiedä mitä tekisin, tosin tuskin lähtisin tolle kostolinjalle, mutta ehkä ottaisin jopa poliisiin yhteyttä varotuksen jälkeen, ehkä heräisivät röyhkeyteensä? Minkä ikäisiä ne lapset on? Kyllä meidän puoltoistavuotiaskin jo tajuaa paikkoja joihin ei ole asiaa...