ruokakaupassa käymisestä.. *turhaa*

tykkäättekö käydä ruokaostoksilla? vieko kaupassa asioiminen pitkään vai haluatko nopeasti vaan pois sieltä? tuli mieleen vaan kun käytiin miehen kanssa kaupassa ja mä oon sellanen, että tykkään edetä hitaasti ja katsella tuotteita ja laskeskella yms ja mies taas menee pää kolmantena jalkana pitkin kauppaa ja sit tulee aina kinaa kun mulla menee ajatukset sekasin ja tuotteita mitä piti ostaa jää ottamatta ja sitte joutuu lähtee takaspäin hakee niitä mies vihaa kaupassa käyntiä, ehkä pitäis vaan käydä erikseen siellä ni pääsis helpommalla. niin mites teillä sujuu yhteiset kauppareissut vai käyttekö mieluummin yksiksenne?

 

Mä vihaan ruokakaupassa asiointia, samoin mies ja ilmeisesti tyttökin(kun saa aina kauheet uhmakohtaukset siellä). Aina haluan vaan nopeasti pois sieltä...

 

kerran viikossa käydään prismassa yhdessä. lisäksi jompi kumpi käy yleensä täydennyskierroksella muutaman päivän päästä kun kerralla ei ne viikon ostokset aina tuu ostettua.. plus että hedelmät yms ei ainakaan meillä pysy viikkoa hyvänä vaan pitää ostaa pienempiä määriä.
tavoitteena meillä molemmilla on kerätä tarvittavat ostokset mahdollisimman nopeasti, välillä tuo mies ei vaan tiedä mitä se sinne kärryyn on laittamassa ja päätyy sitten seuraamaan minua ympäriinsä sen kummemmin mitään tekemättä.. ihanteellisesti mennään niin kuiva-aineet käydän läpi niin että toinen menee joka toisen hyllynvälin ja sillä aikaa toinen jokatoisen ja lappaa tavaraa kärryihin.. treffataan viimeistään maitohyllyllä kaupan perällä, valitaan maitotuotteet ja siirrytään lihahyllyyn, jossa mietitään yhdessä mitä tehdään seuraavaan viikon aikana ruoaksi.. eli käytännössä vaan lapatan erilaisia lihoja ja kalaa mukaan. sitten hevi osastolle, jossa mies ottaa hedelmät ja minä vihannekset. leipää, ja ehkä kerran-pari kuussa pakastepuolen täydennys ja äkkiä pois

 

Ruokakaupassa mä oon sellainen, että ostan vain ne mitä tarvitaan ja äkkiä pois. Kirjoitan jopa kauppalistan niin, että tuotteet on siinä järjestyksessä kuin ne meidän vakikaupoissa ovat. Mies on samanlainen, joten meidän ruokaostokset tehdään tehokkaasti. Kerran viikossa tehdään isot perusostot ja silloin otan miehen mukaan kantoavuksi ja maksumieheksi Viikolla teen täydennyksiä, koska työni on ruokakaupan vieressä. Sitten esim. vaatekaupoissa ja sisustuskaupoissa tykkään vaellella ja hypistellä rauhassa ja ihan yksin.

 

joka tykkää nousta kärryissä ja tykkää lähteä kävelemään kesken kauppareissun, joten ei oikein diggaile kauppareissuista, mahdollisimman nopeasti ja äkkiä kassalle ja puuuis.

 

En erityisesti nauti ruokaostoksista mutta joskus on ihan kiva haahuilla ihan ajan kanssa ja katsella minkälaisia uutuuksia on taas hyllyihin ilmestynyt. Yleensä meillä on jako että mä hoidan lasten hoitoon kuskauksen ja mies käy kaupassa. Viikonloppuisin käy jompikumpi yleensä itsekseen. Harvakseltaan käydään koko porukalla ja silloin herkästi menee ihan reilusti aikaa.

 

Mitä nopeemmin pois niin sen parempi! Varsinkin tämmösinä ruuhkapäivinä.

 

Riippuu ihan kaupasta. Isoihin marketteihin toivoisin lisaineettomat ruuat eri paikkaan kuin lisäaineelliset. Vaan onhan sekin hyötyliikuntaa, kun kävelet puoli kilometriä saadaksesi voita, toiseen suuntaan puoli kilometriä saadaksesi porkkanoita. Mulla on viime talvisen kaatumiseni jäljiltä selkä vieläkin niin kipeä, että jokainen askel nostattaa vedet silmiin, jos en ole tankannut elimistöäni kipulääkkeillä.

Tykkään käydä ruokaostoksilla, mutta vain hyvissä ruokakaupoissa. Harmikseni asun lähiössä ja kunnolliset ruokakaupat on matkojen päässä.

 

Me ollaan kai outoa sakkia kun tykätään kaupassa käynneistä. Vauvastakin hauskaa seurailla mitä ympärillä tapahtuu.

Tänään oltiin juhannusostoksilla ja jouhevasti meni kuten aina, riittävän ajoissa ennen pahimpia ruuhkia kaupoille niin ei mene hermot. Työnjako on aina ollut se että mies lykkii kärryjä neiti kaukalossa ja ostoslista on jaettu kahteen osaan, mies hakee tytön kanssa puolet ja mä toisen puoliskon tavaroista.

 

mä rakastan kaupassa käyntiä, käydään aina yhdessä miehen kanssa ja samalla käydään aina myös kahvilla juttelemassa päivän tapahtumia, usein mennään sinne silleen et nähdään vasta kaupassa. Listoja ei ole. Jumbossa saattaa hurahtaa koko ilta virka-ajan jälkeen.

 

Tykkään, ihan mukavaa puuhaa kun saa itse valita luonnollista ruokaa eikä mitään einesmössöä <3

 

Tykkään käydä ruokakaupassa,välillä käyn yksin ja välillä miun miehen kanssa.
Yleensä mies käy osan ja mie osan ostoksista,jos tiedetään jo etukäteen mitä tuotteita ostetaan,
muuten katsotaan yhessä mitä leikkelettä tai lihaa,leipää tai vaikka juustoa ostettaan.

 

Riippuu päivästä, onko aikaa vai kiire. Tykkään joskus kyllä vaeltaa käytävillä ja tutkia tuotteita, mutta jos on kiire tai väsy, menen nopeasti kaupan läpi ja kerään tuotteet.

 

Tykkään käydä ruokaostoksilla, jos ei ole kiire ja mies ei ole mukana muuten, kuin vaikkapa treffaten kassoilla. Me käydään viikon välein kaupassa ja ostokset ovat myös sitä luokkaa (6-7 kassillista kerralla)

 

Meillä menee jako just samaan tyyliin kuin ap:lla. Musta ois ihanaa (varsinkin nyt ä-lomalla se on mun päivän kohokohta XD) vaan kierrellä rauhassa siellä kaupassa ja katella mitä sieltä löytyy ja rauhassa miettiä niitä ostoksia. Mut mies puuskuttaa eteenpäin aina kuin höyryveturi ja on jo valmiiksi sitä mieltä että jos täytyy harkita tarvitaanko tätä niin vastaus on eittämättä ei. Sinällään ihan hyvä säästeliäisyyden merkki mutta kun se yltää niihinkin ruokatarpeisiin jotka oikeasti ovat loppumaisillaan joten se "säästäväisyys" saa aikaan sen että taas huomenna tai viimeistään ylihuomenna pitää raahautua sinne kauppaan

 

[QUOTE="vieras";24047206]mä rakastan kaupassa käyntiä, käydään aina yhdessä miehen kanssa ja samalla käydään aina myös kahvilla juttelemassa päivän tapahtumia, usein mennään sinne silleen et nähdään vasta kaupassa. Listoja ei ole. Jumbossa saattaa hurahtaa koko ilta virka-ajan jälkeen.[/QUOTE]

Meillä on vähän sama meininki. Tänäänkin käytiin juhannusostoksilla ihan rauhaksiin. Lapset nukahtivat rattaisiin, joten istuttiin vielä unien ajan kahvilla ja katseltiin ihmisiä.