rotikan omistajat

Meillä narttu, syntynyt lokakuussa -00

Pieni kokoinen

portin takana ärhentelijä (pihamme aidattu), eli haukkuu kaikki ohi kulkijat pystyyn ja sitten, kun joku sieltä portin takaa uskaltautuu astua portista sisään niin siihen loppuu ärhentely.

Mukavuuden haluinen pikku prinsessa eli patjalla (omalla) pitää nukkua.
 
Otto-poika, syntynyt 2001.
Maailman kiltein hauva, joskaan sitä ei aina kaikki ymmärrä kun on niin kova jutustelemaan. Juttelee paljon etenkin rapsuteltaessa jne.
Vahtii kotiakin ihan hienosti, kun ei olla kotona niin sisälle pääsee muttei ulos.. :whistle: Jää murtovarkaat rysän päältä kiinni.

Nykyään asuu maalla, ex-appivanhempien luona. Muuti sinne kun ei sopeutunutkaan kerrostaloelämään. Totesin että koiralle parempi näin, vaikka ikävä onkin kova! :D
 
Uros, 8,5 -vuotias papparainen. Iloinen ja leikkisä olisi vielä, mutta ei oikein jalka enää nouse. Pitäisi päästää jo paremmille laitumille, mutta en meinaa raskia :( Aamuisin on niin jäykkää liikkuminen ja ylösnouseminen.

Meitin rottis on iso poika 63 kg ja melko hoikassa kunnossa olen sen yrittänyt pitää noiden jalkojen takia. Cartrophenia piikitän siihen kotona, jotta askel olisi vähän liukkaampi.

Se on suuri sylikoira :) haluis aina olla lähellä ja helliä. Toisaalta se on tosi kova suojelemaan kotia, kotiväkeä ja autoa. Mutta tutustuu tosi helposti uusiin ihmisiin. Ei ole epäluuloinen, muuten kuin vahtiessaan.

Hoitotoimenpiteet on punainen vaate. Kynnet, korvat :kieh: Se on koko perheen yhteinen painimatsi ;)
 
Meillä rottis-narttu noin 4 vuotta.Tosi ihana koko perheen koira ja sietää hyvin pieniä lapsiakin(omia).Lasten synnyttyä tuli myöskin kova suojeluvietti joka kohdistuu perheen lapsiin ja äitiin.Vietti ei ole tuottanut ongelmia, muuta kuin et koira kauemmaksi mummojen rollaattoreista vahtiessaan lastenvaunuja..
Silti huomaan et tälläisen koiran paikka olisi maalla, vaikka nytkin omakotitalossa asumme.Kohta alamme rakentamaan haave-taloamme jota rotikamme saa rauhassa vahtia..:)
 
Pontinjakki
Kolme -vuotias loisto uros. Luonteeltaan pitkähermoinen ja rauhallinen (tiettyyn pisteeseen asti). Ystävällinen ja iloinen, ei oikein ymmärrä, että joku häntä pelkää. Paljon koirakavereita, isoja ja pieniä. Vahtiminen sujuu leppoisasti, ei viitsi metelöidä, jos ei aivan erityistä tarvetta, vaan keskittyy lähinnä arvioimaan tilanteen kehittymistä, ja yleensä tilanne rauhoittuu ihan itsestään, eikä meteliäkään tarvitse nostaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.10.2006 klo 01:29 annu kirjoitti:
minkä värisiä rotikoita voi olla?ihan vaan uteliaisuudesta kyselen koska rotu kiinnostaa kovasti:)
Rottweilerin tulee olla musta (puna)ruskein merkein. Muut värit virheellisiä. Jos rotu kiinnostaa niin rotuyhdistyksen nettisivuille, sieltä löytyy hyvin tietoa. Rotumaaritelmän löydät myös Kennelliiton kotisivuilta, sieltä löytyy koko, väri, ym. tiedot. :)
 
Meillä rottisnarttu 1v 2kk, hyvä hermoinen lasten kaitsija! Toukokuussa jouduin luopumaan vanhuksesta, joka myös narttu ikää oli 12v 8kk :'( ikävä on vieläkin kova, esikoinen kasvoi koiran kanssa, en koskaan tarvinnut pelätä että olisi omille lapsille vihainen, vahti asuntoa, ett joka ovesta tuli kuuli kyllä että Doris on kotona! Penikka ei vielä ainakaan vahdi, menee kyllä kattomaan kuka tulee jos ovikello soi!
 
Minulla on narttu Rotikka jonka ikä on nyt reilu 6kk ja kiltti kun lammas! oikeesti kaikki sanoo että miten voikaan olla noin säyseä..
Ainoa miinus on että sisä siisteys on yhä hakusessa joka pännii ja kovaa! en tiedä miten saisin sen oppimaan kun ulos pääsy vaikeaa kahden pienen lapsen kanssa :headwall:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.10.2006 klo 17:58 annu kirjoitti:
voiko se rotikka olla kokonaan punaruskea?vai minkävärisiä ne "virheelliset" voi olla?kiitos kauheasti tiedoista.
Ei oikeastaan voi. Luultavasti kokonaan punaruskean rotikan saantiin tarvittaisiin mutaatio geeneissä (mikä ei kyllä ole mahdotonta, hyvin harvinaista vain). Musta väri on sen verran dominoiva, että sen poisjäänti on hyvin hyvin epätodennäköistä.
Ns. värivirheellisillä rotikoilla virheet ovat merkeissä. Eli merkit ovat liian vaaleita, pieniä, suuria jne. Itse ainakaan en ole ikinä muihin värivirheisiin törmännyt.
Mikäli rotikan jykevä ulkomuoto miellyttää, mutta himoitset punaruskeaa, niin muita samankaltaisia rotuja on. Ulkonäöltään siis esim. bullmastiffit jne. ovat myös jykeviä, ja muista roduista löytyykin sitten jo enemmän väreissä vaihtoehtoja. Luonne ei ole tietenkään sama kuin rottiksilla, mutta hyviä koiria on muissakin roduissa. ;)
 
nnn
Mulla rotikka uros 9 vuotias ja lauhkea kuin lammas. Aivan ihana lutunen koiruus, joka tykkää kaikista ihmisistä, välillä liikaakiin. Ei hauku ja on hyvin rauhallinen (ollut aina). Nyt kun tilanne perheessä se, että olen itse kohta seitsemännellä kuulla raskaana, niin mielenkiinnolla odotan kuinka käyttäytyy sitten vauvan synnyttyä. Uskoisin ettei suurempia ongelmia tule olemaan, mutta sen näkee sitten :)
 

Yhteistyössä