Rikas + köyhä = katastrofi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja köyhis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

köyhis

Vieras
Mitä olette mieltä, voiko rikkaan ja köyhän liitosta tulla mitään? Tässä minä olen se "köyhä" - no joo, käyn töissä, mutta palkkani on pieni. Mieheni on isotuloinen, ja on myös perinyt hulppean omaisuuden. Meillä molemmilla on lapsia edellisistä liitoista. Ristiriitaa tulee siitä, että mies ostelee lapsilleen kaikkea kallista tuosta vaan, minä joudun odottelemaan veronpalautusta, että saan kustannettua tyttöni kampaajalle. Olemme myös menossa kirpparille tavaraa myymään, että saataisiin vähän joulurahaa. Mulle tulee tästä paha olo.

Tuli tämä juttu mieleen tuosta "Herranjestas"-ketjusta.
 
Mun mielestä ois kyllä aika perseestä, jos parisuhteessa toinen kituuttaa ja toinen elelee leveästi. Vähintäänkin lapset pitäisi jättää tuon ulkopuolelle, ja kohdella tasavertaisesti, myös rahallisesti.
 
Niin, me siis ollaan oltu pari vuotta naimisissa. Vasta nyt on ruvennut tämä häiritsemään, kun mies osti yhtäkkiä yhdelle lapsistaan erittäin kalliin lahjan. Ja samaan aikaan minä olin suunnitellut kirpparimyyntejä. ;( Oikeasti itkettää. Ei tässä ole mitään tasaveroista. Kun ollaan uusperhe, niin mies katsoo, että hänen raha on hänen rahoja, eikä niillä esim. remontoida kotia. Ostelee kyllä itselleenkin kalliita leluja, viimeksi auton.
 
Tulee olemaan vaikeaa... :| Mutta jos alatte elämään niin, että mies tasaa rahansa sun ja lapsesi kanssa (eli lapsia kohdellaan tasaveroisesti) ei tilanteessa ole mitään kummallista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja köyhis:
Niin, me siis ollaan oltu pari vuotta naimisissa. Vasta nyt on ruvennut tämä häiritsemään, kun mies osti yhtäkkiä yhdelle lapsistaan erittäin kalliin lahjan. Ja samaan aikaan minä olin suunnitellut kirpparimyyntejä. ;( Oikeasti itkettää. Ei tässä ole mitään tasaveroista. Kun ollaan uusperhe, niin mies katsoo, että hänen raha on hänen rahoja, eikä niillä esim. remontoida kotia. Ostelee kyllä itselleenkin kalliita leluja, viimeksi auton.

En ikimaailmassa voisi elää noin, olisin sitten se rikkaampi tai köyhempi osapuoli.

 
MInä olen se rikas meidän suhteessa,. Lapsille ostan kaikki tarpeelliset tavarat, lahjat jne, vaikka toinen ei ole edes minun. Mies (hoitovapaalla) käyttää omat rahat itseensä ja autoon yms, silloin kun rahaa on. Loput maksan minä, myös jos hän taritsee jotain. Asumiset yms menee mun piikkiin. Ei ole haitannut, hyvin meillä menee. Kyllä siitä joskus tulee pientä sanaharkkaa, että mitä mun rahoilla on taas ostettu. Harvoin nykyään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rokkimakkara:
Lapset tasavertasia, jos samaa taloutta asutaan. Muutenhan sitä ois kokoajan eri leirissä.

Tältä mustakin tuntuu. Mutta en mahda sille mitään, että mies ostaa niitä kalliita leluja lapsilleen, eikä mulla ole varaa ostaa omilleni juuri mitään. Mies ei rahoita mun hankintojani. Taustalla on vielä miehen ex, joka ihan hiljattain moitti miestäni, että tähän meidänkin talouteen suttaantuu lasten perintörahoja. Oikeasti, en tiedä, mitä tehdä.
 
Meillä oli alussa paljon riitoja rahasta, tehtiin sopimuksia paljonko saa tuhlata ja miten tehdään päätökset ns. yhteisistä hankinnoista ostettiinpa ne kenen rahoilla tahansa. Vähitellen tilanne tasaantui. Tosin naimisiin mentäessä mies taas mietti omistuksia. Mies on yhä se rikkaampi ja rahankäyttöön tottuneempi. Varmaan aiheeseen palataan tulevaisuudessa, mutta kyllä tuon kanssa oppii elämään. Vaatii vaan puhumista, sopimista ja selvät säännöt, jotka on molemmista oikeudenmukaiset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, vaan ex-vaimollaan.
Okei. Sitten sun lapset ei välttämättä - onneksi - tiedä, mitä miehesi lapsilleen ostaa. Paitsi tietty jouluna, jos lapset ovat etidän kanssanne viettämässä joulua.

Meillä on vähän sama tilanne paitsi että mä olen se ex-vaimo eikä mun exä ole naimisissa. Mutta tiedän, että exä ei osta sellaisia lahjoja - eikä muitakaan tarvikkeita - avovaimonsa 4:lle lapselle kuin ostaa omalle pojalleen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, vaan ex-vaimollaan.
Okei. Sitten sun lapset ei välttämättä - onneksi - tiedä, mitä miehesi lapsilleen ostaa. Paitsi tietty jouluna, jos lapset ovat etidän kanssanne viettämässä joulua.

Meillä on vähän sama tilanne paitsi että mä olen se ex-vaimo eikä mun exä ole naimisissa. Mutta tiedän, että exä ei osta sellaisia lahjoja - eikä muitakaan tarvikkeita - avovaimonsa 4:lle lapselle kuin ostaa omalle pojalleen.


Nää on vaikeita, mä olen se enemmän tienaava ja en osta mieheni lapsille (jotka asuvat äidillään) missään nimessä niin paljoa lahjoja tai tavaroita kuin omalleni. En näkisi tähän mitään syytä, onhan heillä äitinsä joka "elättää" heitä myös, minä elätän omaani.

Mutta kotona rahat jaetaan kyllä tasan, eli mieheni ei tarvitsisi viitataten AP:n aloitukseen, lähteä kirpparille myymään, jotta saa rahaa kotonani asuville lapsille, tai itseleen, pahimpina kuukausina olen elatusmaksutkin maksanut, kyllä minun rahat ovat hänenkin koska olemme avioliitossa. Mutta elatusmaksut on se raja johon tämän vedän, sen enempää ei minusta tarvita jos isällä ei oikeasti ole varaa, ja lasten äidillä on.

Ei tulisi ikinä mieleeni ostaa esim. hienoa autoa ja maksaa sitä kun toinen kituuttaa vieressä... joten kyllä ap:n kotona joku hieman parempi tasapaino pitäisi löytyä asialle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gabriela:
Nää on vaikeita, mä olen se enemmän tienaava ja en osta mieheni lapsille (jotka asuvat äidillään) missään nimessä niin paljoa lahjoja tai tavaroita kuin omalleni. En näkisi tähän mitään syytä, onhan heillä äitinsä joka "elättää" heitä myös, minä elätän omaani.

Mutta kotona rahat jaetaan kyllä tasan, eli mieheni ei tarvitsisi viitataten AP:n aloitukseen, lähteä kirpparille myymään, jotta saa rahaa kotonani asuville lapsille, tai itseleen, pahimpina kuukausina olen elatusmaksutkin maksanut, kyllä minun rahat ovat hänenkin koska olemme avioliitossa. Mutta elatusmaksut on se raja johon tämän vedän, sen enempää ei minusta tarvita jos isällä ei oikeasti ole varaa, ja lasten äidillä on.

Ei tulisi ikinä mieleeni ostaa esim. hienoa autoa ja maksaa sitä kun toinen kituuttaa vieressä... joten kyllä ap:n kotona joku hieman parempi tasapaino pitäisi löytyä asialle.
Vaikeita juttujahan noi on. Meillä ei ole exän kanssa mitään elatusmaksuja sovittu vaan exä osallistuu poikansa elatukseen siinä missä minäkin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, vaan ex-vaimollaan.
Okei. Sitten sun lapset ei välttämättä - onneksi - tiedä, mitä miehesi lapsilleen ostaa. Paitsi tietty jouluna, jos lapset ovat etidän kanssanne viettämässä joulua.

Meillä on vähän sama tilanne paitsi että mä olen se ex-vaimo eikä mun exä ole naimisissa. Mutta tiedän, että exä ei osta sellaisia lahjoja - eikä muitakaan tarvikkeita - avovaimonsa 4:lle lapselle kuin ostaa omalle pojalleen.

Tietää ne. Mies on ostamassa vanhimmalle pojalleen juuri autoa. On kahden vaiheilla ostaako sen joka maksaa kymppitonnin vai 15 000. Yksi syy tähän pahaan oloon. Itse ajan rämällä vanhalla autolla, josta löytyy joka katsastuksessa huomauttamista.

Tässä on tää kasvatuspuolikin. Kun yritän omilleni opettaa, että asioiden etteen pitää tehdä vähän töitäkin, niin sitten saavat vierestä seurata, kuinka toisilla se ei meekään niin, vaan riittää kun avaa suunsa, niin se kultalusikka menee sinne.

Mun eksäni ei ole koskaan ostanut mitään lapsillemme. Vanhin sai isältä rippilahjaksi kameran, jonka siskonsa oli maksanut :o

Taidan olla vaan vellihousu. Ehkä pitäis ottaa härkää sarvista ja ottaa asiat puheeks. Mutta sitte leimautuisin ahneeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eims Baum:
Tottakai oma lapsi on aina oma lapsi. Ostatko sinä, ap, miehesi lapsille mitään lahjoja?

Voi rakas pieni, kun mulla on juuri ja juuri varaa ostaa niitä omilleni! Jotain pientä olen heille aina joskus ostanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Gabriela:
Nää on vaikeita, mä olen se enemmän tienaava ja en osta mieheni lapsille (jotka asuvat äidillään) missään nimessä niin paljoa lahjoja tai tavaroita kuin omalleni. En näkisi tähän mitään syytä, onhan heillä äitinsä joka "elättää" heitä myös, minä elätän omaani.

Mutta kotona rahat jaetaan kyllä tasan, eli mieheni ei tarvitsisi viitataten AP:n aloitukseen, lähteä kirpparille myymään, jotta saa rahaa kotonani asuville lapsille, tai itseleen, pahimpina kuukausina olen elatusmaksutkin maksanut, kyllä minun rahat ovat hänenkin koska olemme avioliitossa. Mutta elatusmaksut on se raja johon tämän vedän, sen enempää ei minusta tarvita jos isällä ei oikeasti ole varaa, ja lasten äidillä on.

Ei tulisi ikinä mieleeni ostaa esim. hienoa autoa ja maksaa sitä kun toinen kituuttaa vieressä... joten kyllä ap:n kotona joku hieman parempi tasapaino pitäisi löytyä asialle.
Vaikeita juttujahan noi on. Meillä ei ole exän kanssa mitään elatusmaksuja sovittu vaan exä osallistuu poikansa elatukseen siinä missä minäkin.

Voi, toi olis kyllä hyvä jos noin pystyisi sopimaan ja oikeasti katsottaisiin mihin on varaa ja mikä on ahneutta.. todellä hienoa jos teillä toimii noin.. :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja köyhis:
Alkuperäinen kirjoittaja Eims Baum:
Tottakai oma lapsi on aina oma lapsi. Ostatko sinä, ap, miehesi lapsille mitään lahjoja?

Voi rakas pieni, kun mulla on juuri ja juuri varaa ostaa niitä omilleni! Jotain pientä olen heille aina joskus ostanut.

No miksi sulle sun omat on tärkeempiä, mutta miehellesi ei saisi olla? En nyt oikeen ymmärrä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja rasvie:
Alkuperäinen kirjoittaja köyhis:
Alkuperäinen kirjoittaja Eims Baum:
Tottakai oma lapsi on aina oma lapsi. Ostatko sinä, ap, miehesi lapsille mitään lahjoja?

Voi rakas pieni, kun mulla on juuri ja juuri varaa ostaa niitä omilleni! Jotain pientä olen heille aina joskus ostanut.

No miksi sulle sun omat on tärkeempiä, mutta miehellesi ei saisi olla? En nyt oikeen ymmärrä...

Voi hyvää päivää.. niinkö ap sanoi? terve järjenkäyttö saliittua! jos toiset saa jo paljon ja toiset vain vähän niin sitten vielä siitä vähästä jakaa niille jolla on jo paljon??? ei mitään järkeä olisi ap:n ostaa lahjoja heille. Tasa-paino ja tasavertaisuus olisi tärkeämpää kun se että kaikki ostaa kaikille
 

Uusimmat

Yhteistyössä