Rikas + köyhä = katastrofi?

[rasvie]

Tottakai oma lapsi on aina oma lapsi. Ostatko sinä, ap, miehesi lapsille mitään lahjoja?

Voi rakas pieni, kun mulla on juuri ja juuri varaa ostaa niitä omilleni! Jotain pientä olen heille aina joskus ostanut.

No miksi sulle sun omat on tärkeempiä, mutta miehellesi ei saisi olla? En nyt oikeen ymmärrä...

Voi hyvää päivää.. niinkö ap sanoi? terve järjenkäyttö saliittua! jos toiset saa jo paljon ja toiset että mitään niin sitten vielä siitä vähästä jakaa niille jolla on jo paljon??? ei mitään järkeä olisi ap:n ostaa lahjoja heille. Tasa-paino ja tasavertaisuus olisi tärkeämpää kun se että kaikki ostaa kaikille

En mä niin sanonut, että hänen pitäisi ostaa miehen lapsille, mutta hänkin ne omat rahansa laittaa vain OMIIN lapsiinsa. Oli niitä sitten paljon tai vähän.

Ymmärrän, että tässä parisuhteessa ei ollut kaikki ok, mutta mun mielestä miehellä on täysi oikeus ostaa omille lapsilleen ihan mitä haluaa ilman, että joku kadehtii sitä, että mun lapset ei saa samaa. Ne toiset lapset kun ei oo hänen ja miehellä ei mitään velvollisuutta ole niille autoja ostella. Vaimolle ehkä tietty vois...

 

[Pikkelispokkelis]

Oudolta kuulostaa... vähän siltä että mies ei ehkä ole sinuun niin sitoutunut kuin tahtoisit.

Ravistettava sanoi hyvin, avioliitossa ei todellakaan voi olla niin että toinen on köyhä ja toinen rikas. Itse olen ihan pa, mutta mies todella varakas (myös suurituloinen + perinyt paljon omaisuutta) enkä ole päivääkään tuntenut oloani köyhäksi hänen kanssaan. Kaikki meillä on yhteistä, ollut ihan siitä lähtien kun muutimme yhteen.

 

[ap.]

Tottakai oma lapsi on aina oma lapsi. Ostatko sinä, ap, miehesi lapsille mitään lahjoja?

Voi rakas pieni, kun mulla on juuri ja juuri varaa ostaa niitä omilleni! Jotain pientä olen heille aina joskus ostanut.

No miksi sulle sun omat on tärkeempiä, mutta miehellesi ei saisi olla? En nyt oikeen ymmärrä...

Et sinä sitten yhtään mitään ymmärtänyt. Sitä tärkeyttä ei tarvitsisi osoittaa sillä rahan suoltamisella, vaan ihan jollain muulla, eikö niin.

Mutta kyllähän teitä aina on, jotka ajattelette niin, että on ihan ok. ostaa itselle/jälkikasvulle kallis auto, vaikka toisella ei oo varaa päästää tänään lastansa ees kampaajalle, vaan vasta torstaina, kun tulee veronpalautus.

Ja huom. minun mieheni ei osta lapsilleni lahjoja, vaikka asumme samassa taloudessa.

 

[Keittiönoita]

Voi, toi olis kyllä hyvä jos noin pystyisi sopimaan ja oikeasti katsottaisiin mihin on varaa ja mikä on ahneutta.. todellä hienoa jos teillä toimii noin.. :flower:

On toiminut jo 17 vuotta =) Ensimmäiset 10 vuotta meni niin, että exä ei hankkinut juuri mitään pojalleen. Aluksi oli lamavuodet ja exällä paljon työttömyysjaksoja. Vastaotettu asuntolainakin niskassa. Tällä vuosituhannella tilanne hänellä sitten parani ja vaikka ei nyt varsinaisesti rikkaaksi voikaan vielä kutsua, niin oma firma on, velaton asunto ja sijoitusasuntoa on katselemassa. Ja onkin sitten nämä 7 viimeisintä vuotta maksannut lähes kaikki junnun kalliit hankinnat, ulkomaanmatkat yms kun ei ensimäisen 10 vuoden aikana tarvinnut maksella mitään.

 

[ap]

Ap, onko teillä yhteisä lapsia? Onko miehesi lapset samanikäisiä kuin omasi? Onko teillä yhtä monta lasta?

Ei ole yhteisiä. Meillä molemmilla 2 edellisistä liitoista.

 

[Pikkelispokkelis]

Minusta on todella syvältä jos varakkaamman osapuolen lapsi joutuu kärsimään siitä, että isän tai äidin kumppani on köyhä eikä hänellä ole varaa kustantaa lapselleen samanlaista elintasoa kuin tämän varakkaamman puolison lapsella on! Todella epäreilua lapsenkin kannalta, miksi hänen pitäisi jostain ihmeen solidaarisuussyistä joutua kituuttelemaan??

 

[ap]

Oudolta kuulostaa... vähän siltä että mies ei ehkä ole sinuun niin sitoutunut kuin tahtoisit.

Ravistettava sanoi hyvin, avioliitossa ei todellakaan voi olla niin että toinen on köyhä ja toinen rikas. Itse olen ihan pa, mutta mies todella varakas (myös suurituloinen + perinyt paljon omaisuutta) enkä ole päivääkään tuntenut oloani köyhäksi hänen kanssaan. Kaikki meillä on yhteistä, ollut ihan siitä lähtien kun muutimme yhteen.

Saat olla onnellinen . Mäkin tiedän parisuhteita, joissa asiat on näin. Kuulostaa ihanalta.

 

[ap]

Minusta on todella syvältä jos varakkaamman osapuolen lapsi joutuu kärsimään siitä, että isän tai äidin kumppani on köyhä eikä hänellä ole varaa kustantaa lapselleen samanlaista elintasoa kuin tämän varakkaamman puolison lapsella on! Todella epäreilua lapsenkin kannalta, miksi hänen pitäisi jostain ihmeen solidaarisuussyistä joutua kituuttelemaan??

Eivät he joudu kituuttamaan, vaan minä. Kaukana siitä.

 

[rasvie]

Minusta on todella syvältä jos varakkaamman osapuolen lapsi joutuu kärsimään siitä, että isän tai äidin kumppani on köyhä eikä hänellä ole varaa kustantaa lapselleen samanlaista elintasoa kuin tämän varakkaamman puolison lapsella on! Todella epäreilua lapsenkin kannalta, miksi hänen pitäisi jostain ihmeen solidaarisuussyistä joutua kituuttelemaan??

Juuri näin! Ja kun ei kerta asuta samassa taloudessa! Sit ymmärtäisin tän epäreiluus-asian. Ehkä isä korvaa sitä, että ei ole mukana arjessa...?

 

[vieras]

Ei, vaan ex-vaimollaan.

Okei. Sitten sun lapset ei välttämättä - onneksi - tiedä, mitä miehesi lapsilleen ostaa. Paitsi tietty jouluna, jos lapset ovat etidän kanssanne viettämässä joulua.

Meillä on vähän sama tilanne paitsi että mä olen se ex-vaimo eikä mun exä ole naimisissa. Mutta tiedän, että exä ei osta sellaisia lahjoja - eikä muitakaan tarvikkeita - avovaimonsa 4:lle lapselle kuin ostaa omalle pojalleen.

Tietää ne. Mies on ostamassa vanhimmalle pojalleen juuri autoa. On kahden vaiheilla ostaako sen joka maksaa kymppitonnin vai 15 000. Yksi syy tähän pahaan oloon. Itse ajan rämällä vanhalla autolla, josta löytyy joka katsastuksessa huomauttamista.

Tässä on tää kasvatuspuolikin. Kun yritän omilleni opettaa, että asioiden etteen pitää tehdä vähän töitäkin, niin sitten saavat vierestä seurata, kuinka toisilla se ei meekään niin, vaan riittää kun avaa suunsa, niin se kultalusikka menee sinne.

Mun eksäni ei ole koskaan ostanut mitään lapsillemme. Vanhin sai isältä rippilahjaksi kameran, jonka siskonsa oli maksanut

Taidan olla vaan vellihousu. Ehkä pitäis ottaa härkää sarvista ja ottaa asiat puheeks. Mutta sitte leimautuisin ahneeksi.

Mun on kyllä pakko sanoa, että teidän suhteessanne on jotain perustavanlaatuosesti pielessä. Jos sinä ajat autonrämällä ja mies ostaa kakaralleen hienon auton, en voi kuin päivitellä. Te olette puolisot, aivan sama ovatko lapsenne yhteisiä vai ei. Ensin pidetään huoli puolison perushyvinvoinnista. Sen jälkeen aikuisen lapsen.

Ja sille miehen exälle voi sanoa, että pitää huolen omista asioistaan. Pöyristyttävää puhella, että sinun ja miehesi liitto kuluttaa perintörahoja. En ymmärrä, kuinka miehesi antaa puhua suhteestanne noin. Tai sinusta.

Minulla on itseäni 12 vuotta vanhempi puoliso. Hän on varakkaampi kuin minä. Meillä on yhteinen lapsi, ei kummallakaan lapsia edellisistä suhteista. Oln hyvätuloinen, mutta vasta vähän aikaa sitten työelämään ehtinyt. Siitä tämä varallisuusero. Olin sitä vastaan, että mies ostaa minulle mitään. Kuitenkin vanhempana ja fiksumpana hän tiesi, että tietyt erot välillämme on pakko tasata, jotta en tunne itseäni häntä huonommaksi. Niinpä mies rahoitti 1/3 uudesta autostani. Koska hänelläkin on hieno auto. Lisäksi hän maksaa aina ravintolalaskut (joita kyllä kertyy aika paljon sekä ulkomaanmatkojani. Ja mies antaa kyllä rahaa vaikka lainaksi, jos johonkin tarvitsen. Mikäli oltaisiin eletty suuri elintasokuilu välillämme, ei suhde olisi ikinä voinut toimia niin hyvion kuin toimii nyt. Puhu miehellesi. Kun hän otti sinut, hän otti myös lapsesi. Ei sinun pidä joutua myymään tavaraa kirpparilla pystyäksesi kustantamaan itsesi ja lapsiesi menoja toisten ökyillessä vieressä.

 

[Keittiönoita]

Juuri näin! Ja kun ei kerta asuta samassa taloudessa! Sit ymmärtäisin tän epäreiluus-asian. Ehkä isä korvaa sitä, että ei ole mukana arjessa...?

Ei mun junnukaan joutuisi kituuttamaan, vaikkei exä hankkisi junnulle yhtään mitään. Exä nyt vaan haluaa suoda pojalleen sellaisen elintason kuin lapselleen kykenee suomaan. Mutta exä ja hänen nykyisensä eivät ole naimisissa eikä exä sentään nin törkeä ole, että ei hankkisi mitään sinne kotiinkin. Eli löytyy taulutelkkaria yms ja on maksanut avovaimonsakin matkat, kun on itse vienyt tuota junnua ulkomaille.

 

[Gabriela]

Voi, toi olis kyllä hyvä jos noin pystyisi sopimaan ja oikeasti katsottaisiin mihin on varaa ja mikä on ahneutta.. todellä hienoa jos teillä toimii noin.. :flower:

On toiminut jo 17 vuotta =) Ensimmäiset 10 vuotta meni niin, että exä ei hankkinut juuri mitään pojalleen. Aluksi oli lamavuodet ja exällä paljon työttömyysjaksoja. Vastaotettu asuntolainakin niskassa. Tällä vuosituhannella tilanne hänellä sitten parani ja vaikka ei nyt varsinaisesti rikkaaksi voikaan vielä kutsua, niin oma firma on, velaton asunto ja sijoitusasuntoa on katselemassa. Ja onkin sitten nämä 7 viimeisintä vuotta maksannut lähes kaikki junnun kalliit hankinnat, ulkomaanmatkat yms kun ei ensimäisen 10 vuoden aikana tarvinnut maksella mitään.

Niinpä, ei se aina ole välinpitämättömyyttä jos ei ole varaa, sitten kun on varaa niin sitten osallistutaan. Nostan edelleen hatuua Olette tehneet toistenne elämästä paljon siedettävämpää varmasti vuosien varrella, ja samalla lapsen, sillä ei tarvita katkeruutta ja kaivelua.. tai ainakin luulisin näin?

Meillä vaan on todettu, että lasten äiti ei luovu siitä mikä hänelle kuuluu, mutta jos ei ole varaa siihen niin miksi se hänelle kuuluu ja mistä se pitäisi ottaa..

 

[Keittiönoita]

Niinpä, ei se aina ole välinpitämättömyyttä jos ei ole varaa, sitten kun on varaa niin sitten osallistutaan. Nostan edelleen hatuua Olette tehneet toistenne elämästä paljon siedettävämpää varmasti vuosien varrella, ja samalla lapsen, sillä ei tarvita katkeruutta ja kaivelua.. tai ainakin luulisin näin?

Meillä vaan on todettu, että lasten äiti ei luovu siitä mikä hänelle kuuluu, mutta jos ei ole varaa siihen niin miksi se hänelle kuuluu ja mistä se pitäisi ottaa..

Mä olen aivan varma, että junnun elatuksen sopiinen tällä tavalla oli yksi merkittävimmistä syistä siihen, että mun ja exän välit ovat kaikki nämä vuodet pysyneet hyvinä. Toinen syy on ollut se, että exä on aina saanut tavata poikaansa ihan niin usein kuin vain haluaa.

En sillloin aikoinaan nähnyt mitään syytä ruveta perimään exältä elatusmaksua. Sillä oli elarit maksettavana nuoruuden avioliitostaan syntyneestä lapsestaan, asuntolaina ja elettiin just lamaa. Siihen maailman aikaan asuntolainaa ei olisi laskettu miksikään exän pakolliseksi menoksi - en tiedä, lasketaanko nykyisin - ja ajattelin, että mitäs iloa tolle pojalle muka siitä on, jos isänsä joutuisi asunnottomaksi. Ei niin yhtikäs mitään. Mä olin elänyt ennenkin suu säkkiä myöten, joten osasin tehdä sen uudelleenkin.

En kyllä tiedä, mitä mieltä exän avovaimo on siitä, että exä kustantaa nykyisin kaikenlaista pojalleen ja tlee kustantamaan vuoden päästä myös auton. Mutta tuskin niillä kymmenes yhdessäolovuosi olisi lähtenyt nyt käyntiin, jos olisi kovinkin riitoja aiheuttava asia.

 

[Fiona71]

Ok. Mä ymmärrän, että mies haluaa ostaa kalliita lahjoja lapsilleen, mutta en sitä, että ei anna sinulle rahaa. Onhan tuo älytöntä, että jos kerran toisella on varaa, niin toinen joutuu kirppiksellä myymään tavaroita saadakseen lapsilleen lahjoja.
Eikö mies osta niille sitten mitään? Onhan se niiden isäpuoli.

Ja sinunko se talon remontointi pitäisi maksaa? Jos kerran olette naimisissa, niin miehen tuloista kuuluu sinulle puolet...

 

[Seija]

Niin,ja teillä on varmaan myös avioehto?
Miehesi on juuri tyypillinen rikas pihi.. vaikka ostaisi kuinka lapsillensa kaikkea mutta rikas pihi hän on koska omalle vaimollensa ei anna rahaa,osta autoa tai ylipäätänsä samassa taloudessa asuville vaimonsa lapsille ei osta joululahjoja!
Ja varmaan teillä menot laitetaan kylmästi puoliksi,eikä varallisuuden mukaan?

 

[no]

Ongelma ei ehkä tässä ole yhdeistelmä rikas + köyhä, vaan ne muut kuvassa olevat luonteenpiirteet. Vaikka ahneus, kitsaus, kylmyys?

 

[ap.]

Fiona ja Seija - ette varmaankaan ole enää hereillä . Vastaan silti, että on avioehto. Oikein arvattu, miehessä on pihiyttä, joka on ristiriidassa tuon ostelun kanssa. Mutta ei hän mulle ja lapsilleni siis mitään lahjoja ole ostellut. Jos ei oteta lukuun, että tuo silloi tällöin kukkia. En vois kuvitellakaan että se ostaisi mulle jotain isompaa, esim. autoa. Tää alkaa kuulostaa farssilta, mutta jos oma autoni leveää, joudun pyytämään, että saan käyttää sen kakkosautoa. Ykkösautoa en saa käyttää.
Meillä tää homma menee niin, että mies katsoo, että meillä on omat rahat kummallakin. Sillä on lisäksi se käsitys että minä perin vanhempani, eikä tarvitse "avustaa". Joskus kysyykin, eikö äitini voisi mua avittaa. Joskus perinkin, mutta en mitään jättiomaisuuksia, ja olen silloin noin 7-kymppinen . Mieluummin pidän vanhempani pitkään, kuin edes ajattelen jotain tollaista. Loukkaavaa...

Laskuista maksan pienemmän osan, kun en pysty aivan puolia maksaan, mutta aluksi oli kyllä puhetta, että maksettais nekin puoliksi. Talon vaadin aikoinani puoliksi ittelleni, otin pankkilainaa, jolla sitä lyhennän. Tämä siitä syystä, että jos miehelle kävisi jotain, en saisi heti eksäänsä kimppuuni.

 

[vieras]

Fiona ja Seija - ette varmaankaan ole enää hereillä . Vastaan silti, että on avioehto. Oikein arvattu, miehessä on pihiyttä, joka on ristiriidassa tuon ostelun kanssa. Mutta ei hän mulle ja lapsilleni siis mitään lahjoja ole ostellut. Jos ei oteta lukuun, että tuo silloi tällöin kukkia. En vois kuvitellakaan että se ostaisi mulle jotain isompaa, esim. autoa. Tää alkaa kuulostaa farssilta, mutta jos oma autoni leveää, joudun pyytämään, että saan käyttää sen kakkosautoa. Ykkösautoa en saa käyttää.
Meillä tää homma menee niin, että mies katsoo, että meillä on omat rahat kummallakin. Sillä on lisäksi se käsitys että minä perin vanhempani, eikä tarvitse "avustaa". Joskus kysyykin, eikö äitini voisi mua avittaa. Joskus perinkin, mutta en mitään jättiomaisuuksia, ja olen silloin noin 7-kymppinen . Mieluummin pidän vanhempani pitkään, kuin edes ajattelen jotain tollaista. Loukkaavaa...

Laskuista maksan pienemmän osan, kun en pysty aivan puolia maksaan, mutta aluksi oli kyllä puhetta, että maksettais nekin puoliksi. Talon vaadin aikoinani puoliksi ittelleni, otin pankkilainaa, jolla sitä lyhennän. Tämä siitä syystä, että jos miehelle kävisi jotain, en saisi heti eksäänsä kimppuuni.

Pistä se miehesi kuriin. Avioliitossa ei käyttäydytä noin ja sillä hyvä. Todella tökeröä sinua kohtaan! Jos mun mieheni vaatisi minua ajamaan romulla autolla/ ei lainaisi omaansa, lähtisin varmaan lätkimään koko suhteesta...Sen verran loukkaavaa moinen käytös olisi mielestäni. Kysy häneltä, miksi hän ei arvosta sinua.

 

[vaimo]

Avioliitossa ei toinen voi olla rikas ja toinen köyhä. Mun mielestä.

Hyvin sanottu! Avioliitto on kahden ihmisen tasavertainen liitto.

 

[Fiona71]

Fiona ja Seija - ette varmaankaan ole enää hereillä . Vastaan silti, että on avioehto. Oikein arvattu, miehessä on pihiyttä, joka on ristiriidassa tuon ostelun kanssa. Mutta ei hän mulle ja lapsilleni siis mitään lahjoja ole ostellut. Jos ei oteta lukuun, että tuo silloi tällöin kukkia. En vois kuvitellakaan että se ostaisi mulle jotain isompaa, esim. autoa. Tää alkaa kuulostaa farssilta, mutta jos oma autoni leveää, joudun pyytämään, että saan käyttää sen kakkosautoa. Ykkösautoa en saa käyttää.
Meillä tää homma menee niin, että mies katsoo, että meillä on omat rahat kummallakin. Sillä on lisäksi se käsitys että minä perin vanhempani, eikä tarvitse "avustaa". Joskus kysyykin, eikö äitini voisi mua avittaa. Joskus perinkin, mutta en mitään jättiomaisuuksia, ja olen silloin noin 7-kymppinen . Mieluummin pidän vanhempani pitkään, kuin edes ajattelen jotain tollaista. Loukkaavaa...

Laskuista maksan pienemmän osan, kun en pysty aivan puolia maksaan, mutta aluksi oli kyllä puhetta, että maksettais nekin puoliksi. Talon vaadin aikoinani puoliksi ittelleni, otin pankkilainaa, jolla sitä lyhennän. Tämä siitä syystä, että jos miehelle kävisi jotain, en saisi heti eksäänsä kimppuuni.

Fiona täällä hereillä edelleen :wave: Onko teidän avioehtosopimus tehty koskemaan mahdollista eron jälkeistä aikaa vai myös avioliitossa olemisen aikaa?

Oli miten oli, niin miehesi käytös on todella törkeää! Olla nyt maksamatta autosi korjauskustannukset yms :headwall:

Alapa sitten tekemään niin, että jos kerta rahat on erikseen, on myöskin muutkin asiat. Et laita ruokaa miehelle (ellet saa siitä palkkaa!) et pese pyykkiä jne.
Tai vielä parempi , jos lähdet lätkimään. Jos oikeasti rakastaa toista, ei rahoistaan pidä noin sairaalla tavalla kiinni.

 

[ap]

vieras: tuota mäkin tänään ajattelin. Kiukunpuuskassa tiuskaisinkin miehelle, että rupean yhtä kovaksi kuin eksäsi. Se osaa vaatia, aina vain. No, eihän musta semmoista taida tulla, oon varmaan liian nössö luonne. Mutta kieltämäti pakko on jotain tehä.

 

[ap.]

Fiona - oho, olitkin yökyöpeli . Avioehto koskee mahdollista erotilannetta. En oikein tiedä, kuinka se vois koskea avioliitossa olemisen aikaa - oon pihalla!
Muuten, ei nuo konstit taida auttaa - mies syö työpaikalla, ja käy lastensa kanssa ravintolassa viikonloppuisin... Luulen, että ei täs muu auta, kuin ottaa kovemmat otteet. Tai tosiaan miettiä, onko tää elämä sen arvoista tässä suhteessa, että kannattaa jatkaa...

 

[rikkaan ja köyhän liitosta eronnut]

Niinhän sitä sanotaan, että rikkaan ei pidä ottaa köyhää ja pitää minusta aika hyvin paikkaansa.

Minusta ainakin oli perseestä, että jouduin toisen osapuolen tulottomuuden vuoksi asumaan jossain hikisessä vuokrakaksiossa, vaikka varaa olisi ollut muuhunkin. Sitten kun ostin asunnon, oli perseestä se, että toinen tulee siivellä.

Ei kai nuo tuloerot silti mikään este pitäisi olla, mutta säännöt pitää olla selvillä? Se on kyllä ikävää, oli tilanne mikä hyvänsä, että "saman perheen" lapset ovat eriarvoisessa asemassa. Ettei nyt kyse olisi muutenkin siitä, ettei sinun lapsiasi hyväksyttäisi, oli rahaa tai ei?

 

[eräs mielipide]

Minusta se, että haluaa tiukasti pitää suhteessa erillään "minun rahat ja sinun rahat" kertoo yksinkertaisesti siitä, että toista ei rakasta tarpeeksi eikä näe suhteella välttämättä yhteistä tulevaisuutta. Kyllä silloin jos toista oikein kunnolla rakastaan, haluaa tälle vain parasta, myös materiaalisessa mielessä. Sama pätee minusta myös kumppanin lapsiin.

 

[Missäs]

Missäs sun lasten isä on ja mitä se ostaa omille lapsilleen? Kai se ostaa uuden mieheskin lapsille, jos sunkin lapsille pitäis ostaa?

Ja vielä puhutaan isoista lapsista joille autoja ostellaan, ja maristaan kun ei tuu tasapuolisesti...