Saako hyvästä liitosta/miehestä erota?

Koskaan ei ole hyvää syytä erota.

En mä niin sanonut. Vaan että miksi eroaisi hyvästä suhteesta vaan koska ei ole onnellinen? Ajatteletteko, että parisuhteen tai pitää tehdä ihminen onnelliseksi, eikä ole muita tekijöitä, joista onnettomuus voi johtua? Masennus esim.

 

Niin että jos liitto on hyvä ja kumnppani on hyvä, niin jos ei ole onnellinen, se johtuu jostain muusta kuin parisuhteessa.

Taisit ymmärtää alotuksen väärin. Hyvä "liitto/mies" tarkoittaa että miehessä ei ole vikaa ja paperilla liitto näyttä täydelliseltä mutta tunteet puuttuu. Tämä on hyvä syy erota koska parisuhde ilman intohimoa tekee ihmisen onnettomaksi.

 

[QUOTE="vieras";28020890]Taisit ymmärtää alotuksen väärin. Hyvä "liitto/mies" tarkoittaa että miehessä ei ole vikaa ja paperilla liitto näyttä täydelliseltä mutta tunteet puuttuu. Tämä on hyvä syy erota koska parisuhde ilman intohimoa tekee ihmisen onnettomaksi.[/QUOTE]

Outo määritelmä. ap kertoi sen jälkeen myös, etteivät harrasta seksiä, toisen läsnäolo ärsyttää, tappelevat koko ajan, mies huutaa.

Minä en ymmärrä miten tuo on edes paperilla hyvä. Ehkä jos se on jotain hienoa käsintehtyä paperia kuivatuin ruusunterälehdin ja se on käsin tekstattu koukeroisella käsialalla?

 

En mä niin sanonut. Vaan että miksi eroaisi hyvästä suhteesta vaan koska ei ole onnellinen? Ajatteletteko, että parisuhteen tai pitää tehdä ihminen onnelliseksi, eikä ole muita tekijöitä, joista onnettomuus voi johtua? Masennus esim.

Parisuhde ei saa tehdä ihmistä onnettomaksi. Ajatellaan se näin päin.

 

Ei saa. Vaikka kaikki on päin peetä niin liittohan on kuitenkin hyvä?

 

Parisuhde ei saa tehdä ihmistä onnettomaksi. Ajatellaan se näin päin.

Joo ei. Mut aluksi ap antoi sen kuvan, että liitossa on kaikki hienosti.

 

Outo määritelmä. ap kertoi sen jälkeen myös, etteivät harrasta seksiä, toisen läsnäolo ärsyttää, tappelevat koko ajan, mies huutaa.

Minä en ymmärrä miten tuo on edes paperilla hyvä.

Siis teoriassa täydellinen pari eikä suhteessa mitään isoa vikaa kuten väkivaltaa tai päihteitä jotka olisivat hyväksyttävä syy erota.

Kaikki apn suhteen ongelmat johtuvat tunteiden puuttumisesta. Ja kysymys on onko hyväksyttävää erota vain sen takia ettei rakasta.

 

[QUOTE="vieras";28021040]Siis teoriassa täydellinen pari eikä suhteessa mitään isoa vikaa kuten väkivaltaa tai päihteitä jotka olisivat hyväksyttävä syy erota.

Kaikki apn suhteen ongelmat johtuvat tunteiden puuttumisesta. Ja kysymys on onko hyväksyttävää erota vain sen takia ettei rakasta.[/QUOTE]

Mun mielestä tuo oli teoriassakin ihan kamala suhde. Jotain pitäs tehdä.

 

Kysyt täällä
Minun mielestäni saa erota jos ei ole yhteisiä lapsia mutta ei saa erota jos on yhteiset lapset. Omaa onnellisuuttaan voi lisätä hankkimalla oman elämän.
Lapset saavat petollisen ja epävakaan kuvan maailmasta jossa isä ja äiti hylkäävät toisensa vain hankkiakseen uuden miehen tai naisen "ihan huvin vuoksi".

Miettikää nyt te joilla isä ja äiti hyvässä liitossa ja olisitte onnellisia lapsia siinä.. Sitten vaan yhtenä päivänä isä sanoisi että "halipatsui!" Tämä elämä ei tee minua tarpeeksi onnelliseksi ja ehkä löydän onnen uudessa perheessä johon te lapset olette toki tervetulleita käymään joka toinen viikko :heart:


Uskon että se murskaisi lapsen maailman. Sen jälkeen niitä palasia kerättäisiin talkoovoimin vielä 6 sukupolvea eteenpäin ( vähän karrikoin ).

 

Koskaan ei ole hyvää syytä erota.

*muoks* Siis näin mä tämän kommentin itselleni suomensin.

Täh?

 

Mun mielestä tuo oli teoriassakin ihan kamala suhde. Jotain pitäs tehdä.

Kaksi kaunista ja korkeasti koulutettua ihmistä joilla vastaava arvomaailma ja samat tavoitteet elämässä = teoriassa unelmapari.

 

Ei se parisuhde vaihtamalla parane. Ts. samat ongelmat tulevat helposti eteen myös uudessa suhteessa.

Olen itse ollut liitossa saman miehen kanssa nyt 10 vuotta. Liittomme on ollut ajoittain haastava ja vaikeakin, mutta koen että minulla on sen ansiosta myös paljon enemmän elämänkokemusta ja kyky tulla pienestä onnelliseksi, kun olen nähnyt vaivaa sen eteen että saan asiat mieheni kanssa toimimaan. Nykyään ajatuskin erosta tuntuu absurdilta, vaikka meille tulee välillä edelleen ongelmia ratkottavaksi ja riitojakin säännöllisesti...

 

[QUOTE="vieras";28021089]Kaksi kaunista ja korkeasti koulutettua ihmistä joilla vastaava arvomaailma ja samat tavoitteet elämässä = teoriassa unelmapari.[/QUOTE]

Eiväthän ole, jos eivät viihdy samassa huoneessa.

 

Kiva mies on kämppiksenä mukava asia, jos olet yli kuusikymppinen. Itse erosin lasten isästä, koska olen roimasti sen alle enkä usko, että elämää kannattaa tuhlata, jos ei rakasta. Menee teidän molempien elämät vaan ihan hukkaan ja pahimmassa tapauksessa myös lasten! Tehkää toisenne siis jälleen onnelliseksi, eroamalla!

Parhaassa tapauksessa saat vielä hyvän ystävän hänestä, koska ei ole vielä 'liian myöhäistä' erota. Sitten kun menee pelkäksi riitelyksi, ystävyyttä tuskin enää on pelastettavissa.Tsemppiä, helppoa se lähteminen ei tule olemaan kummallekaan siitä turvallisesta suhteesta, mutta aika pian huomaatte, että se oli ainoa järkevä ratkaisu. Kaikkea hyvää :flower:

 

Parisuhde ei saa tehdä ihmistä onnettomaksi. Ajatellaan se näin päin.

Totta, kunhan se ei käännyt niin päin että toisen on tehtävä sinut onnelliseksi.
Kuten , ehem, monilla 'ihmisillä' on tapana ajatella =) (etenkin naisilla? )

 

Eiväthän ole, jos eivät viihdy samassa huoneessa.

Hyvä. Onko tämä yleisesti hyväksyttävä syy erota vai pitääkö suhde väkisin työstää toimivaksi? Tämä oli apn kysymys.

 

Totta, kunhan se ei käännyt niin päin että toisen on tehtävä sinut onnelliseksi.
Kuten , ehem, monilla 'ihmisillä' on tapana ajatella =) (etenkin naisilla? )

Tarkoitin juuri tuota. Kun sanotaan, että hyvä liitto ja hyvä mies, niin mä ajattelen heti, että on siis läheisyyttä, molemmat saa tarpeeksi huomiota, ei ole isoja ristiriitoja ja mies on siis kunnollinen, huomioonottava, normaali jne.

Jos nainen silti vaan on onnellinen, niin miten se suhteen lopettaminen tekisi sen naisen onnelliseksi? Lääkäriin silloin pitää mennä jos mikään ei tunnu miltään.

 

[QUOTE="vieras";28021117]Hyvä. Onko tämä yleisesti hyväksyttävä syy erota vai pitääkö suhde väkisin työstää toimivaksi? Tämä oli apn kysymys.[/QUOTE]

Eihän kukaan voi sanoa, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Jos toi ois mun suhde, mä yrittäisin saada sen taas elämään. (kuulostaa kyllä että olet yrittänytkin) Voisin hakea jotain apuakin asiaan.

Onko teillä miehen kanssa jotain vanhoja muka unohdettuja kaunoja, jotka siellä painaa? Ero on varmaan tosi raskas, joten jos vaan voisi jotain vielä yrittää.

 

Ei se parisuhde vaihtamalla parane. Ts. samat ongelmat tulevat helposti eteen myös uudessa suhteessa.

Olen itse ollut liitossa saman miehen kanssa nyt 10 vuotta. Liittomme on ollut ajoittain haastava ja vaikeakin, mutta koen että minulla on sen ansiosta myös paljon enemmän elämänkokemusta ja kyky tulla pienestä onnelliseksi, kun olen nähnyt vaivaa sen eteen että saan asiat mieheni kanssa toimimaan. Nykyään ajatuskin erosta tuntuu absurdilta, vaikka meille tulee välillä edelleen ongelmia ratkottavaksi ja riitojakin säännöllisesti...

Tuo tapahtuu vain jos olet a) niin tyhmä että otat samanlaisen ihmisen jonka luota lähdit b) olet se joka kantaa niitä ongelmia mukanaan

Siinä on ihan yhtäläinen mahdollisuus että uusi suhde onnistuu kuin että se ei onnistu. Harva meistä on jokatapauksessa koko elämäänsä yhdessä yhden ihmisen kanssa. Onnistumista voi olla jo sekin että ero oli yhteisymmärryksessä tehty ja hyvissä väleissä. Ei menneen suhteen tarvitse olla epäonnistuminen, suorittaminen on ihmisillä verissä, pitäisi osata antaa joidenkin asioiden olla.

Jos oikeasti tiedostaa kaikki vaikeudet mitä voi suhteessa kohdata ja sen mahdollisuuden että kemiaa ei vaan ole jossain vaiheessa vaikka toisistaan välittäisikin, niin tajuaa että jos olettaa suhteen ikuisesti kestävän on hieman höyrähtänyt, ennemmin elää hetkessä ja siinä päivässä mikä on ajankohtainen eikä suunnittele parin vuosikymmenen päähän tai jopa sitä yltiöromanttista kahdestaan kiikkustuolissa näkyä.

Tulevaisuudessa eläminen on ihan yhtä huono asia kuin menneisyydessä eläminen. Elämän romantisoiminen sekä jatkuva kyynisyys on molemmat yhtä huonoja asioita.

Keskittykää kivoihin juttuihin ja unohtakaa huonot asiat mihin ette voi vaikuttaa.

Suhteen eteen työskentely ja käsien ilmaan nostaminen on asia mihin kaikkien tulisi pyrkiä, siis tasapainoilemaan niiden välillä. Ilmoittakaa kun joku keksii miten se tapahtuu, olisi kiva tietää.

 

Ei se parisuhde vaihtamalla parane. Ts. samat ongelmat tulevat helposti eteen myös uudessa suhteessa.

Olen itse ollut liitossa saman miehen kanssa nyt 10 vuotta. Liittomme on ollut ajoittain haastava ja vaikeakin, mutta koen että minulla on sen ansiosta myös paljon enemmän elämänkokemusta ja kyky tulla pienestä onnelliseksi, kun olen nähnyt vaivaa sen eteen että saan asiat mieheni kanssa toimimaan. Nykyään ajatuskin erosta tuntuu absurdilta, vaikka meille tulee välillä edelleen ongelmia ratkottavaksi ja riitojakin säännöllisesti...

Kuulostaa onnettomalta että tyytyy suhteeseen joka vaatii työtä ja vaivaa ja silti on täynnä riitoja. Ja tyydyt siihen vain koska et usko että vot saada mitään parempaa?

Sinulla on vain yksi elämä ja se on liian arvokas hukattavaksi riitaisen suhteen loputtomaan paikkaamiseen.

 

[QUOTE="vieras";28015710]
Saako hyvästä liitosta/miehestä erota?
Saako erota, jos ei ole onnellinen?
Saako erota, vaikka kumppani olisikin hyvä?[/QUOTE]

Miksi hyvästä liitosta hauaisi erota?
Saa, mutta johtaako eroaminen väistämättä onnellisuuteen on kokonaan toinen asia, epäilen että niin tapahtuisi.
Hyvästä kumppanista saa mielestäni erota jos hän ei kuitenkaan ole, eikä halua olla, sitä mitä ehdottomasti puolisoltani odotan tai jos hän ei haluakaan täyttää niitä rajoja joita ehdottomasti parisuhteelta odotan.

 

[QUOTE="vieras";28021155]Kuulostaa onnettomalta että tyytyy suhteeseen joka vaatii työtä ja vaivaa ja silti on täynnä riitoja. Ja tyydyt siihen vain koska et usko että vot saada mitään parempaa?

Sinulla on vain yksi elämä ja se on liian arvokas hukattavaksi riitaisen suhteen loputtomaan paikkaamiseen.[/QUOTE]

Aika lailla rivienvälistä luettu. nimimerkki "töitä se vaatii" ei puhu erityisen riitaisesta suhteesta tai tyytymisestä.

Monikaan ei halua olla sellaisessakaan suhteessa jossa ollaan niin kuin kävelevät ruumiit, ettei mistään ikinä edes suututa tai olla eri mieltä.

 

Itse mietin eroa varmaan 10 vuotta, eli kaikkeni tosiaan yritin. Nyt kohta kolme vuotta erosta kulunut ja jäljellä vaan kysymys, miksi en eronnut aiemmin. Meillä on tosiaan kliseisesti sanottuna vain yksi elämä, pitää elää sen mukaan.

 

minua ei haittaa riitely,ei vaikka se olis jokapäiväistä,jos vaan sovitaankin yhtä kiihkeesti.

sen sijaan minua haittaisi suhde missä ei näytetä tunteita,ei riidellä ikinä.

siis jos ihmiset riitelee siellä takana on jotain!! eikä se voi olla välinpitämättömyys! koska silloin tosien teoilla/tekemättömyydellä sanoilla tai sanomattomuudella ei olisi merkitystä.

riitelyt on seurausta siitä että ihminen kenestä välität loukkaa sinua,joko tahalleen tai tahtomatta,tai sitten on tapahtunut väärin käsitys!

 

Aika lailla rivienvälistä luettu. nimimerkki "töitä se vaatii" ei puhu erityisen riitaisesta suhteesta tai tyytymisestä.

"kyky tulla pienestä onnelliseksi" = tyytyminen, "riitojakin säännöllisesti" = riitaisa suhde noin suoraan riviltä luettuna.