Ruokarukous eskarissa

Tyttäreni aloitti pari päivää sitten eskarin ja oikein lupaavalta kaikki näytti kunnes eilen illalla tyttö sanoi että ei pidä siitä, kun eskarissa luetaan ruokarukous.Sanoin hänelle ettei ole pakko.Hän kuitenkin sanoi, että kaikkien on pakko.Karvani nousivat pystyyn.Ne nousivat jo siitäkin syystä, että me emme kuulu kirkkoon emmekä mihinkään uskonnolliseen ryhmään.Ajattelin, että sanompa seuraavana päivänä hoitajille, että me ei toimita noin eikä siis tyttäremmekään.No he olivat kiitollisia, kun ilmoitin asiasta.Viedessäni reppua hyllyyn kuulin, kun pienemmät(3-5v.)lauloivat Jumalan kämmenellä-laulua hoitajan kanssa.Karvani nousivat vielä enemmän pystyyn ja sauhuakin taisi korvista tulla-ainakin niitä kuumotti.Mihin olin lapseni tuonut?Soitin päiväkodin johtajalle ja kerroin asiasta ihan rauhallisin mielin ja johtaja ymmärsi asiani ja lupasi ruveta asiasta toisten kanssa juttelemaan.Haluaisinkin kuulla muilta eskari-vanhemmilta, että onko muualla noin vanhanaikaista toimintaa?!Eikös nuo uskonnolliset laulut ja rukoukset kuulu seurakunnan kerhoihin!!!Toivottavasti asiat muuttuvat :attn:
 
Mihis viet lapsesi kouluiässä kun on kevätjuhla ja kirkko tai joulujuhla ja lauletaan joululauluja, ymmärtääkseni ne käsittelevät uskontoa...? Mielestäni lapselle kuuluukin antaa vaihtoehtoja, ja saada tietää, että on toinenkin tie kuin kirkkoon kuulumattomuus.. aika yksin taidat olla jos et kestä Jumalan kämmenellä laulua lapsesi huulilta... sori ny suorasukaisuuteni, mutta aika vaikeassa tilanteessa olet. :flower:
 
pahasilmä
Lapsesta voi olla ihan turvallista kuulla jumalasta, joka rakastaa ja pitää huolta. Lapsia pelotellaan nykyään niin paljon uutisilla ja lööpeillä ja aikuisten jutuilla.

Kyllä lapsi osaa isompana päättää, tarvitseekö hän elämäänsä Jumalaa, ja vieläpä senkin, että millaisen jumalan hän haluaa valita.
 
sinähän voit lapsellesi kertoa sitten että jotkut uskoo joulupukkiin ja siksi niitä joulupukkeja joulun alla näkyy ja joululauluja lauletaan ja jotkut uskoo jeesukseen ja laulaa niitä lauluja. kerro että ne on satua sinulle, satua johon jotkut uskoo.
Minua itseäni taas harmittaa se että hävitetään kaikenlaisia perinteitä toiskuskoisten ja uskomattomien vuoksi suomalaisesta vuodenkulusta. Ei suvivirttäkään enää lauleta kevätjuhlassa tai enkeli taivaan joulujuhlassa ettei vaan loukattaisi uskomattomia tai periaatteen vuoksi ateistiksi ilmoittautuvia tai muuhun uskovia. mitä ne laulut haittaa jos niihin ei todellakaan usko, ne voi kuunnella ihan siinä missä jonkun muunkin laulun kuuntelee ja välttämättä siitä ei pidä. En minäkään kaikesta radiosta kuuluvasta musiikista pidä ja jotkut sanat saa minun karvani pystyyn mutta en minä vaadi ketään radiota sulkemaan siitä syystä.
Jännä juttu että perinteitä pitää romuttaa ja enemmistön pitää luopua monesta asiasta siitä syystä että pitää olla loukkaamatta vähemmistöjä ja täytyy suvaita heidän erilaisuuttaan.
ap sano lapsellesi että se jeesus siunaa ruokamme on samanmoinen loru kuin mikä loru vaan. Vai pelkäätkö kenties että lapsesi joskus löytääkin jeesuksen? Haittaako se oikeasti? onhan lapsesi varmaan uskonut joulupukkiinkin tai hammaskeijuun vai onko?
saatat sanoa ettei joulupukkia, jeesusta ja hammaskeijua saa rinnastaa toisiinsa, mutta jos sinä et mihinkään niistä usko niin eikös sitten voi?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 19:05 pahasilmä kirjoitti:
Aika harva ihminen kokee tarinat joulupukista ja keijuista niin uhkaaviksi, mutta anna olla, kun joku sanoo JEESUS. No, ehkäpä siinä onkin sitten joku voima???

sitä minäkin olen aina ihmetellyt. Ei kukaan boikotoi kauppoja joulun alla siitä syystä että lapsille tulisi pukkiusko ja alkaisivat kirjoittaa joulupukille ja toivoa lahjoja. Eikös se loogisesti olisi näin että sama kirjoittaa joulupukille kun sitä ei ole kuin höpistä joku ruokarukous jos jeesustakaan ei olisi?? jokin tässä logiikassa pettää ja pahasti.... kertokaas nyt "asiantuntijat" mitä pahaa ruokarukouksessa tai suvivirressä oikeasti on jos siihen ei halua uskoa?
 
ekaluokkalaisen äiti
Meillä oli päiväkodissa ja eskarissa sama tilanne, mutta kauniisti keskustelemalla saimme sovittua, että poika ei osallistu seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin (pappi kävi päiväkodissa noin kerran kuussa). Myös ruokarukous vaihdettiin ruokaloruun (tosin ryhmässä oli silloin muitakin uskonnottomia). Päiväkodilla ei ilmeisesti ole samanlaista lakiin perustuvaa velvollisuutta järjestää muiden uskontojen opetusta kuin kouluilla, mutta myös päiväkotilain mukaan vanhemmat päättävät lapsen hengellisestä kasvatuksesta.

Itse ajattelin, että kun kouluun päästään niin sitten on asiat järjestyksessä ja enää ei tuputeta vierasta uskontoa (kun on kerran laki takana). Mutta samat neuvottelut käytiin tänä syksynä rehtorin kanssa ET:n opetuksesta (järjestetäänkö vai eikö, kunnassa on noin 800 koululaista, joista varmasti useampi kuin 3 ei kuulu kirkkoon). No, se sitten lopulta järjestyi myös. Koulussakin on muuten ruokarukous, en ole siihen puuttunut, koska se ei poikaa häiritse. Samoin eskarin joulujuhlat olivat perinteisiä, ainoa mitä pyysimme, oli ettei poika itse osallistuisi joulukuvaelmaan. Meillä on kotona keskusteltu avoimesti siitä, miksi emme usko ja mitä se meille tarkoittaa. Luulisin, että se auttaa häntä käsittelemään omaa erilaisuuttaan. Ainakin vielä hän on ylpeä erilaisuudestaan.

Tsemppiä, kyllä se neuvottelemalla onnistuu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 19:50 ekaluokkalaisen äiti kirjoitti:
Myös ruokarukous vaihdettiin ruokaloruun (tosin ryhmässä oli silloin muitakin uskonnottomia).


USKOMATONTA.. taas ihan muutaman vuoksi suurimmalta osalta evätään ruokkarukous... eiks olisi niiden muutaman kohdalla oikein järjestää niille jotain muuta...
 
pahasilmä
En oikein tajuu tota ruokalorua, kun ruokarukous on alunperin kristillinen tapa, siis ruoan siunaaminen. Sieltä se jostain löytyy apostolein teoista tai paavalin kirjeistä tai jotain sinneppäin.

Jos ei voida siunata ruokaa, niin miksi sen tilalle keksitään joku loru? Mitä virkaa se loru siinä suorittaa? Että hokkuspokkus, muuta kaalikeitto suklaakakuksi, vai mitä ihmettä? :eek:
 
Pahasilmän kanssa olen kyllä samoilla linjoilla :\| Kun ekaa kertaa kuulin lasteni pajattavan ruokapöydässä nuo lorut niin tuli sellainen olo että mitäs tuo nyt "tarkoitti". Rukous tai ei mitään. (meillä ei kylläkään kotona lueta ruokarukousta, mutta en myöskään halua tuollaista hömppää)
 
EX-SAVONLINNA
Ei meidän eskarissa olla luettu ruokarukousta. Minä ja lapset kuulutaan kirkoon, mies ei. Mutta emme me käy kirkossa tai ole uskonnollosia. Mutta en minä ainakaan mene suuttumaan (tai mies), että lapset laulavat kirkollisia lauluja esm koulussa tai päiväkodissa. Minun mielestä se kuuluu vain yleissivistyksen. Lapset saavat osallistua yhteisiin retkiin jotka suuntautuvat esim ortodoksiseen rukoushuoneeseen tai vastaavaan. Se on tärkeää meidän 5v tytölle, että saa mennä sinne minne muutkin hoitokaverit menevät. Emmekä rajoita sitä.
Minulla ja miehellä on periaate, että lapset saa kokea uskonnollisia juttuja esim päiväkodissa.. Me emme sitä estä. Lapset valitsevat oman tiensä sitten kun sen aika tulee. Me emme päätä lapsemme uskonnollista suuntausta emmekä estä tai rajoita heitä.
 
Meidän kotona ollaan ei noista jeesuksista ja muista juurikaan jutella. Se ei ole meidän perheessä keskeinen asia, vaikka miehelläni ja minulla omat uskomme ovatkin.

Mutta en minä ole ajatellut, etteikö meidän lapset saisi osallistua, kuunnella ja muodostaa omia käsityksiään asioista.
Lapset pitävät rutiineista esim. ruokarukouksista jne. Virsistä lapset tykkäävät yleensä kaikki. Uskovaisia tai ei.

Evankelisluterilaisessa Suomessa tässä eletään, joten on ihan hyvä perinteiden ja vanhojen käytänteiden kautta tutustua omaan kulttuuriin.

Myöhemminhän sitä otetaan sitten ajatusrako asioihin tai lähennytään uskontoon omien kokemusten kautta.

Ja kun kotona näistä asioista ei juurikaan aktiivisesti puhuta (paitsi, jos kysytään) ja seurakuntien toiminta ei tunnu luontevalta meidän perheelle niin minun mielestä on hienoa, että jotain kautta näihin asioihin tutustutaan!
 
pahasilmä
Meillä minä ja mieheni kuulutaan helluntaiseurakuntaan. Ollaan tyytyväisiä evankelisluterilaiseen uskonnon opetukseen, vaikka jotkut opit ehkä vähän eroaa omastamme. Mun mielestä se tukee hienosti meidän lasten kasvatusta.

Ja opetetaanhan evoluutiotakin, joka on mielestäni ihan ontuva ja puutteellinen teoria. Mut lapsen on ihan hyvä tietää kaikki yleiset käsitykset, että se tietäisi mistä milloinkin on kysymys.
 
Olis kyllä jo aika herätä nykymaailmaan jossa kaikki muutkin asiat muuttuu.Antakaa hyvät ihmiset muutoksien tapahtua.Hyvähän se on et perinteitä kunnioitetaan mut rajansa kaikella.Kuinkahan monessa kodissa jouluun tai pääsiäiseen kuuluu enää nykyään uskonnollisia piirteitä?!Eihän joulupukki uskontoon liity eikä suklaamunat pääsiäiseen.Markkinatalous jyrää ja on muutanut monet juhlapyhät ihan toisenlaisiksi.Ja kuinkahan monessa kodissa enää nykysin luetaan ruokarukous?!
 
Minä en oikein ymmärrä sitä, että mikä on niin kamalaa siinä jos ruokarukous kestää sen muutaman kymmenen sekuntia, minuutin korkeintaan? Eikö lapsi kestäisi sen aikaa?
Jotenkin tuntuu siltä, että lapset opetetaan pienestä pitäen sellaisiksi, että "ei oo pakko jos ei taho". Jotkut jutut nyt vaan kuuluu kouluun ja eskariin. Meillä on valtionkirkko, joten kyllä se kuuluu lasten yleissivistykseen tietää jotain uskonnosta ja luterilaisista tavoista. Missäs he niitä oppisivat, jos kotonakaan ei opeteta mitään? Minusta siinä kohtaa lähdetään vikateille, jos vanhempien vaatimuksesta aletaan systeemejä koulussa muuttaa, esim. niin että ei enää laulettaisi tuota Jumalan kämmenellä-laulua. Puistattaa oikein.
Eri asia on, jos lapsi edustaa jotain täysin eri uskontokuntaa - silloin hän voisi ehkä istua paikallaan, tai lähteä pois ruokarukouksen ajaksi.
 
ekaluokkalaisen äiti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.08.2006 klo 17:02 WithLove kirjoitti:
Eri asia on, jos lapsi edustaa jotain täysin eri uskontokuntaa - silloin hän voisi ehkä istua paikallaan, tai lähteä pois ruokarukouksen ajaksi.
Eikö tästä juuri ole kyse kun vanhemmat pyytävät, että heidän lapsensa ei osallistuisi päiväkodin/koulun uskonnolliseen toimintaan? Miksi uskonnoton lapsi olisi eri asemassa kuin esim. muslimi? Hänelle ja hänen perheelleen ev.lut. on nimenomaan vieras uskonto, jonka harjoittamiseen ei pitäisi tarvita osallistua. Valitettavasti tämä ei aina näytä olevan itsestään selvää.

Aiemmin ketjussa joku mainitsi, että saako tonttujuhlista kieltäytyä, jos vanhemmat eivät usko joulupukkiin. Käsittääkseni Jehovan todistajien lapset toimivat juuri näin: eli siis perheen vakaumuksen takia SAA kieltäytyä myös tonttujuhlista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.08.2006 klo 17:27 ekaluokkalaisen äiti kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 19.08.2006 klo 17:02 WithLove kirjoitti:
Eri asia on, jos lapsi edustaa jotain täysin eri uskontokuntaa - silloin hän voisi ehkä istua paikallaan, tai lähteä pois ruokarukouksen ajaksi.




Eikö tästä juuri ole kyse kun vanhemmat pyytävät, että heidän lapsensa ei osallistuisi päiväkodin/koulun uskonnolliseen toimintaan? Miksi uskonnoton lapsi olisi eri asemassa kuin esim. muslimi? Hänelle ja hänen perheelleen ev.lut. on nimenomaan vieras uskonto, jonka harjoittamiseen ei pitäisi tarvita osallistua. Valitettavasti tämä ei aina näytä olevan itsestään selvää.



Tämän ymmärrän, MUTTA se ei saa tarkoittaa sitä että silloin kaikkea uskontoon liittyvää vältellään myös koko luokan kanssa. Tuossa aiemmin joku niin kertoi, että ruokarukous oli näiden lasten vuoksi vaihdettu loruun. En ymmärrä miksi. Jos luokassa on lapsia jotka eivät osallistu uskonnollisiin juttuihin, niin heidät voisi sitten ohjata muihin puuhiin. :) <br><br>
 
Kirkkoon kuuluva
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 12:04 anni kirjoitti:
Tyttäreni aloitti pari päivää sitten eskarin ja oikein lupaavalta kaikki näytti kunnes eilen illalla tyttö sanoi että ei pidä siitä, kun eskarissa luetaan ruokarukous.Sanoin hänelle ettei ole pakko.Hän kuitenkin sanoi, että kaikkien on pakko.Karvani nousivat pystyyn.Ne nousivat jo siitäkin syystä, että me emme kuulu kirkkoon emmekä mihinkään uskonnolliseen ryhmään.Ajattelin, että sanompa seuraavana päivänä hoitajille, että me ei toimita noin eikä siis tyttäremmekään.No he olivat kiitollisia, kun ilmoitin asiasta.Viedessäni reppua hyllyyn kuulin, kun pienemmät(3-5v.)lauloivat Jumalan kämmenellä-laulua hoitajan kanssa.Karvani nousivat vielä enemmän pystyyn ja sauhuakin taisi korvista tulla-ainakin niitä kuumotti.Mihin olin lapseni tuonut?Soitin päiväkodin johtajalle ja kerroin asiasta ihan rauhallisin mielin ja johtaja ymmärsi asiani ja lupasi ruveta asiasta toisten kanssa juttelemaan.Haluaisinkin kuulla muilta eskari-vanhemmilta, että onko muualla noin vanhanaikaista toimintaa?!Eikös nuo uskonnolliset laulut ja rukoukset kuulu seurakunnan kerhoihin!!!Toivottavasti asiat muuttuvat :attn:
Mitä haittaa lapsellesi tai Sinulle on siitä, että päiväkodissa luetaan ruokarukous? Ruoka ei ole ihmisille itsestäänselvyys. Meillä Suomessa on, mutta maailmanlaajuisesti näin ei ole. Mitä haittaa lapsellesi tai Sinulle on siitä, että päiväkodissa lauletaan Jumalan kämmenellä-laulua? Laulamme joka viikko tuon laulun seurakunnan perhekerhossa, sitä lauletaan myös päiväkerhoissa, muskareissa, koulussa ja perhekirkoissa.

Mieti, miten paljon lapsesi kärsivät nähdessään väkivaltaisia piirrettyjä TV:stä. Katsopa ohjelmia iltapäivällä tai aamuseitsemältä. Meillä lapset saavat katsoa MTV 3:n ja Nelosen piirrettyjä vain, jos olen katsonut ne itse ensin ja antanut lapsille luvan. Tietokonepelit ovat aivan järkyttäviä. Jos omassa kodissa ei ole kamalia pelejä, kavereilta niitä kyllä löytyy. Peleissä on väkivaltaa, kauhua ja pelottavia kohtia. Kun menet lastesi kanssa kauppaan, lähes joka kassalla on iltapäivälehtien lööppejä ja etusivuja. Lehtiä myydään väkivallalla, tappamisilla, pettämisillä ja avioeroilla. Eipä ole ihme, että nykylapset ovat entistä levottomampia. Lapset näkevät ja kuulevat liikaa ja liian aikaisn.

Kyllä ruokarukous ja Jumalan kämmenellä-laulut ovat pieni paha kirkkoon kuulumattomalle verrattuna muuhun mediaan. Vaikka et itse kuuluisi kirkkoon, et voi evätä lapseltasi oikeutta saada tietoa uskonnosta ja kirkkovuoden tapahtumista (joulu, loppiainen, pääsiäinen, pyhäinpäivä jne.)

Meidän koulun joulujuhlassa on aina seimikuvaelma ja Enkeli taivaan-virsi. Kevätjuhlassa lauletaan Suvivirsi. Uskonto on oppiaineena koulussa. Lapset opettelevat mm. virsiä, tutustuvat Raamattuun, käyvät tutustumassa kotikirkkoon, tutustuvat kristinuskon ja Raamatun historiaan, kirkkovuoteen ja erilaisiin uskontoihin. Uskonnon vaihtoehtona koulussa on elämänkatsomustiede.

Myös päivähoidossa ja esikoulussa annetaan uskontokasvatusta. Seurakunnan työntekijät, mm. koulutetut lastenohjaajat käyvät pitämässä päiväkodeissa "pikkukirkkoja" ja hartaushetkiä. Oletko tosiaan sitä mieltä, että kun suurin osa päiväkodin lapsista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, heillä ei ole oikeutta uskontokasvatukseen esiopetuksessa?

Voisitko kertoa, mikä siinä uskonnossa Sinua niin ärsyttää? Miksi haluat estää lastasi näkemästä ja kuulemasta mitään uskontoon ja kirkkoon liittyvää?
 
En halua estää häntä mitään näkemästä ja kuulemasta.Kyse ei oo siitä eikö lapsi jaksais sitä muutamaa kymmentä sekuntia oottaa vaan kyse on periaatteesta.Lapsille ei vaan mun mielestä pitäs "tyrkyttää" uskoon liityviä asioita jollei niitä asioita kotonakaan opeteta.Hyväksymme toki kaikki jotka haluaa uskontoa harjoittaa.Kirkkoon kuulumattomien joukko kuitenkin on kokoajan kasvamassa ja se pitäisi mielestäni paremmin ottaa huomioon varsinkin pienten lasten ollessa kyseessä.
 
meillä on vain olikos se yksi tunti viikossa ns.uskontoa ja vain jos vanhemmat haluaa et lapsi osallistuu uskonnon opetukseen jos ei osallistu järjestetään osallistumattomille sitten muuta oikeeta toimintaa eri huoneessa.Musta toi on aika kivasti kunnioitetaan kaikkien toiveita.Ja tää on tällaisen kyläpahasen eskari.Ei mitään ruokarukouksia eikä lauluja vaan ihan tavllisia lasten loruja ja leikkejä ja jopa niin uusiakin ettei äiti ole nitä kuullut vaan poika joutuu opettamaan.Meillä toimii homma ihanasti ja sen uskonnon opetuksen toteuttavat seurakunnan lapsityön ohjaajat eikä eskarin hoitohenkilökunta! =) :flower:
 
En osallistu keskusteluun puolesta tai vastaan, mutta ruokalorun paikkaa puolustan. Sen tarkoitus ei ole (siis ainakaan meidän päiväkodissa) olla mitään suklaakakkua, vai mitä täällä joku mainitsi. Vaan tarkoitus on opettaa lapsille arvokasta kulttuuriperimää, lasten loruja. Ja loru juuri ennen ruokahetkeä rauhoittaa lapset keskittymään ruokailuun. Sen saattelemana tulee hiljaisuus ja ruokarauha.
 
harmaileva
Vastaampa minäkin...
Minusta on VÄÄRIN tuputtaa pienelle lapselle, joka ei osaa muodostaa mielipiteitä vielä, ajatusta jostain, mitä ei kotona opeteta.
Siksi en hyväksy ruokarukousta, muistan sen omalta kouluajalta, kuinka nöyryyttävää oli sitä aina lausua. Lorun hyväksyisin itsekin.

Ja uskonnollinen opetus lapselle, joka ei kuulu kirkkoon, on ihan yhtä väärin ja epäkunnioittavaa kuin että opetettaisiin johonki toiseen uskontoryhmään kuuluvalle (vaikka nyt islaminuskoiselle, buddhalaiselle tms) näitä asioita.
Lapsen päätä siinä vain sekoitetaan.
Ja tiedän ainakin oman paikkakuntani päiväkodin "tarkoituksen", tietysti saada yksi eksynyt lammas laumaan, eli koittaa aivopestä lapseni uskomaan heidän Jumala-propagandaan.
 
Itse kuulumme toiseen uskontoon ja järjestämme itse uskonnon opetuksen. Laitoin heti ekena päivänä rehtorille kirjeen jossa kerroin mitkä meidän toivomukset ovat tässä asiassa ja kaikki on kunnossa. Eskarissa otettiin hienosti vastaan myös toiveemme. Koulussa reissuvihko on hyvä apu kun merkkaa sinne aina muistutuksen, kun jokin pyhäpäivän vietto on tulossa.