Ruotsissa imetys onnistuu- onko siellä paremmat tissit vai?

["hmm"]

Suurimmalla osalla naisista maitoa tulee jos imetystekniikka on oikea ja juodaan/syödään riittävästi. Suomessa täysimetettää 4kk 30 % äideistä kun Ruotsissa tämä luku on 60 %. Aika huikea ero. Taidetaan siellä enemmän panostaa imetysvalistukseen. Norjassa luvut ovat vielä suuremmat (maailman korkeimmat, kuten myös elinikä kuuluu korkeimpiin) Tietty osa eroista voi myös liittyä siihen että Suomessa on negatiivisempi asenne imettämiseen (esim. Norjassa julkinen imetys on paljon hyväksytympää )

Itse olen todella kiitollinen että sain kunnon imetysohjausta, moni tuntemani nainen ei. Myös neuvolassa kannustettiin 6kk täysimetykseen ja sain sieltä hyviä ohjeita. Lapsi oli minulle ensimmäinen, joten en todellakaan tiennyt mitään imetyksestä. Ennen vanhaan äidit ja isoäidit opettivat, nyt sen kuuluisi olla kätilöitten ja neuvolatätejen tehtävä!

 

["vieras"]

[QUOTE="hmm";22602583]Ruotsissa imetys onnistuu- onko siellä paremmat tissit vai? [/QUOTE]

On, mutta Ruotsissa onkin kaikki parempaa kuin Suomessa.

 

[punkmama]

todellakaan en ole saanut itse tarvittavaa ohjausta! Tärkein kannustin itselläni oli se,että äitinikin kertoi onnistuneensa imetyksessä ja olin asennoitunut siihen,että vauva on rinnalla tuntikaupalla alussa

 

["niin"]

Ja Norjassa vielä parempaa, maailman parasta.

 

["vieras"]

Ei oo paremmat tissit, vaan aivan erilainen tapa tilastoida täysimetys kuin suomessa. Toisin kuin suomessa, ruotsissa lasketetaan täysimetetyiksi myös ne, jotka ovat saaneet ensimmäisinä päivinä lisämaitoa, ne, jotka ovat saaneet pullosta äidinmaitoa (joko omaa tai luovutettua), sekä ne, jotka ovat aloittaneet kiinteiden maistelun makuannoksina. Kyllähän tuolla erolla saa jo tilastot ihan eri näköiseksi, vaikka periaatteessa yhtää monta lasta imetettäisiin. Todennäköisemmin erosta suurin osa johtuu tästä, ei ilmapiirierosta.

Täysimetys suomen tapaan tilastoituna on huono mittari sille, kuinka moni lapsi todellisuudessa saa rintamitoa PÄÄASIALLISENA ravintonaan.

 

["Kolmen äiti"]

Ja Suomen 6kk täysimetysprosentti on 1

 

["vieras"]

Noinhan se on. Suomessa neuvonta imetysasioissa on huonoa. Äidin pitäisi itse etsiä neuvoja netistä yms, kun virallisilta tahoilta ei oikein neuvoa saa. Isoin neuvoja on taitaa olla imetyksen tuki, vapaaehtoinen yhdistys.

 

["vieras"]

[QUOTE="Kolmen äiti";22602650]Ja Suomen 6kk täysimetysprosentti on 1 [/QUOTE]

No eiköhän se ole ihan luonnollista, kun tuon ikäisistä varmaan suurin osa on joskus saattanut juoda janoonsa vaikka vettä, tai saanut lypsettyä rintamaitoa pullosta, tai alkanut jo maistella muutakin ravintoa kuin rintamaitoa. Mitkä kaikki tarkoittavat sitä, että lapsi ei enää ole täysimetyksellä.

 

[kiekuva kana]

Minä ainakin sain huonosti neuvoja esikoisen kanssa. Joskus sitä miettinytkin että on melkeinpä ihme että yleensäkään siitä imetyksestä mitään tuli ja kestikin vielä 13kk. Iso kiitos kuuluu mun miehelle joka tsemppas kun itse olisin jo alkanut luovuttamaan.

 

["hei"]

Tilastoeroista en tiedä mutta kokemuksesta tiedän että Norjassa täysimetys on HUOMATTAVASTI yleisempää kuin Suomessa. Tuttava joka asuu Norjassa ei tiedä montaa korviketta antanutta kun taas mä en tunne itseni lisäksi montaa jotka täysimettäis. Ja aikalailla yhtä monta äitiä tunnetaan...

 

[up]

Nosto

 

[Poika pian 1v2kk]

tosin tarkotus lopettaa hiljalleen, toinen lapsi toiveissa...

Soseita alettiin antamaan makuannoksina 4kk ikäsenä. Paino ei enää noussu pelkällä tissi maidolla...

 

["aloittaja"]

tosin tarkotus lopettaa hiljalleen, toinen lapsi toiveissa...

Soseita alettiin antamaan makuannoksina 4kk ikäsenä. Paino ei enää noussu pelkällä tissi maidolla...

Oon koko ajan puhunut 4kk täysimetyksestä... Ja se ohjehan on et kiinteet alotetaan 4-6kk iässä lapsen tarpeen mukaan Ja joskus voi olla perusteltua aloittaa vielä aikaisemmin (esim. keskosilla )

 

[Taysissa synnyttänyt]

No mikään ihme kun jo sairaalassa tuputetaan vauvoille korvikkeita. Ekan imetys epäonnistui sen vuoksi. Toisen vauvan kanssa osasin jo itse olla kovana korvikkeita vastaan. :kieh:

 

["zenn"]

Niin. Valitettavasti minäkin kuulun näihin epäonnistuneihin imettäjiin.

Lapseni sai korviketta jo muutaman tunnin päästä syntymästä, koska ei jaksanut imeä rinnasta ja muutaman kerran myöhemminkin, sekä hoitajan painostamana lisämaitona, että keltaisuuden aiheuttaman väsymyksen vuoksi.

Päästyämme sairaalasta en enää antanut korviketta puoleen vuoteen. Kiinteätkin aloitimme 6.5kk iässä. Eli 10.5kg painava konttaava lapseni eli pelkällä rintamaidolla tuolloin. Harmi, että vahinko, joka pilasi täyimetyksen oli tapahtunut ensimmäisellä elinviikolla.

Osittaisimetän vuoden ikäistä lastani edelleen, mutta pelihän on jo menetetty.

:xmas:

 

["zenn"]

Siis korviketta annettiin uudelleen 8kk iässä, ei 6.5kk.

 

[vierailija]

Ei oo paremmat tissit, vaan aivan erilainen tapa tilastoida täysimetys kuin suomessa. Toisin kuin suomessa, ruotsissa lasketetaan täysimetetyiksi myös ne, jotka ovat saaneet ensimmäisinä päivinä lisämaitoa, ne, jotka ovat saaneet pullosta äidinmaitoa (joko omaa tai luovutettua), sekä ne, jotka ovat aloittaneet kiinteiden maistelun makuannoksina. Kyllähän tuolla erolla saa jo tilastot ihan eri näköiseksi, vaikka periaatteessa yhtää monta lasta imetettäisiin. Todennäköisemmin erosta suurin osa johtuu tästä, ei ilmapiirierosta.

Täysimetys suomen tapaan tilastoituna on huono mittari sille, kuinka moni lapsi todellisuudessa saa rintamitoa PÄÄASIALLISENA ravintonaan.

Onko oikeesti näin? Eihän se sit mikään ihme oo tilastoja tutkiessa että luvut on sellaisia. Vanha keskustelu mutta kiinnostaa tämä.

 

[vierailija]

Onko oikeesti näin? Eihän se sit mikään ihme oo tilastoja tutkiessa että luvut on sellaisia. Vanha keskustelu mutta kiinnostaa tämä.

Vaikea sanoa mihin tilastoon tuo aloittaja viittaa, mutta esim. WHO:n tilastot kootaan kyllä yhtenevin kriteerein ja siellä Suomi on Ruotsiin ja Norjaan verrattuna räikeästi hännillä.

 

[vierailija]

2010 ja 2013 syntyneet muksut, molemmat täysimetyksellä 6kk saakka ja sen jälkeen osittain imetyksellä 3v sekä 1,5v asti.
Esikoinen sai kaksi kertaa lisämaitoa heti syntymän jälkeen, kun oma imetys meni kokemattomuuden vuoksi ns. reisille.
Kuopukselle oli heti synnytyssalissa tuotantolinjasto auki
Neuvolasta ei otettu kantaa imetykseen niin kauan, kun vauvan kasvu pysyi hyvällä mallilla. Kerran ehdottivat lisämaitoa, kun painossa ei tapahtunut muutosta. Siitäkin selvittiin, kun maidontuottaja lisäsi omaa ravinnon saantia. Läheiset eivät kannustaneet vaan tarjosivat vaihtoehdoksi korviketta jotta saisin omaa aikaa
Ainut kannustaja ja kaiken mahdollistaja oli oma mies. Hänen ansiostaan ulkoiset paineet eivät lannistaneet heikoimmillakaan hetkillä.

Edelleen imetys koetaan rasitteeksi ja jotkut näkevät sen luonnottomana tapana antaa vauvalle ravintoa. Ehkä selkeät mainoskampanjat ja imetyksen arkipäiväistäminen loisi positiivisen mielikuvan asian ympärille.