Ruokarukous eskarissa

\

Usko on aina ajantasalla. Se on sama eilen, tänään ja huomenna. Piste.

Eipä näy nuo kirkon asiatkaan olevan ajantasalla. Kirkonkin on pakko alkaa uudistumaan, kun niin paljon ihmiset nykyään eroavat kirkosta. Jatkuvastihan on aina jossain ollut puhetta kirkon uudistumisesta ja mitä pitäisi tehdä, että saataisiin ihmiset pysymään "kirjoissa" ja miten saataisiin ihmiset enemmän liikkeelle kirkon toimintoihin.

 

MIKÄ TEKEE KRISTINUSKOSTA PAREMMAN, KUN MUUT USKONNOT TAI "USKONNOTTOMUUS"???

 

\

MIKÄ TEKEE KRISTINUSKOSTA PAREMMAN, KUN MUUT USKONNOT TAI "USKONNOTTOMUUS"???

me elämme Suomessa jossa kristinusko on valtauskonto. Jos eläisimme maassa jossa olisi esim islam pääuskontona niin monet tavat muotoutuisivat sen mukaan.
helpompi hiljentyä sen ruokaruokouksen ajaksi kuin esim elää maassa jossa pitäisi olla vaatettuna niin että vain silmät näkyisi jonkun verkon läpi ja useammankin kerran koulupäivän aikana osallistua tai ainakin keskeyttää koulu/eskarityönsä rukouskutsun ajaksi.
Kukaan ei vaadi sitä uskomattoman lasta papattamaan sitä samaa ruokarukousta muiden kanssa jos ei halua, mutta onko se niin kamalan vaikeaa olla se hetki hiljaa kun ne muut lukee sen? Kukaan ei oikeasti kuole nälkään sen ruokarukouksen aikana tai siihen jos sattuu kuulemaan Jeesus-sanankin kerran sen ruokarukouksen aikana.

 

\

\

MIKÄ TEKEE KRISTINUSKOSTA PAREMMAN, KUN MUUT USKONNOT TAI "USKONNOTTOMUUS"???

me elämme Suomessa jossa kristinusko on valtauskonto. Jos eläisimme maassa jossa olisi esim islam pääuskontona niin monet tavat muotoutuisivat sen mukaan.
helpompi hiljentyä sen ruokaruokouksen ajaksi kuin esim elää maassa jossa pitäisi olla vaatettuna niin että vain silmät näkyisi jonkun verkon läpi ja useammankin kerran koulupäivän aikana osallistua tai ainakin keskeyttää koulu/eskarityönsä rukouskutsun ajaksi.
Kukaan ei vaadi sitä uskomattoman lasta papattamaan sitä samaa ruokarukousta muiden kanssa jos ei halua, mutta onko se niin kamalan vaikeaa olla se hetki hiljaa kun ne muut lukee sen? Kukaan ei oikeasti kuole nälkään sen ruokarukouksen aikana tai siihen jos sattuu kuulemaan Jeesus-sanankin kerran sen ruokarukouksen aikana.

juu mielipide tämäkin...no mie vaan kerron sen että esim marokossa on kaikkia kolmea valta uskontoa eikä mitään syrjitä...ja se että muslimeissakin siellä on naisissa niitä, jotka pukevat huivin ja niitä jotka eivät...ja myös niitäkin (pääasiassa vanhoja tätejä) olen nähnyt joilta näkyy vain silmät...
ja miesten pukeutumisesta.. marokossa on myös niitä muslimi miehiä, jotka pukeutuvat perinteisesti sekä niitä jotka pukeutuvat 'länsimaisesti'...no siellä asiaan kuuluu myös sekin että jokainen rukoilee tavallaan :heart:

ja se että minä untuvikko en rukoillut muuta kun sen 'ruokarukouksen', oli ainakin appivanhempien mielestä 10 suoritus...

enkä mollaa minkään kirkon jäsentä enkä niitä jotka kirkkoon ei kuulu...

 

tässä on taas jännä juttu tuo suvaitsevaisuus ja traditiot ja niiden käsittäminen ja käsittely. Ruokarukous on minusta vanha suomalainen tapa kouluissa ja minusta on hyvä hiljentyä hetkeksi ennen ruokaa ja jopa pysähtyä ajattelemaan kiitollisena sitä että meillä on ruokaa ja eskarissa ja koulussa tarjotaan ilmainen ateria. siunaus on se symbolinen kiitos siitä (vaikka ei sitä lapset kun ei taida moni aikuinenkaan tajuta olla kiitollinen että suomessa on näin hyvin kuin on eikä tarvitse oman eväspussin kanssa kouluun kulkea!) kaikesta. Voihan sitä lapsensa opettaa omassa mielessään äänettä kiittämään vaikka sitten eduskuntaa tai ketä vaan
miksi kaikki vanhat kauniit tavat pitää kaataa sen vuoksi että joukossa on niitä jotka ei vanhoja tapoja kunnioita? niinkuin joulujuhlat tms??
Minä uskallan edelleen olla sitä mieltä että sen jeesuksen nimen kuuleminen ei ketään tapa eikä tarran tavoin liimaudu uskontona lapseen kiinni, jos lapsi sen kuulee. Se on vain vanhemmista kiinni miten hyvin he onnistuu siinä uskonto tai uskonnottomuusopetuksessaan!! pelkäättekö te ihan tosissanne että jos lapsenne ottaakin erilaisen asenteen uskontoon yms kuin te itse?? silloinhan teidän oma uskontonne tai uskonnottomuutemme ei ole kyllin vahva jos lapsi yhdestä ruokarukouksesta uskoon hurahtaa.
Kuulee ja näkeehän sitä kaikenlaista muutakin maailmassa tahtoo tai ei eikä jokaisesta tavasta tai sanasta kaikkea tosissaan kaikki ota.
suvaitsevuutta kiitos myös teiltä vanhoja tapoja vastaan kapinoivilta kiitos! suomessa kuitenkin uskonnonopetuskin on aika kaukana julistavasta paatoksellisesta tätä nykyä, enemmän minä olen nähnyt esimerkiksi moraalikysymyksiä lasten uskontokirjoissa pohdittavan kuin omana kouluaikana ja silti omana kouluaikanani tuolla 60-70-luvuilla jo puhuttiin uskontotunneilla muistakin uskonnoista.
minä en siis tässä paatosta kristinuskon puolesta vaan vanhojen hyvien ja kauniiden tapojen. Kukin uskokoon mihin uskoo sitten vaikka pelkästään hammaskeijuun ja järvessä asuvaan näkkiin joka syö lapset jotka menee omin luvin rannalle, mutta antakaa myös vanhojen tapojen elää koulussa ja muualla elinympäristössämme. Mihin uskottekin, uskokaa siihen, mutta antakaa myös muiden uskoa ja sanokaa lapsillenne että on erilaisia tapoja ja on ihmisiä jotka uskoo johonkin mutta tiedän omien lastenne ei tarvitse uskoa.

 

Tuossa kun tyttäreni (6v) pyysi että opetan häntä rukoilemaan niin oivalsin jotain tärkeää rukouksen voimasta. Itse kun en ole rukoillut kun en ole koskaan uskonut rukouksen voimaan. Siinä kun kävimme läpi mitä rukouksessa käsitellään ymmärsin että hei, rukoilun pääperiaatehan on oppia löytämään elämästä enemmän sitä kiitoksen aihetta kuin pyytämisen aihetta. Eli kerroin että kiittämisten lista olisi oltava pitempi kuin pyytämisten lista (aivan kuten vanhempani joskus opettivat). Kun on pakko miettiä mitä hyvää on päivän aikana tapahtunut niin ne pahat asiat pienenevät ja unesta tulee levollisempi. Eli kun aina pitää yrittää löytää vastapainoksi niitä hyviä asioita niin on pienestäkin asiasta tyytyväinen. Sen kun joka ilta tekisi niin maailma näyttäisi paljon valoisammalta. Tietysti samaa voi harrastaa joka päivä ilman Jeesus tai Jumala sanaa, mutta periaate kuitenkin olisi sama. Siis kiittäminen ja nöyrtyminen asioiden edessä saa ihmisen voimaan paremmin. En kuitenkaan tarkoita että ihmisen pitäisi olla nöyrä ja kiitollinen kaikesta, mutta joidenkin asioiden edessä on hyvä oppia nöyrtymään eikä taistella kaikesta ja kaikkea vastaan. Sillä kun saa itselleen vain pahan olon. Toivottavasti joku ymmärsi mitä tällä tarkoitin, kirjoitus kun oli vähän sekava. Olen kuitenkin tyytyväinen että lapseni haluaa rukoilla joka ilta vaikka itse en sitä teekään. Lapsi kun on vielä taipuvainen näkemään niin paljon hyvää ja valmis kiittämään niin monesta asiasta että siinä tulee itsellekin niin hyvä mieli. Toivottavasti rukouksen antama ajatusmaailma säilyy ja kantaa vaikeiden aikojen yli... :saint:

 

tässä on taas jännä juttu tuo suvaitsevaisuus ja traditiot ja niiden käsittäminen ja käsittely. Ruokarukous on minusta vanha suomalainen tapa kouluissa ja minusta on hyvä hiljentyä hetkeksi ennen ruokaa ja jopa pysähtyä ajattelemaan kiitollisena sitä että meillä on ruokaa ja eskarissa ja koulussa tarjotaan ilmainen ateria. siunaus on se symbolinen kiitos siitä (vaikka ei sitä lapset kun ei taida moni aikuinenkaan tajuta olla kiitollinen että suomessa on näin hyvin kuin on eikä tarvitse oman eväspussin kanssa kouluun kulkea!) kaikesta. Voihan sitä lapsensa opettaa omassa mielessään äänettä kiittämään vaikka sitten eduskuntaa tai ketä vaan

Miksi vain kristinuskoisille suodaan oikeus toteuttaa uskoaan päiväkodissa ja koulussa lukemalla ruokarukous ääneen, "voihan sitä lapsensa opettaa omassa mielessään äänettä kiittämään vaikka sitten eduskuntaa tai ketä vain". Miksi kristinuskoiselle se ei voisi riittää esim. uskonnottoman ruokalorun lisäksi/aikana? Miksi kristinusko on jotenkin parempaa kuin muut uskonnot tai uskonnottomuus? Siksikö vain, koska heitä on vielä useampia koulussa? Onko kaikki, mitä moni tekee parempaa kuin vähemmistöjen tekemiset?

 

Niin, miksi tosiaan kristinusko on edelleen enemmistön valinta, vaikka varmastikin tässä maailman ajassa on jokainen saanut tietoa muistakin vaihtoehdoista?? Olisikohan siinä kuitenkin "se jokin", jotain erityistä voimaa? Kautta aikojen on kristillisyyttä yritetty hävittää maailmasta, mutta onpa kummaa, kun se vaan pysyy ja kasvaa entisestään. Ei ateismi, vapaa-ajattelu ym. ole mitään uusia "keksintöjä". Kumma vaan ettei valtaväestö ole näitä aatteita itselleen ominut.

Mikä saa ei-kristityn niin kiivastumaan ilta,-aamu ja ruokarukouksista? Minä en ole ainakaan kiivastunut ei-kristillisistä aatteista, joita myös koulussa opetetaan tänä päivänä, kuten esim. evoluutioteoria. Minähän en ole polveutunut apinasta enkä muustakaan alkulimasta eivätkä lapsenikaan ja sen olen heille kertonut. Koti on perusturvan antaja lapselle ja vanhempien tehtävä on antaa lapsilleen turvallisuutta. Minulle turvallisuuden pohjana on tänä ahdistavana maailmanaikana kristinusko ja kolmiyhteinen Jumala. Minulle usko on hiljaista arjen voimaa ja on ihanaa nähdä miten lapsikin saa siitä omalla tavallaan voimaa. Itse en voisi ajatella evääväni lapsiltani tällaista voimaa.

Miksi siis sekoittaa pientä päätä kaikilla maailman todellisuuksilla ja vaihtoehdoilla? Miksi tehdä lapsen elämästä monimutkaisempaa kuin se on? Ei pieni lapsi ymmärrä vakaumuksellisia eroja aikuisten tavoin, mutta erilaisuuden hän tajuaa. Jos hänet aina eristetään vanhempien mieltymyksen takia esim. ruokarukouksen ajaksi, voi se nimenomaan tuntua hänestä pahalta-ei se ruokarukous. Kotonahan voi sitten puhua näistä vakaumuksellisista eroista.

 

\

Mikä saa ei-kristityn niin kiivastumaan ilta,-aamu ja ruokarukouksista? Minä en ole ainakaan kiivastunut ei-kristillisistä aatteista, joita myös koulussa opetetaan tänä päivänä, kuten esim. evoluutioteoria.

Miksi uskonto kuuluu niin vahvasti kouluihin, vaikka nyky-Suomessa valtaosa ei ole ollenkaan/juuri ollenkaan uskonnollisia? Kolmasosa kansalaisista ei usko evoluutioteoriaan ja kutenkin pidetään lähtökohtana opettaa lapsille jotain muuta. Miksi on niin vaikeaa antaa tilaa erilaisuudelle? Ei se ole keneltäkään pois. Rukoilla saa, mutta miksi siihen lähes pakotetaan kaikki pienet lapset, jotka eivät ymmärrä uskonnosta mitään. Miksi vain toisuskoisten vanhempien pitää kasvattaa lapsensa yksin omaan eläänkatsomukseensa? Miksi ev. lut. tarvitsevat ulkopuolista tukea enemmän kuin muilla on lupa saada?

 

[/quote]

Miksi uskonto kuuluu niin vahvasti kouluihin, vaikka nyky-Suomessa valtaosa ei ole ollenkaan/juuri ollenkaan uskonnollisia? Kolmasosa kansalaisista ei usko evoluutioteoriaan ja kutenkin pidetään lähtökohtana opettaa lapsille jotain muuta. Miksi on niin vaikeaa antaa tilaa erilaisuudelle?
[/quote]

Ev.lut kirkkoon kuuluu edelleen Suomessa reilusti yli puolet kansasta-eikö se ole lähtökohta miksi ja mitä kouluissa opetetaan? En ole vielä törmännyt mittariin, millä mitattaisiin ihmisen uskonnollisuutta: Monet sanovat etteivät ole uskonnollisi,mutta kuuluvat silti kirkkoon. Kyllä siellä pohjalla saattaa olla muutakin,kuin kuuluminen "rituaalien" vuoksi kirkkoon.

Miten niin ei anneta tilaa erilaisuudelle? Koulusta minä ainakin opin muista uskonnoista,ateismista,evoluutioteoriasta ym ja silti valitsin kristillisyyden.

Miten niin kristityt tarvitsevat muiden tukea kasvatuksessa? Ihan yhtälaisesti me joudumme puolustamaan vakaumustamme evoluutioteoriaa, ateismia ym. vastaan, joista lapset siis kuulevat koulussa.

Järkikin sen sanoo,että sen mukaan mennään, mihin valtaväestö tällä hetkellä nojaa! Ja silti annetaan tietoa myös muista vaihtoehdoista. Jos opetuksessa aletaan huomioida tasavertaisesti kaikki mahdolliset vakaumukset ym., eipä taida aika sitten muuhun enää riittääkkään.

Ja todellakin, ei varmaan ole helppoa olla lapsi tässä tietotulvan maailmassa. Joten vanhemmuus korostuu entisestään!!!

 

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta yksi erittäin hyvä asia ruokarukouksen lukemisessa koulussa on: oppilaat hiljentyvät hyvin tulevaan ruokailuhetkeen! Alunperinhän kirkko järjesti koulua, niin siitä johtuen mielestäni on perusteltua lukea ruokarukous!

 

AP: Miksi et kiellä lapseltasi joulun viettoa, pääsiäistä jne? Ne ovat myös uskonnollisia juhlia joita ei voi viettää jos ei hyväksy kristinuskoa elämäänsä.

Ja kun kaikki ihmettelee, että miksi kouluissa opetetaan uskontoa.. Siksi koska Suomi on Evankelisluterilainen maa! Hyvin yksinkertaista! Ja koulut ovat valtion järjestämiä ja ylläpitämiä. Perustakaa oma ateistien koulu jossa opetetaan omien oppienne mukaan sillä uskontoa ei kouluista saa pois niin kauan kuin koulu on valtion järjestämää ja niin kauan kuin valtio on ev.luterilainen ja se on ja tulee aina olemaan.

Turhaa omaan napaan tuijottelua tällainen. Uskon että ap ja muutkin samoin ajattelevat ovat nykyajan nuoria vanhempia jotka ovat oppineet "mulle kaikki heti" kasvatuksen ja ajatusmaailman. Eika ymmärretä että loppujen lopuksi kaikki asiat eivät olekaan siinä oman navan ympärillä...

 

\

Ja kun kaikki ihmettelee, että miksi kouluissa opetetaan uskontoa.. Siksi koska Suomi on Evankelisluterilainen maa! Hyvin yksinkertaista! Ja koulut ovat valtion järjestämiä ja ylläpitämiä. Perustakaa oma ateistien koulu jossa opetetaan omien oppienne mukaan sillä uskontoa ei kouluista saa pois niin kauan kuin koulu on valtion järjestämää ja niin kauan kuin valtio on ev.luterilainen ja se on ja tulee aina olemaan.

JUST NÄIN!!!!

 

mitä pahaa on ruokarukouksessa?? ei lapsi siitä vahingoitu, eikä toi nyt mitenkään uskonnon tyrkytystä ole. se on perinne, jos se jotain loukkaa, niin ihmettelen. pakkoko sitä kenenkään on lukea, jos se tuottaa noin isot ongelmat.voihan sitä vaikka oa sen aikaa hiljaa.onks suvivirren laulukin sit paha asia, sekin on vanha perinne?

 

Mitä pahaa ohjatusta rukouksesta luopumisesta on?

 

\

Mitä pahaa ohjatusta rukouksesta luopumisesta on?

suomenna tyhmälle mitä tuo tarkoittaa

 

mitä pahaa tapahtuu, jos ohjatusta rukouksesta koulussa luovutaan? siitä, ettei opettajan johdolla lueta rukousta?

 

.. ei tarvii erikseen ateisteille kouluja... nykyisissä kouluissa on kaikille omat opetukset.. oli jo kauan sitten!
ortodokseille omansa, jehovan todistajille, elämänkatsomustietoa opetteleville ja nykyisin on sitten myös muslimeillekkin!!! :heart:

aina ei kuitenkaan lapsen omassa koulussa vaan jossain kaupungin/kunnan koulussa...ainakin niin täällä meillä päin ja tuskin se opetusministeriö muitakaan paikkakuntia sorsii...

 

En halua että lapsiani opetetaan rukoilemaan sellaista jumalaa johon me emme usko. Meillä on oma uskomme ja toivomme että sitä kunnioitetaan. Muut saavat ruokarukouksensa lukea, mutta toivon että lapsemme eivät tähän osallistu. Olemme sopineetkin koulun kanssa asiasta ja vakaumustamme kunnioitetaan siellä aika hyvin. Kun muut jäävät luokkaan rukoilemaan, lapsemme saavat jo lähteä ruokalaan edeltäkäsin.

 

\

\

Just joo

Etpä tunnu itsekään ottavan kovin asiallista ja kunnioittavaa asennetta toisen uskoon...

katrillix peesi sulle.

 

\

Ei meidän eskarissa olla luettu ruokarukousta. Minä ja lapset kuulutaan kirkoon, mies ei. Mutta emme me käy kirkossa tai ole uskonnollosia. Mutta en minä ainakaan mene suuttumaan (tai mies), että lapset laulavat kirkollisia lauluja esm koulussa tai päiväkodissa. Minun mielestä se kuuluu vain yleissivistyksen. Lapset saavat osallistua yhteisiin retkiin jotka suuntautuvat esim ortodoksiseen rukoushuoneeseen tai vastaavaan. Se on tärkeää meidän 5v tytölle, että saa mennä sinne minne muutkin hoitokaverit menevät. Emmekä rajoita sitä.
Minulla ja miehellä on periaate, että lapset saa kokea uskonnollisia juttuja esim päiväkodissa.. Me emme sitä estä. Lapset valitsevat oman tiensä sitten kun sen aika tulee. Me emme päätä lapsemme uskonnollista suuntausta emmekä estä tai rajoita heitä.

Tämä on munkin mielestä järkevä, miks vanhemat yrittävät ottaa lapselta pois tälläisiä juttuja??? Sitten kun lapsi kasvaa, hän päättää itse mihin usko ja mihin ei!!!

 

En jaksanut lukea koko ketjua mutta voin sen verran vastata että Suomen lain mukaan perusopetus (1-9-lk) on tunnustuksellista ja sikis koulussa opetetaan uskontoa, lauletaan Suvivirsi, luetaan ruokarukous ym. Esiopetus sen sijaan ei ole tunnustuksellista. Sen vuoksi meidän eskarissa ei lueta ruokarukousta.

Mielestäni kylläkään ei ole mitään pahaa kristillisten perinteiden opettamisessa. Koulussahan näitä perinteitä kuitenkin noudatetaan.

 

ruokarukouksesta tai yleensä uskosta ja sen tuomasta turvasta tämän verran... eli asian vierestä mutta hiukka asiaa sivuten kuitenkin:

Meillä kuoli eskariaikaan tytön päiväkodissa erityislapsi joka kävi myös eskaria heidän kanssaan. nyt pari päivää sitten tyttö tuumi (kun kaveri mainitsi samannimisen tytön) että tämä "maija" oli eskarissa, mutta nyt varmaan käy koulua taivaassa. ja sitten jatkoi sitä miten he oli itkeneet sitä. mutta ihan oikeasti tuo että koulu ja elämä jatkuu taivaassa, on tuntunut noille lapsille sellaiselta turvalliselta ajatukselta eikä siihen ole liittynyt mitään pelkoa tms. Ajatus vain siitä että nyt "maijalla" kaikki on hyvin ja elämä jatkuu jossakin muodossa.
olisitteko voineet tuossa vaiheessa tokaista että ei se missään taivaassa ole vaan jo puoliksi mädäntyneenä tuolla kirkkomaalla???? Kuka olisi voinut?

 

Olen itse uskovainen äiti ja pidän kyllä aiheettomana huolta, että kirkkoon kuulumattomien lapset koulujen tavoista kääntyisivät uskovaisiksi, kun ei ne uskovaisten perheidenkään lapset tosiaankaan automaattisesti uskovaisina pysy. Riippuu paljon siitä millaisia vastauksia ne nuorina sitten löytävät elämää koskeviin kysymyksiinsä, jos nyt sellaista ylipäänsä miettivät. Suomessa kun asutaan, joutuu vielä kestämään muutamia kristillisiä tapoja, mutta vähenemässähän nekin on. Kannattaa selvittää lapselle, että muut nyt ajattelee erilailla, vaikka pidän kyllä itsekkin naurettavana monia tapoja, koska useinmiten niiitä tehdään vain tavan vuoksi.

 

Pikkusenko on maailma muuttunu 14 vuodessa
#lukuelämys