saako lapselle lässyttää?

 

Ainakaan meidän lapsille ei saa

 

jos niin haluaa (omille siis) mutta mulle se on kuin härälle punainen vaate

 

mä en pysty käymään mun mummon luona kun siellä on niin järkyttävää se lässyttäminen... ei pysty kuuntelee sitä

 

Mä en ainakaan lässytä edes vauvalle. Ärsytti kun neuvolassa oli opiskelija mukana ja se lässytti tuolle 1,5 vuotiaalle. Tyttökin katto selvästi ihmeissään et mitä se lässyttää.. Mut kukin tyylillään.

 

Mulle sanottiin pojan 2v neuvolassa, että kannattaa käyttää oikeita sanoja eikä esim. poppa, hauva, mamma, heppa. Eikä myöskään kannata puhua niin, että korvaa r ja s kirjaimet esim. "valo te on poppa" "onko te heppa".

 

En tiedä onko tässä välillä yhteys, mutta miehen serkulla on 6-vuotias joka puhuu lässyttämällä. Nyt heillä on uusi vauva ja tälle tämä äiti ei puhu muuta kuin lässyttämällä. Eli oiskohan hän lässyttänyt tälle nyt jo 6-vuotiaalle ja saanut aikaiseksi lässyttämisen ( lässyttämisellä tarkoitan siis nyt tätä s ja r- korvaamista.. )

 

Pienelle vauvalle on ihan luonnollista ja oikein puhua sellaisella korostetun vaihtelevalla äänenpainolla ja intonaatiolla. Tutkittu juttu: vauva tajuaa paremmin jutustelun hänelle osoitetuksi, seura puhetta tarkemmin ja saa apua omaan puheenkehitykseensä.

"Lastensanoista" kuten heppa, hauva, poppa, ei ole mitään haittaa. Normaali lapsi oppii aivan varmasti sekä nämä, että asioiden "viralliset nimet" ja saa vain rikkautta sanavarastoonsa.

Ainoa huono juttu on varsinainen väärin ääntäminen, siis pikku kullanmuru -> pittu kullanmulu, söpö koira -> töpö koila.

 

Vastasyntyneille pojilleni puhuin varmaan ihan päättömiä mutta en muistaakseni lässynuotilla... joskus piti vaan leperrellä.
Mutta jostain kumman syystä olen kyllä lähes aina puhunut lapsille kuten aikuisille , tietysti asioista jotka lapset ymmärtävät ( B) ) enkä suinkaan tupo-neuvotteluista. Olen myös aika humoristi joten tulen mielestäni toimeen lasten kanssa ilman ekstralässytyksiäkin. Minä en osaa lässyttää lapsille iästä n. 3 kk eteenpäin . Ehkä johtuu siitä että lähipiirissä on noita lässyttäjiä ollut , rakkaudella tämä vaan kaikille sellaisille...

 

Miun mielestä hellyttely- ja leikkimielellä juu, mutta asioista pitää mielestäni puhua myös niiden oikeilla nimillä.

Esim.
Tuoppa kulta tuo leikkihauva tänne... hau-hau... hauva tulee ja nappaa sinua varpaasta. Ham! / Katsos, tuolla tulee se naapurin koira!

Annahan nukelle ruokaa, mam-mam... Tykkääkö nukke? Oletpa tehnyt namia ruokaa nukelle. / Nyt syödään. Tässä keittoa, noin... onpa hyvää keittoa. Eikös olekkin.

Onko nallella pipi jalassa? Puhalletaan pipi pois, noin. Nyt nalle muistaa sitten, että kiuas on poppa, siinä tulee iso pipi helposti. / Älä ota äidin kahviua, se on kuuma. Se polttaa, jos se kaatuu.

 

Lapselle pitäisi puhua oikeilla sanoilla selkeästi äänensävyjä vaihdellen. Puhe jossa vaihdellaan äänensävyjä edeistää puheen kehitystä, koska sellainen kiinnostaa lasta enempi kuin tasapaksu puhe. Varsinkaan puheviivästymä lapsille ei saisi lässyttää "tiinä on hauva" tyyliin, eikä käyttää heppa, hauva, mamma, poppa jne. sanoja.

 

Kyllä mielestäni saa. Hellittely ja muu hompotys voi olla sitä lässytystä, mutta täytyy lapselle silti puhua ihan oikeallakin lailla. ja sitä oikeaa ouhetta tulee mielestäni olla reilusti enemmän kuin sitä lässtystä. Kyllä lapselle voi lässyttää esim.Lähdetään ulos ja laitetaan popot jalkaan, kunhan tietää, että ne popot on oikeasti ne kengät.

 

Kyllä meillä käytetään pipiä ja poppaa ym mut samalla puhutaan myös oikeilla nimillä asioista.Mut menee titte liian pitkälle jot ei tanota ällää ja ättää.Meidän lapset on kattonu ihmeissään jos sillai alkaa niille puhumaan.Lapsihan ei käsittääkseni edes ymmärrä ihan pienenä jos ei osaa jotain äänteitä sanoa oikein ja yrittää korjata aikuisen puhetta jos aikuinen puhuu tahallaan väärin.

 

\

Lapselle pitäisi puhua oikeilla sanoilla selkeästi äänensävyjä vaihdellen. Puhe jossa vaihdellaan äänensävyjä edeistää puheen kehitystä, koska sellainen kiinnostaa lasta enempi kuin tasapaksu puhe. Varsinkaan puheviivästymä lapsille ei saisi lässyttää "tiinä on hauva" tyyliin, eikä käyttää heppa, hauva, mamma, poppa jne. sanoja.

mulle on puheterapeutit sanonu samaa.

 

Se, että aikuinen, jolla ei ole puhevikaa puhuu kuin mielenvikainen, on ärsyttävää. Eli just se, että korvataan väärällä kirjaimella. En tee niin.

Mutta todellakin käytän sanoja heppa ja hauva ja mitä niitä nyt on. (mutta en poppa. en voi käsittää, mistä semmonen sana edes tulee. Onhan tsiljoona kertaa helpompi sanoa, että se on kuuma.)

Mutta entäs sitten, kun lapselle puhutaan murretta, eikä kirjakieltä? Eikös se tällä ei saa lässyttää -logiikalla ole vähintään yhtä paha?

 

ei tietenkään saa.

 

\

Mulle sanottiin pojan 2v neuvolassa, että kannattaa käyttää oikeita sanoja eikä esim. poppa, hauva, mamma, heppa. Eikä myöskään kannata puhua niin, että korvaa r ja s kirjaimet esim. "valo te on poppa" "onko te heppa".

Siis onko hauva ja heppa lässyttämistä? En oo ikinä tullut ees ajatelleeksi noin.. Meillä on käytössä hauva ja koira sanat mut kaikit hepat on heppoja..Tai poneja..

En kyllä oo ikinä ymmärtäny tota miks lapsille pitäs opettaa toi poppa. Anoppi sen tuolle meidän esikoiselle joskus opetti ja mä näin niin punasta. Ihmettelin, miksei voi vaan sanoa, että se hella on kuuma ja siksi siihen ei saa koskea kun pitää sanoa, että se on poppa. Tajuaako se lapsi sen muka paremmin jos se on poppa? Yhtä helposti tuo meidän poika ainakin oppi sanomaan sen poppa ja kuuma..Nykyään käyttää molempia..Koitan kyllä karsia sitä poppaa pois kun niin ärsyttää.

 

\

\

Mulle sanottiin pojan 2v neuvolassa, että kannattaa käyttää oikeita sanoja eikä esim. poppa, hauva, mamma, heppa. Eikä myöskään kannata puhua niin, että korvaa r ja s kirjaimet esim. "valo te on poppa" "onko te heppa".

Siis onko hauva ja heppa lässyttämistä? En oo ikinä tullut ees ajatelleeksi noin.. Meillä on käytössä hauva ja koira sanat mut kaikit hepat on heppoja..Tai poneja..

En kyllä oo ikinä ymmärtäny tota miks lapsille pitäs opettaa toi poppa. Anoppi sen tuolle meidän esikoiselle joskus opetti ja mä näin niin punasta. Ihmettelin, miksei voi vaan sanoa, että se hella on kuuma ja siksi siihen ei saa koskea kun pitää sanoa, että se on poppa. Tajuaako se lapsi sen muka paremmin jos se on poppa? Yhtä helposti tuo meidän poika ainakin oppi sanomaan sen poppa ja kuuma..Nykyään käyttää molempia..Koitan kyllä karsia sitä poppaa pois kun niin ärsyttää.

ku eivät oo mitään oikeita sanoja, niin kyllä niitä voi sanoa lässytyssanoiksi.

 

En lässytä lapsille, mutta käytän "lastensanoja" tavallisten sanojen rinnalla. En äännä kirjaimia väärin ja tahallani puhu epäselvästi. Ja meillä puhutaan paljon , joten yhdet popat, a-aat, hepat, hummat, hauvat, kisut, misut, köllötykset, lotraukset, mammimmit, aiait jne. solahtavat hyvin muiden sanojen joukkoon. Kieltä voi aina hioa ja mitä rikkaamman perustan lapseni saavat, sen parempi heille.

 

\

\

\

Mulle sanottiin pojan 2v neuvolassa, että kannattaa käyttää oikeita sanoja eikä esim. poppa, hauva, mamma, heppa. Eikä myöskään kannata puhua niin, että korvaa r ja s kirjaimet esim. "valo te on poppa" "onko te heppa".

Siis onko hauva ja heppa lässyttämistä? En oo ikinä tullut ees ajatelleeksi noin.. Meillä on käytössä hauva ja koira sanat mut kaikit hepat on heppoja..Tai poneja..

En kyllä oo ikinä ymmärtäny tota miks lapsille pitäs opettaa toi poppa. Anoppi sen tuolle meidän esikoiselle joskus opetti ja mä näin niin punasta. Ihmettelin, miksei voi vaan sanoa, että se hella on kuuma ja siksi siihen ei saa koskea kun pitää sanoa, että se on poppa. Tajuaako se lapsi sen muka paremmin jos se on poppa? Yhtä helposti tuo meidän poika ainakin oppi sanomaan sen poppa ja kuuma..Nykyään käyttää molempia..Koitan kyllä karsia sitä poppaa pois kun niin ärsyttää.

ku eivät oo mitään oikeita sanoja, niin kyllä niitä voi sanoa lässytyssanoiksi.

Ovat, ne ovat oikeita sanoja. Ne ovat sanoja, jotka elävät kansan suussa ja puhekielessä ja monet niistä ovat vanhempia kuin aika. Ne ovat kulkeneet suusta suuhun sukupolvelta toiselle. Miten siis kukaan voi sanoa, että ne eivät olisi oikeita sanoja. Tiedäthän sinäkin mitä ne tarkoittavat ja miten niitä käytetään. Eikö niitä siis ole olemassa?

 

\

Pienelle vauvalle on ihan luonnollista ja oikein puhua sellaisella korostetun vaihtelevalla äänenpainolla ja intonaatiolla. Tutkittu juttu: vauva tajuaa paremmin jutustelun hänelle osoitetuksi, seura puhetta tarkemmin ja saa apua omaan puheenkehitykseensä.

"Lastensanoista" kuten heppa, hauva, poppa, ei ole mitään haittaa. Normaali lapsi oppii aivan varmasti sekä nämä, että asioiden "viralliset nimet" ja saa vain rikkautta sanavarastoonsa.

Ainoa huono juttu on varsinainen väärin ääntäminen, siis pikku kullanmuru -> pittu kullanmulu, söpö koira -> töpö koila.

Tässä on asiaa. Lisään hyvään tekstiin vain sen, että sama pätee tuohon, kun aikuinen huomaamattaan asettuu kasvot tosi lähelle vauvaa ja esimerkiksi puhuttaessaan vakavammin pientä lasta asettuu kohtisuoraan ja konkreettisesti laskeutuu lapsen korkeudelle. Hellittelypuhe, voimakkaat äännevaihtelut ja hepat, hauvat yms. ovat siis täysin ok ja itse asiassa puheen ja tunne-elämän kehitykselle hyväksi. Taaperoikäiseltä viimeistään kannattaisi äännevirheet jättää pois, mutta hellittelyjä ja siihen liittyviä äänenpainoja saa ja pitääkin vapaasti "tuhlailla" =) .

 

\

\

Pienelle vauvalle on ihan luonnollista ja oikein puhua sellaisella korostetun vaihtelevalla äänenpainolla ja intonaatiolla. Tutkittu juttu: vauva tajuaa paremmin jutustelun hänelle osoitetuksi, seura puhetta tarkemmin ja saa apua omaan puheenkehitykseensä.

"Lastensanoista" kuten heppa, hauva, poppa, ei ole mitään haittaa. Normaali lapsi oppii aivan varmasti sekä nämä, että asioiden "viralliset nimet" ja saa vain rikkautta sanavarastoonsa.

Ainoa huono juttu on varsinainen väärin ääntäminen, siis pikku kullanmuru -> pittu kullanmulu, söpö koira -> töpö koila.

Tässä on asiaa. Lisään hyvään tekstiin vain sen, että sama pätee tuohon, kun aikuinen huomaamattaan asettuu kasvot tosi lähelle vauvaa ja esimerkiksi puhuttaessaan vakavammin pientä lasta asettuu kohtisuoraan ja konkreettisesti laskeutuu lapsen korkeudelle. Hellittelypuhe, voimakkaat äännevaihtelut ja hepat, hauvat yms. ovat siis täysin ok ja itse asiassa puheen ja tunne-elämän kehitykselle hyväksi. Taaperoikäiseltä viimeistään kannattaisi äännevirheet jättää pois, mutta hellittelyjä ja siihen liittyviä äänenpainoja saa ja pitääkin vapaasti "tuhlailla" =) .

Juuri näin. Tässäpä asia on ilmoitettu lyhykäisyydessään erittäin ytimekkäästi.

 

\

\

Pienelle vauvalle on ihan luonnollista ja oikein puhua sellaisella korostetun vaihtelevalla äänenpainolla ja intonaatiolla. Tutkittu juttu: vauva tajuaa paremmin jutustelun hänelle osoitetuksi, seura puhetta tarkemmin ja saa apua omaan puheenkehitykseensä.

"Lastensanoista" kuten heppa, hauva, poppa, ei ole mitään haittaa. Normaali lapsi oppii aivan varmasti sekä nämä, että asioiden "viralliset nimet" ja saa vain rikkautta sanavarastoonsa.

Ainoa huono juttu on varsinainen väärin ääntäminen, siis pikku kullanmuru -> pittu kullanmulu, söpö koira -> töpö koila.

Tässä on asiaa. Lisään hyvään tekstiin vain sen, että sama pätee tuohon, kun aikuinen huomaamattaan asettuu kasvot tosi lähelle vauvaa ja esimerkiksi puhuttaessaan vakavammin pientä lasta asettuu kohtisuoraan ja konkreettisesti laskeutuu lapsen korkeudelle. Hellittelypuhe, voimakkaat äännevaihtelut ja hepat, hauvat yms. ovat siis täysin ok ja itse asiassa puheen ja tunne-elämän kehitykselle hyväksi. Taaperoikäiseltä viimeistään kannattaisi äännevirheet jättää pois, mutta hellittelyjä ja siihen liittyviä äänenpainoja saa ja pitääkin vapaasti "tuhlailla" =) .

Näiden kanssa samaa mieltä. Jos vain kylmästi jostain kaukaa puhuu kirjakieltä, tuskin lapsi siitä paljoa hyötyy varhaisessa vaiheessa. Myös eleiden, rytmin ja koskettelun yhteys puheeseen pienille hyväksi.
=)

 

Tietysti lapsen puheenkehityksen kannalta on paras, että käytetään ihan oikeita sanoja. Miksi turhaan sekoittaa lapsen päätä sanomalla ensin Ammu, heppa, poppa, mamma.. ja sitten kun lapsi on oppinut ne, niin aletaankin käyttämään sanoja lehmä, hevonen, kuuma, maito.. Meillä on aina puhuttu oikeilla sanoilla ja poika oppi suht. aikaisin puhumaan oikein. Naapurin lapsille on puhuttu ammusta, popasta.. lapset on 2,5v ja 4,5v puhuvat edelleen edellä mainituilla sanoilla. Jos ois alusta asti käytetty oikeita sanoja, niin varmasti lapset osaisivat puhua oikein.

 

Saa mut se kuulostaa rasittavalta ja ärsyttävältä. Itse en lässytä. :x