riitelystä ja masennuksesta

["1234"]

Eli eilen paha riita miehen kanssa. Onneksi lapset nukkui jo. Mutta väittää että minä aloitin riidan ja haukkui minua hulluksi ja nauroi päälle ivallisesti. Kärsin siis masennuksesta. Sanoi myös että kohta joudun osastolle. En näe tässä enää ulospääsyä. Paha olo ja eilen itkin yöllä kun tuntui pahalta miten joku voikin olla noin ilkeä.

 

["1234"]

Minä tein virheen siinä että soitin läheiselleni ja kerroin tapauksesta. Oli vaan niin paha olo haukkumisesta. Mies pyysi kyllä myöhemmin anteeksi kun huomasi loukanneensa ja näki että soitin. En antanut anteeksi.
Ja en nyt halua kuulla mitään ootte hulluja molemmat juttuja.

 

["asdf"]

jep, mieheni haukkui minua hulluksi, mätisäkiksi (kahden lapsen syntymän jälkeen maha ei ollut enää ennallaan vaikka normaalipainoinen olenkin) .. ja muita pahoja sanoja kuului tappeluiden aikaan. Nyt hän on ex eikä miksikkään muutu.

 

[vieraas]

mstä te löydätte noita miehiä?

 

[jjjuuu]

Kärsiikö miehesikin masennuksesta?

 

["1234"]

Varmasti kärsii, ei tunnusta sitä itse eikä halua juttelemaan eikä pariterapiaan. Mutta aina syy minussa. Minä aloitan meillä kaikki riidat. Ei hän tekisi tai sanoisi mitään jos minä en aloittaisi. Aina sama juttu. Miten voikin olla että minä yksin aloitan riidat? Tuntuu vaan niin tyhmältä tänne edes laittaa riidasta ja tuntuu tyhmältä että soitin läheiselleni siitä. Miten te fiksut av-mammat toimisitte tai olisitte toimineet?

 

["1234"]

mstä te löydätte noita miehiä?

Löysin aikoinaan netistä omani. =) Että sieltä niitä hulluja löytää, käynyt hyvä tsäkä mulla!!! Oikein sielunkumppani!!

 

[isoäiti mölykylästä]

mstä te löydätte noita miehiä?

sä et ole tainnut löytää miestä ollenkaan, kun olet aina noin hapan

 

["1234"]

up

 

[y]

Millä keinoin sinä ajattelet, että tätä tilannetta yleisesti voisi parantaa tai muuttaa?

 

["1234"]

en tiedä? Miksi mies käyttäytyy noin. Vai onko vika minussa mitä teen väärin?

 

["ansu"]

[QUOTE="1234";24801325]Eli eilen paha riita miehen kanssa. Onneksi lapset nukkui jo. Mutta väittää että minä aloitin riidan ja haukkui minua hulluksi ja nauroi päälle ivallisesti. Kärsin siis masennuksesta. Sanoi myös että kohta joudun osastolle. En näe tässä enää ulospääsyä. Paha olo ja eilen itkin yöllä kun tuntui pahalta miten joku voikin olla noin ilkeä.[/QUOTE]

joo, no mä olen myös masentunut ja saanut kanssa kuulla että olen hullu ( tämä sen jälkeen kun mies piti käsivarresta kiinni niin että sattui, hänen mielestään ei kuulemma VOINUT sattua! ) olen joka toinen päivä hänen mielestään ihana ja rakas ja joka toinen päivä kusipää joka ei ansaitse lapsia ( olen raskaana ). En tosiaan tiedä mikä tähän tilanteeseen auttaisi, luottamus mennyt täysin.

 

["1234"]

[QUOTE="ansu";24802889]joo, no mä olen myös masentunut ja saanut kanssa kuulla että olen hullu ( tämä sen jälkeen kun mies piti käsivarresta kiinni niin että sattui, hänen mielestään ei kuulemma VOINUT sattua! ) olen joka toinen päivä hänen mielestään ihana ja rakas ja joka toinen päivä kusipää joka ei ansaitse lapsia ( olen raskaana ). En tosiaan tiedä mikä tähän tilanteeseen auttaisi, luottamus mennyt täysin.[/QUOTE]

No ei kuulosta sunkaan mies normaalilta. Huh. meillä ei vielä kiinni ole käyty. Mutta muuten röyhistelee fyysisesti. =(

 

[Mep]

Minä kysyn myös, mistä te löydätte noita "sympaattisia" ja "rakastavia" miehiä? Ihan jos valita saa, kuten länsimaissa toistaiseksi saa, en kattelis tommosia ukkoja kun normaalejakin löytyy.

On varmaan päivänselvää, ettei masennuksesta parannu jos samassa huushollissa asuu lynkkaaja.

 

["ansu"]

se on niin helppo muiden, jotka ei koskaan ole samanlaiseen tilanteeseen joutunut, sanoa esim: "mitäs kattelet sitä, hankkiudu eroon siitä" vaan kun ei se ole niin helppoa... voi kun olisikin!

 

["1234"]

[QUOTE="ansu";24803064]se on niin helppo muiden, jotka ei koskaan ole samanlaiseen tilanteeseen joutunut, sanoa esim: "mitäs kattelet sitä, hankkiudu eroon siitä" vaan kun ei se ole niin helppoa... voi kun olisikin![/QUOTE]

Komppaan. Kun sitten pyydetään anteeksi ja tehdään kaikkea. Mutta joo meillä ainakaan tänään ei ole tehty kaikkea vaan asunto oli kuin pommin jäljiltä vaikka aika usein siivoaa. Varmaan vähän kuin alkoholisti sanoo että muuttuu ja ei juo enää ja sitten taas retkahtaa. Onhan se kiva että joillain käynyt hyvä flaksi parisuhdemarkkinoilla ja löytäneet luotettavan ja hyvän kumppanin ja hyvän isän. Itselleni haave vain. Riidat aika kamalia. Eilen oli pakko hakea lapset nukkumaan kanssani kun pelotti. =(

 

["ansu"]

vertaisin kanssa jollain tapaan tuohon alkoholismiin ja retkahdukseen... että kun toinen lupaa ja itse rakastaa ja tahtoo uskoa ja luottaa niin ei se ole niin helppo sanoa näkemiin! Jokin ratkaisu tähän meidän tilanteeseen täytyy ennen lapsen syntymää tulla, terapiat, perheneuvolat jne. aion käydä kaikki tahot läpi, että saataisiin elämä normaaliksi! onko teillä minkä ikäisiä lapsia?

 

["1234"]

Joo samaa itsekin haluaisin. 10 kertaa pyytänyt miestä pariterapiaan. =( Lapset kohta kouluikäisiä.

 

["1234"]

kait tää suvussa menee. isoisäni (äidin isä) oli alkoholisti ja hakkasi vaimoa, joka kuoli nuoren 50v. Oma isäni taas petti äitiäni useasti. Joku huonojen miesten karma mikä pitäisi saada katkaistua. En halua tyttärelleni huonoa miestä. =(

 

["ansu"]

kauheinta tässä tilanteessa on se, et oon alkanu pelkäämään miestä! et en tosiaan halua ajautua sellaseen tilanteeseen, että suvaitsen asioita ihan vaan sen takia, etten uskalla riidellä :/

 

["1234"]

Tänään ollut taas rauhallinen päivä. Juteltu niitä näitä. Kysyin vaivihkaa mieheltä mitä haluaa suhteelle tehtävän ja sanoi ettei ole kerinnyt miettimään. Olo on tyhjä. Vanhempani olivat täällä iltapäivällä ja itkettikin hieman. Äitini on eron kannalla. En tiedä. Tuntuu että olemme hyviä ystäviä mutta huonoja suhteessa. Apua!

 

[up]

up

 

[up]

up