Ristiäis/anoppi-ongelma...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miniä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miniä

Vieras
Olemme kastaneet kaksi lastamme minun vanhempieni luona ja kolme omassa kodissamme. Nyt on taas aika järjestää ristiäiset ja päätimme pitää ne mieheni äidin luona, jonne emme ole aiemmin pitkän välimatkan vuoksi ristiäisiä järjestäneet. Nyt sitten on mieheni sisaruksillakin mahdollisuus päästä meidän lapsen ristiäisiin ja kaikki olivat asiasta iloisia!

Mutta mutta...anoppi ei tunnu ymmärtävän, että joku haluaa järjestää ristiäiset ns. oman näköisiksi ja ajatuksen kanssa silleen, että miettii esim. millaisia kukkia ostaa maljakoihin jne.
Anoppi on läpeensä järki-ihminen, eikä ymmärrä tällaisia "turhuuksia".
Minulle taas on tärkeää, että saan ne kukat mieleni mukaan ja saan itse kattaa kahvipöydän niinkuin sen haluan...muita "vaatimuksia" minulla ei sitten juuri olekaan. Ristiäiset pidetään perinteisen kaavan mukaan ja siihen kuuluu kahvitus, ei muuta.
Anoppi sanoi eilen, että me emme sitten mitään kukkia osta, hän haluaa ne ostaa! (lue: jotta emme tuhlaa niihin liiaksi rahojamme, hän nappaa jonkun ale-kimpun lähikaupan kassan vierestä...)
Ahdistuin.
Sanoimme hänelle, että me OSTAMME ITSE KUKAT, koska haluamme jotain tiettyä, vaikkei sen suinkaan pidä olla kallista! Hän siihen sitten jotain mutisi...mutta anoppini tuntien, TIEDÄN, että hän sen ale-kimpun jostain sitten vetasee ja sanoo, että "en voinut olla ostamatta, kun löytyi niin halvalla, kyllähän nämä kelpaa, eikös?!"
Siis hän on tuolleen ovela, eikä anna periksi.
En tiedä mitä tekisimme, kun selvä sanominenkaan ei tunnu riittävän.
Sama juttu sitten kahvipöydän kanssa...sanoin, että leivon itse kaiken ja haluan kattaa itse pöydän, jos se suinkin hänelle sopii ja hän sanoi, että tottakai sopii! Mutta kun asia ei välttämättä olekaan näin yksinkertainen...sitten kun ristiäispäivä koittaa, hän vetaisee pakastimesta jotain tekosiaan pöytään ja huikkaa ohimennen "nooo, en voinut olla leipomatta, kai nämäkin voi laittaa?!" Siis minulla ei ole sinänsä mitään anopin leivoksia vastaan, mutta haluaisin mielelläni sopia niistä kuitenkin yhdessä, jos hän välttämättä haluaa jotain tehdä jne.
Hän kuitenkin osaa sujuvasti käyttää tällaisia "oman käden oikeuksia" ja ne jos mitkä sitten saavat savun punomaan korvista, kun h-hetki koittaa...................en ole mikään anopinvihaaja, pidän hänestä kaikesta huolimatta, mutta tällaiset jutut pistävät miettimään, pitäisikö perua koko homma ja pitää ristiäiset täällä meillä, vaikkei sieltä kaukaa sitten kukaan tänne pääsisikään...kuitenkin haluaisin edes tämän kerran antaa heillekin sen mahdollisuuden, että saisivat tulla meidän ristiäisiimme, koska tiedän, että he sitä haluaisivat.
Argh, en tiedä mitä tekisin................
 
Jos pidät ne siellä anopilla, niin eikö silloin olis reilua pitää ne "maassa maan tavalla" eli hyväksyä anopin osallistuminen järjestelyihin. Hän voi pitää sitä loukkaavana, ettei saa omassa kodissaan autella tai tehdä asioita. Hänestä varmaan tuntuu etteivät hänen juttunsa kelpaa teille.
Jos haluat ne tehdä aivan omalla tavallasi, mikä on myös sallittua, niin silloin kait kannattas ne järkkäillä omassa kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En kyllä leivoksista tai vastaavasta vetäis hernettä nenuun. Mummitkin varmaan haluaa osallistua, ainakin jotkut.

Ymmärrän tämän! Ja olenkin sanonut, että jos hän haluaa jotain tehdä, hän saa sanoa siitä! Haluaisin pelata ns. avoimin kortein, eikä silleen, että toisen tarvii salaa jotain tehdä ja sitten vetaista yllärinä esiin...en tätä ehkä muuten niin pelkäisi tätäkään, mutta kun anopin tyyli on niiiiiin suoraviivainen ja järkevä, että hän voi suurinpiirteen kaurapuurot vetaista pöytään kahvin kera "Jos jollain sattuu nälkä olemaan" ja kaikessa ajattelee tyyliin "Kunhan nyt jotain on! Ei sen ole niin väliä...!"
Tämä ei kuitenkaan minusta ole ihan kiva juttu, varsinkin kun olemme pitkän ja hartaan toivomisen jälkeen saaneet pienen prinsessan, jolle niiiiiin hinkuan ostaa vaaleanpunaisia ruusuja ristiäispöytään jne...
Olen ehkä vähän turhamainen, mutta kai tämän verran saa joskus ollakin? :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taikajane:
Jos pidät ne siellä anopilla, niin eikö silloin olis reilua pitää ne "maassa maan tavalla" eli hyväksyä anopin osallistuminen järjestelyihin. Hän voi pitää sitä loukkaavana, ettei saa omassa kodissaan autella tai tehdä asioita. Hänestä varmaan tuntuu etteivät hänen juttunsa kelpaa teille.
Jos haluat ne tehdä aivan omalla tavallasi, mikä on myös sallittua, niin silloin kait kannattas ne järkkäillä omassa kotona.

Anoppi on väsynyt ja siksi epäröimme ensin, kehtaako edes ehdottaa, että pitäisimme niitä juhlia siellä...mutta he ilahtuivat siitä ikihyviksi, siitä huolimatta, että se olisi toki rasituskin anopille. En haluais rasittaa häntä ihan yhtään ja siksi sanoin, että voin tehdä kaiken! Hän tuskin osaa olla tekemättä yhtään mitään, mutta en haluaisi missään nimessä kaataa näitä kemuja hänen niskaan...ja tuon kahvipöydän ja kukkien verran olen kyllä aika periksiantamaton, en voi sille mitään! Siis anoppi toki saa leipoa, jos haluaa, mutta en välttämättä sitä kaurapuuroa siihen kahvipöytään toivo kuitenkaan...ähh, vaikea homma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ThinWhiteDuke:
Ei ole vaikeaa ollenkaan. Hommaat ne kukat, jotka ajattelit. Teet ne leipomukset, mitkä ajattelit ja jos anoppi leipoo myös ja ostaa kukkia, niin hyvä. Jos anoppi ei leivo, eikä osta kukkia -niin hyvä.

No näin ajatteinkin, että on varmaan ainoa mahis tehdä, jos haluaa ristiäiset siellä pitää! Anoppi tosin voi tykätä huonoa, että ostan niitä kukkia siitä huolimatta, että hänkin on ostanut. Hän on sitä tyyppiä, että haluaisi määrätä kaiken meidän vaatetusta myöden...ja sitten jos ja kun teenkin oman pään mukaan, siitä herkästi menee hänellä hernettä nenuun. En sitä toivo tietenkään, en ole mikään riitelijä, mutta en myöskään anna kenenkään hyppiä suotta silmille, jos sen voi jotenkin estää...........
 
Kysymyshän on kuitenkin TEIDÄN lapsen ristiäisistä, tee kuten itse haluat. Meillä anoppi meinas väkisin järkätä juhlan aikoinaan heillä ja joutui hieman suomentamaan että kiitti vaan mutta me tehdään nyt näin meidän tavalla. Tyypillistä tuo selän takana puuhastelu muuten....
 
Jos haluat kontrolloida ne ristiäiset täysin itse, järjestät ne silloin myös itse omassa kodissasi. Anoppi on kuitenkin omassa kodissaan ja hänellä on siellä määräysvalta.
 
Meillä anoppi teki ihan samanlaiset meidän lapsen nimiäisissä :( AARRGG!
Juhlat oli meillä kotona joten olin sopinut kaikki astioiden lainaamiset yms. tämä sitten porhaltaa paikalle kaiken maailman leivoksien kanssa (mm. omenapiirakkaa ja vaniljakastike ) eikä mua olisi millään muulla tavoin se haitannut muuta kuin että ei mulla ollut esim. kannua tuolle kastikkeelle niin olipa kivaa kun semmoinen kaupan törppö pönötti siellä juhlakattauksen seassa. Ja minä tiesin ettei voi olla tuomatta niin pyysin tuomaan asetelman pöytään (ohjeiden kera ) niin piti silti tämmöinen ylläri sieltä vetää. Kukat oli ihan ok vaikka olikin suoraan huoltoasemalta * huokaus *

Nyt kaikki kivittäjät malttavat hetken! Ei meidän päivä tästä pilalle mennyt mutta mä en voi käsittä miksi anoppi ei voinut etukäteen sanoa että haluan/ aion joka tapauksessa tuoda piirakan jne.

No poijalle tuli bileet pidettyä, sehän oli tärkeintä! Mutta kyllä ymmärrän ahdistksen...
 
Kuten sanoin, minua(kaan) EI haittaisi, jos anoppi jotain leipoisi tai haluaisi ostaa "lisäkukkia", omiemme rinnalle jne., kunhan tekisi tämän AVOIMESTI! Ahdistaa, kun ei tiedä, mitä hän selän takana touhuilee juhliemme suhteen......
 
Ymmräärn ap:ta siinä mielessä että nyt on enää vaikea ruveta paikkaa muuttamaan.

Mutta koita asennoitua niin etä tehköö mitä tykkää ja se on sitten voi voi...
Näin mäkin aattelin!
 
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????

1000km.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miniä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????

1000km.

No eipä tuo nyt mahdoton ole, kyllä teillä varmaan on hotelli siellä kotipaikkakunnalla jos haluavat yöpyä. Sanoisin että tuo on helpompi matka aikuisille sukulaisille kuin toisinpäin lähteä lapsilauman kanssa sitä reissaamaan.
 
Mä olen ottanut mun anopin kanssa sellaisen tavan että sanon ja jos ei usko niin sit toimin. Meil varmasti menis kans samalla tavalla että haluaisi tuoda ne omat kukkansa ja leivoksensa. Kukat ottaisin vastaan ja asettaisin ne vaikka eteisen pöydälle ja leivokset nostaisin muiden sekaan jos olis jotain ihan kummallista tyyliin kaurapuuroa niin sivupöydälle ja sanoisin että anopin herkut löytyvät tuolta. Olen ehkä vähän ilkeä mut jos jotain pyydän ja hän ei suostu silti uskomaan niin toimin oman ajatukseni mukaan. Mies on meillä tottunut jo tempauksiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????

Anteeksi, mutta tuollainen kahvihetki 500km:n päässä olis mullekkin ylivoimainen. Eikä laisinkaan järkeenkäypää... Siis jos kyse todellakin vain yhden päivän reissusta, niin en lähtis.
 
No voisko teillä toimia se että pyydät anoppia tekemään vaikka tietyt leipomukset ja kehaset samalla kuinka hyvä se anoppi on juur niitä tekemään B) näin saat anopin pysymään suunnitelmassa ja kaikille hyvä mieli :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????

Anteeksi, mutta tuollainen kahvihetki 500km:n päässä olis mullekkin ylivoimainen. Eikä laisinkaan järkeenkäypää... Siis jos kyse todellakin vain yhden päivän reissusta, niin en lähtis.

No se on jokaisen valinta, mutta mun mielestä isovanhempien velvollisuus on jo hankkia ittensä paikalle jos lapsenlapsi pitää juhlia. No kyllä me lähdettiin ihan jo senkin vuoksi kun joku jotain järjestää ja eikä se nyt niinmahdotonta ollut, lapsi nukkui autossa matkat erittäin hyvin, oli turvasängyssä ja itelle se tietysti on rankkaa istua autossa 1000 km.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuinka pitkä se matka oikein on, ellei sitä pysty ajamaan juhliin mukaan. Itse olen käynyt 6 viikon vanhan lapsen kanssa 500 km päässä 60v kahvilla ja samantien lähdettiin kotiin. Ei luulisi olevan ylivoimaista aikuisille ihmisille????

Anteeksi, mutta tuollainen kahvihetki 500km:n päässä olis mullekkin ylivoimainen. Eikä laisinkaan järkeenkäypää... Siis jos kyse todellakin vain yhden päivän reissusta, niin en lähtis.

No se on että jos sukulaiset asuu kaukana niin valitettavasti pitää välillä matkustaa. Olen minä häihinkin lähtenyt monen sadan kilometrin päähän, yleensä ajetaan kyllä yötä myöten kotiin.
 
Ankea tilanne sinun kannaltasi. Ehdottaisin jos anopin pyytäisi tekemään jotain tiettyä kahvipöytään sopivaa jotta voi osallistua (ja sitten kiittää ja ylistää kuinka hänestä oli apua kun teki juuri tuota juttua tarjolle).
Ja korostaa että haluat päättää itse kukista ja tarjottavista, ja että kolme vuorokautta ennen h-hetkeä pitää sinun tietää jos anoppi aikoo tehdä/ostaa/hankkia jotain lisukkeeksi jo olemassaolevien rinnalle. Ja jos ylimääräiset tarjottavat selän takaa tulevat liian myöhään, niin sitten ne saavat pysyä piilossa.
 

Similar threads

Yhteistyössä